Näyttelijä Jenni Banerjee oli nuorena ujo ja koulukiusattu: ”Roolin sisällä olet tavallaan suojassa, silloin tuntee itsensä vahvemmaksi ja voi antaa vain mennä” - Kulttuuri | HS.fi

Näyttelijä Jenni Banerjee oli nuorena ujo ja koulukiusattu: ”Roolin sisällä olet tavallaan suojassa, silloin tuntee itsensä vahvemmaksi ja voi antaa vain mennä”

Näyttelijä Jenni Banerjee ei olisi turhan tarkka sen suhteen, kuka ketäkin fiktiossa esittää.

”River on sellainen halailija”, näyttelijä Jenni Bajernee kertoo hevostallinsa pihalla Tuusulassa. Siellä asustelee kolmen vuokrahevosen lisäksi hänen oma Riverdance-ratsunsa.­

16.1. 2:00 | Päivitetty 16.1. 8:07

MENNYT vuosi on ollut kulttuuri- ja tapahtuma-alalle armoton. Katsojat ovat kaikonneet, projekteja on pantu jäihin ja tuhansia esityksiä on jouduttu perumaan. Moni on menettänyt elinkeinonsa.

Koronapandemia on niittänyt satoaan.

”Onhan se aika hurjaa”, näyttelijä Jenni Banerjee sanoo.

Hän itse on ollut sivustaseuraajan roolissa. Banerjee sai tammikuussa 2020 ensimmäisen lapsensa ja tarkastellut maailman melskeitä äitiyslomalta käsin.

Hän sanoo viihtyneensä vauvakuplassa mainiosti. Vaikka on vanhemmuus tuonut mukanaan omanlaisensa haasteet. Banerjee kertoo heränneensä edellisenä yönä ainakin kymmenen kertaa.

”Tuntuu kuin olisi jatkuvassa krapulassa”, hän valittelee.

Sitten hän naurahtaa.

BANERJEE on ollut näyttelijä koko aikuisikänsä ajan. Hän nousi pinnalle teinidraaman Hymypoika (2003) myötä ja on tullut sen jälkeen tutuksi erityisesti lukuisista tv-sarjoista. Muun muassa sellaisista katsojasuosikeista kuin Kotikatu, Modernit miehet ja Syke.

Mikään itsestäänselvyys näyttelijänuralle lähteminen ei silti ollut. Banerjee kertoo olleensa nuoruudessaan ujo ja jännittäneensä erilaisia esiintymistilanteita. Kouluesitelmien aikana sydän hakkasi. Kädet tärisivät. Puhe takelteli.

Banerjee arvelee, että asian taustalla saattoi vaikuttaa ala-asteella koettu kiusaaminen. Isän puolelta perityt intialaiset sukujuuret ja erikoinen sukunimi tekivät Banerjeesta ja hänen siskostaan luokan silmätikkuja.

Koulua jouduttiin vaihtamaan.

Vielä lukioikäisenä Banerjee haaveili lähtevänsä hotellijohtajakouluun Sveitsiin tai lukemaan yli­opistoon filosofiaa. Hän koki, ettei ollut luovan työn tekijäksi tarpeeksi räväkkä, riittävän ”all over the place”.

Lopulta lukion näyttelijäntyön opettajat saivat hänen päänsä kääntymään. Omana itsenään esiintymistä Banerjee sanoo silti vierastavansa.

Onko vapauttavaa esittää jotakuta muuta? ”Kyllä mun mielestä”, hän sanoo.

”Roolin sisällä olet tavallaan suojassa. Silloin tuntee itsensä vahvemmaksi ja voi antaa vain mennä. Jonkun esitelmän pitäminen tuntuisi varmasti edelleen paljon pahemmalta kuin teatterin ensi-ilta.”

TÄNÄ vuonna Banerjeen on voinut nähdä 1970-luvulle sijoittuvassa komediasarjassa Keihäsmatkat. Matkajärjestäjä Kalevi Keihäsen edesottamuksiin löyhästi perustuva sarja on kerännyt kiitosten ohella runsaasti kritiikkiä.

Keihäsmatkat-sarjassa nähdään Jenni Banerjeen lisäksi muun muassa Hannele Lauri (vas.), Janne Kataja ja Aku Hirviniemi.­

Mielensä ovat pahoittaneet muun muassa Keihäsen perilliset, jotka ovat kertoneet harkitsevansa kunnianloukkausasian viemistä oikeuteen. Heidän mielestään sarja antaa heidän isästään vääränlaisen kuvan.

Fiktion sisäisistä säännöistä on keskusteltu viime aikoina muutoinkin runsaasti.

Syksyllä kohua herätti Kansallisteatterin näytelmä Kaikki äidistäni. Ensi-illan yhteydessä kiisteltiin siitä, onko näyttelijä Janne Reinikaisella oikeus esittää näytelmän transvestiittiroolia.

Banerjeen mielestä keskustelu on tuntunut hieman erikoiselta.

”En oikein tiedä, miksi pitäisi olla niin tarkkaa, kuka saa näytellä ja ketä. Mielestäni kaikki on toteutuksesta kiinni, siitä, miten asiat esitetään. Ja eikö se ole vähän niin kuin meidän koko alamme idea, että näyttelemme jotakuta sellaista, joka emme ole?”

Banerjee näkee ongelman pikemminkin siinä, että rooleihin pyritään valitsemaan roolihenkilöidensä kaltaisia tai heiltä vaikuttavia näyttelijöitä. Sellainen johtaa herkästi lokerointiin.

Niin on myös hänen kohdallaan käynyt. Uransa alussa Banerjeen osaksi jäi esittää kiltin ja sinisilmäisen tyttöystävän rooleja. ”Ei siinä mitään vikaa sinänsä ole”, hän sanoo.

”Mutta olin tosi onnellinen, kun Saara Cantell valitsi minut Kohtaamisia-elokuvaan esittämään yksinhuoltajanarkkaria. Sain siitä elämäni parhaan kritiikin, sanottiin, että minua ei voinut tunnistaa siitä. Se tuntui tosi hienolta.”

Vuonna 2009 Jenni Banerjee näytteli Kohtaamisia-elokuvassa Anneli Saulin kanssa.­

VIIME aikoina mielessä ovat pyörineet toisenlaiset huolenaiheet. Banerjee aloitti vuosi sitten ­uudestaan parinkymmenen vuoden ajan tauolla olleen ratsastusharrastuksensa.

Banerjeen Tuusulassa sijaitsevan kodin pihapiiriin kuuluu hevostalli. Siellä asustelee kolmen vuokrahevosen lisäksi hänen oma Riverdance-ratsunsa.

Viime kesänä se alkoi ontua ­oikeaa etujalkaansa. Edessä oli pitkä sairasloma ja sitä seurannut kuukauden pituinen kuntoutusjakso kuntoutuskeskus Hummala Wellnessissä. Kotiin Riverdance palasi muutamaa päivää aikaisemmin.

Jälleennäkeminen oli lämmin.

”Ratsastaessa saa purettua tosi paljon stressiä”, Banerjee kertoo.

”Se on tietynlaista terapiaa, kun ei pysty miettimään mitään muuta. Pitää elää vain hetkessä. Vähän niin kuin näytellessäkin.”

Jenny Banerjee sanoo, että ratsastaminen on hänelle terapiaa.­

Jenni Banerjee

Syntynyt 1981 Ylöjärvellä. Asuu Tuusulassa.

Valmistunut Stadian elokuvanäyttelemisen linjalta 2004 ja New Yorkin Actors Studio Drama Schoolista 2008.

Tunnettuja elokuvia ja tv-sarjoja: Pahat pojat (2003), Hymypoika (2003), Joensuun Elli (2004), Kohtaamisia (2009), Harjunpää ja pahan pappi (2010), Kotikatu (2010–2011), Syke (2011–), Modernit miehet (2019–2020), Keihäsmatkat (2020).

Täyttää 40 vuotta sunnuntaina 17. tammikuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat