Tähtiä tyhjissä saleissa - Kulttuuri | HS.fi

Christian Gerhaher lähti torstaina Saksasta Suomeen esiintyäkseen lied-konsertissa tyhjässä Ritarihuoneessa tv-yleisölle.­

Tähtiä tyhjissä saleissa

Suora televisiolähetys välittää Christian Gerhaherin lied-illan Ritarihuoneelta perjantai-iltana kymmenilletuhansille katsojille, mutta saliin pääsee vain kymmenen henkilöä.


14.1. 17:00 | Päivitetty 14.1. 17:43

Huipputason lied-iltoja järjestetään Suomessa liian harvoin, mutta nyt saadaan pandemiasta huolimatta jotain harvinaislaatuista.

Maailmankuulu saksalainen baritoni Christian Gerhaher, 51, saapuu pianisti Gerold Huberin kanssa esittämään Franz Schubertin (1797–1828) viimeiset laulut (Schwanengesang) Helsingin Ritarihuoneelle. Konsertti on osa Radion sinfoniaorkesterin täksi kaudeksi suunniteltua ja monin osin peruttua Schubert-teemaa.

Lied-illan tapaan mukana ei ole orkesteria. Radion sinfoniaorkesteri on ainoastaan tapahtuman järjestäjä.

Paikalla ei saa olla myöskään yleisöä pandemiarajoitusten vuoksi. Konsertti välitetään kuitenkin suorana televisiolähetyksenä perjantai-iltana 15. tammikuuta kello 20 Yle Teemalla.

Suomen alueella asuvat pääsevät Ylen Areenasta konserttitallenteeseen myös myöhemmin.

Onko tässä järkeä? Eivätkö lied-tulkit voisi esiintyä pandemian vuoksi tyhjässä salissa vaikkapa kotikaupungistaan Saksasta, jolloin Yleisradio voisi yhteistyökumppaneineen välittää konsertin sieltä?

”Tämä on yritys mahdollisimman suureen autenttisuuteen”, Gerhaher arvioi.

”Salissa saa tietääkseni olla esityksen aikana kymmenen henkilöä, joten heiltä saan elävän konserttitilanteen tuntua. Laulajalle on tärkeää saada päälle elävään esitykseen liittyvä välttämätön fyysinen jännittyneisyys.”

Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie kertoo, että sallitut kymmenen henkeä salissa täyttyvät muutamasta kutsuvieraasta ja Yleisradion henkilökunnasta.

Hän muistuttaa, että sopimus oli allekirjoitettu ennen kuin kukaan oli kuullut sanaa covid-19.

”Ei sopimuksia voi noin vain irtisanoa etenkään, kun suurin osa yleisöstä kuitenkin tavoitetaan televisiolla”, hän arvioi.

”Toivottavasti saadaan yleisölle jotain ainutlaatuista.”

Gerhaherille lähes tyhjä sali on osoitus taiteiden epätasa-arvoisesta kohtelusta meillä ja muualla.

”Olen todella huolestunut esittävien taiteiden lisäksi myös turhaan suljettujen museoiden puolesta. Samaan aikaan kaupoissa, ravintoloissa ja kaduilla on tavanomaisia ihmisruuhkia pandemiasta huolimatta”, hän sanoo.

Suomessa esimerkiksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt taiteita kohdeltavan epäreilusti. Ministeri on vedonnut esimerkiksi siihen, että Suomen tartuntatautilaki ei toistaiseksi salli loogisempaa rajoituslinjaa.

”Saksassa poliitikot eivät edes tunnusta päätösten epäloogisuutta, kuten Suomessa”, Gerhaher tuhahtaa.

”Osavaltioni pääministeri Markus Söder haluaa liittokansleriksi ja käsittelee taloutta pehmeästi mutta taiteita kovalla kädellä. Saksalaispoliitikot käsittelevät kansalaisia kuin opettajat koululaisia.”

Gerhaher veti muutaman muun muusikon kanssa Baijerin osavaltion oikeuteen väittäen taiteen rajoituksia perustuslain vastaisiksi.

”Perustuslaki takaa uskonnonvapauden, kokoontumisvapauden ja taiteiden vapauden. Kahta muuta perusoikeutta kohdellaan kunnioittaen, mutta taiteiden vapautta todella törkeästi.”

Baijerin pääministeri julisti syksyn edetessä hätätilan, joka sallii väliaikaisia poikkeuksia perustuslaista. Se kaatoi Gerhaherin oikeusjutun toistaiseksi.

Minkä verran yleisöä saliin sitten voisi mahtua turvallisesti? Gerhaher on valmistunut myös lääkäriksi ja seuraa lääketieteellistä keskustelua aiheesta.

”Lääketiede on todennut konserttisalit ja teatterit hyvin turvallisiksi pandemian aikaan, kun turvatoimet ovat riittävät”, hän pohtii.

Suomessa asiallisilta tuntuivat esimerkiksi Musiikkitalon toimet, joissa täytettiin vain joka kolmas penkki, konsertit pidettiin ilman väliaikoja, maskit ja käsidesi olivat kunniassa ja ruuhkat vältettiin porrastetulla saapumisella ja poistumisella.

Nämäkään järjestelyt eivät kuitenkaan päättäjien mielestä riittäneet, kun tartuntaluvut jälleen kasvoivat.

”Meillä Baijerissa lääketieteen edustajat seurasivat vielä alkusyksystä 200 hengen ja 500 hengen yleisöille tehtyjä esityksiä 2 100-paikkaisessa Baijerin valtionoopperassa ja totesivat ne turvallisiksi käytettyjen turvatoimien johdosta. Heidän mukaansa turvallisuus olisi ollut hyvällä tasolla jopa 1 500 hengen yleisön ollessa 2 100-paikkaisessa salissa silloisessa alkusyksyn tartuntatilanteessa”, Gerhaher sanoo.

Nyt tartuntaluvut ovat korkeammat ja niitä pitää laskea, kunnes päästään alkusyksyn tasolle, Gerhaher myöntää.

Hän ei valita omasta puolestaan. Maailmantähdellä on sovittuja esiintymisiä vuoteen 2025, ja töitä tulee riittämään, kun pandemia väistyy.

”Sen sijaan olen hyvin huolestunut nuoremmista laulajista ja taiteilijoista ylipäätään. Kun lippuja ei myydä, ja niin paljon laitetaan ilmaiseksi verkkoon, on hyvin vaikea saada taiteesta elantoa.”

Christian Gerhaher Wigmore Hallissa. Kansainvälinen kysyntä on turvannut hänen taloudellisen asemansa, mutta hän on huolissaan nuorten muusikkojen elannosta pandemia-aikaan.­

Miksi lääkäri päätyikin tähtilaulajaksi?

”Halusin ensisijaisesti muusikoksi ja kävin vanhempien kanssa konserteissa pienessä synnyinkaupungissani Straubingissa ja lähialueilla pienestä pitäen”, hän muistelee.

Taidot viulistina, alttoviulistina ja pianistina eivät riittäneet instrumentalistin uraan. Siksi Gerhaher kouluttautui Münchenissä lääkäriksi, vaikka viihtyi paremmin laulutunneilla, joissa ääni syveni ja taidot kasvoivat vähitellen.

”Kesken opintojen menin baritoni Hermann Preyn lied-iltaan, jossa hän lauloi Robert Schumannin Dichterlieben. Se teos sekä Preyn empatia ja tunne kohottivat minut transsiin.”

Hän tiesi, että synnyinkaupungin kuoronjohtajan poika Gerold Huber oli tullut Müncheniin opiskelemaan pianistiksi.

”Kysyin Geroldilta emmekö voisi ryhtyä harjoittelemaan liediä yhdessä, kun kerran opiskelemme molemmat Münchenissä.”

Loppu on lied- ja vähitellen myös oopperataiteen menestyksekästä lähihistoriaa. Gerold Huber musisoi Gerhaherin kanssa myös Ritarihuoneella.

Gerold Huber (vasemmalla) suostui Christian Gerhaherin luottopianistiksi jo yli 30 vuotta sitten. Ystävykset esiintyvät tänään Helsingissä.­

Perjantain teos eli Schubertin Schwanengesang saa esityksiä hieman harvemmin kuin esimerkiksi saman säveltäjän Winterreise.

”Se on hieman liian pitkä yhteen puoliaikaan ja hieman liian lyhyt konsertin ainoaksi sisällöksi. Siksi esitämme Schwanengesangin lisäksi muutaman muunkin Schubertin laulun.”

Kustantaja kokosi säveltäjän kuoleman jälkeen tämän viimeiset laulut yhteen ja keksi joutsenlauluun viittaavan nimen. Laulujen runoilijat ovat Ludwig Rellstab (1799–1860), Heinrich Heine (1797–1856) ja yhden runon osalta Johann Gabriel Seidl (1804–1875).

”Heine oli tietysti omaperäinen nero, minkä huomaa heti myös Schubertin lauluista. Rellstab oli vähän perinteisempi runoilija ja vaikutusvaltainen kriitikko, jonka seitsemän laulua Schubert suunnitteli erittäin loogiseksi kokonaisuudeksi tietyn rytmisen symmetrian mukaisesti.”

Entä runoilija Seidl?

”Hän oli suorastaan huono runoilija! Mutta Schubert teki heidän kaikkien teksteistä aivan hämmästyttävää, rikasta ja ihmistä kohottavaa musiikkia.”

Schubertin viimeisissä teoksissa, kuten myös Winterreisessa ja viimeisissä pianosonaateissa, on nähty lähenevän kuoleman tuntoja. Säveltäjä kuoli vain 31-vuotiaana.

”Mutta Schubert halusi välittää musiikissaan paljon kuolemantuntoja monipuolisemman maailman. Siksi Schwanengesang sisältää paljon myös onnea ja kauneutta.”

Christian Gerhaher, laulu, ja Gerold Huber, piano, suorana lähetyksenä Ritarihuoneelta Yle Teema ja Yle Areena perjantaina klo 20. Radionauhoitus keskustelun kera poikkeuksellisesti vasta 30. tammikuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat