”Tästä pitää tehdä duetto”, sanoi Paula Vesala kuultuaan Joonas Lahtisen kappaleen – Muusikko Figaro on menestyksen kynnyksellä, ja nyt hän kertoo, mitä se vaatii - Kulttuuri | HS.fi

”Tästä pitää tehdä duetto”, sanoi Paula Vesala kuultuaan Joonas Lahtisen kappaleen – Muusikko Figaro on menestyksen kynnyksellä, ja nyt hän kertoo, mitä se vaatii

Laulaja ja biisinkirjoittaja Joonas Lahtinen eli Figaro pitää musiikkialan ansaintamallia hankalana, mutta on optimistinen tulevaisuutensa suhteen.

Joonas Lahtisen artistinimi Figaro viittaa Disneyn Pinokkio-elokuvan piirroskissaan. ”Mietin, että muistutan kissaa.”­

20.1. 2:00 | Päivitetty 20.1. 12:51

Viime helmikuun kymmenentenä Joonas Lahtinen lähetti ystävälleen Iirikselle viestin: Kirjoitin törkeen hyvän kertsin. Tää menee jollekki Lauri Tähkälle ei mul riitä munaa olla näin hunajainen.

Kertosäkeen hän oli nauhoittanut puhelimeensa. Soittanut kitaraa yksiönsä sängyllä ja laulanut. Sanat syntyivät riittämättömyyden tunteesta.

Kaksi viikkoa myöhemmin hän esitteli nauhan tuottaja Arto Ruotsalalle. Tehtiin demo. Sen Lahtinen lähetti huhtikuussa A&R-managerilleen Perttu Mäkelälle, Etenee Recordsin toimitusjohtajalle.

Mitä mieltä, Lahtinen kysyi. Toimisiko kappale jollekin? Tai jos hän esittäisi itse ja pyytäisi fiittaajaa?

Mäkelä mietti.

Lahtinen (s. 1997) kiinnostui musiikista varhain. Äiti lauloi kuorossa, isä soitti levyjä aina. Autossa ja kotona. Steely Dania, Tom Waitsia, Pink Floydia… Seitsenvuotiaana Lahtinen alkoi soittaa kitaraa, myöhemmin rumpuja. Kiinnostus musiikin tekemiseen syttyi musiikkiopistossa. Oli erilaisia bändiprojekteja, laulamista suomeksi ja englanniksi, edm-teknoa, sitten räppiä.

Musiikkiopistossa tuotantoa opettavan Arto Ruotsalan kautta Lahtinen pääsi studioon. Vuosi oli 2018. Hän alkoi lähettää levy-yhtiöihin demoja, muun muassa Perttu Mäkelälle.

Mäkelä, joka saa viikoittain useita yhteydenottoja ja vastaa levy-yhtiönsä artistivalinnoista, ei tee levytyssopimusta heppoisin perustein. Jos tyypissä on potentiaalia, hän pyytää lisää näytteitä. Samalla selviää työmoraali ja se, kehittyvätkö demot.

Niinpä Mäkelä vastasi Lahtiselle: Lähetä lisää.

Lahtinen lähetti ensin kuusi demoa, sitten muutaman. Lisää, lisää. Yhteensä parikymmentä.

Ensimmäisissä demoissa Lahtinen pääosin räppäsi. Pikkuhiljaa tyyli muuttui, melodiat ja laulaminen alkoivat kiinnostaa.

Keväällä 2019 tehtiin sopimus. Joulukuussa Lahtiselta, artistinimeltään Figarolta, julkaistiin EP Kaikki tai ei mitään. Tyylilaji on ”vaihtoehtoinen pop”.

Musiikkia syntyy myös muille.

Lahtinen oli yksi neljästä sanoittajasta viime kesänä julkaistussa JVG:n Villi länsi -kappaleessa. Hän on kirjoittanut kappaleita Abreulle, Costeelle, Reino Nordinille, Pyhimykselle. Suurta osaa ei ole vielä julkaistu, eikä kaikista projekteista voi toistaiseksi kertoa.

”Koko ajan pitää pushaa materiaalia. Aina ei tiedä, milloin kappaleet ilmestyvät – jos ilmestyvät.”

Yhteydenottoja tulee tasaisesti. Viikossa voi olla neljästä viiteen studiopäivää, jolloin kirjoitetaan ja sävelletään. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla asuva Lahtinen opiskelee, tai ainakin yrittää. Musiikin ja Jyväskylän yliopiston journalistiikan opintojen yhdistäminen on ”haastavaa”.

Onneksi kuitenkin on opintotuet ja -laina. Pelkällä musiikilla ei toimeen tulisi.

Musiikkialan murroksesta on puhuttu vuosia. Levymyynnillä ei lyö leiville, eikä digipuoli elätä.

Esimerkiksi Spotifysta saatavat tuotot ovat pienet. Riippuen sopimuksesta yhdestä striimistä nettoaa 0,00105–0,007 euroa. Lahtinen ei kerro omaa korvaustaan, mutta se on ”säälittävän pieni”.

Hän ottaa laskimen. Jos korvaus olisi 0,007 euroa ja kappale striimaisi satatuhatta kertaa, tuotto olisi 700 euroa. Vähintään puolet menee levy-yhtiölle. Sitten kustannusyhtiölle, ja loput kappaleen tekijöille.

”Mutta jos striimejä olisi kymmenen miljoonaa…”

Noin 70 000 euroa. Se olisi ”huomattava summa”, vaikka suurin osa menisi muille kuin artistille.

Tällä hetkellä Lahtisen suosituin kappale Spotifyssa on Pyhimyksen kanssa tehty Tapoin sut. Kuuntelukertoja on reilu 360 000.

Suosituin soolokappale on Enkeleit, jolla on yli 75 000 kuuntelua.

”Sillä tein joitain kymppejä.”

Rapmuusikko Figaro eli Joonas Lahtinen sävelsi uutta musiikkia studiolla Punavuoressa.­

Muita ansaintakeinoja ovat korvaukset Teostolta ja Gramexilta, esimerkiksi silloin kun musiikkia soitetaan julkisesti radiossa, televisiossa, konserteissa.

Eniten nettoaa radiosoitoista suurilla kaupallisilla kanavilla ja Yleisradiossa. Yhdestä soitosta voi ansaita parikymmentä euroa. Pienissä paikallisradioissa korvaus on kymmenien senttien luokkaa.

Harvoin uusien artistien ensimmäiset sinkut pääsevät isoille kanaville. Uutta musiikkia soittavat lähinnä YleX, Radio Helsinki ja Bassoradio.

Radiosoitot vaikuttavat usein siihen, saako keikkoja.

Huhtikuussa 2020 Perttu Mäkelä soitti Paula Vesalalle. Hän oli kuunnellut pari päivää Lahtisen helmikuussa tekemää demoa, jonka kertosäe kertoi riittämättömyyden tunteesta. Se oli hänestä ”sairaan hyvä”.

”Mikä fiilis sulla on”, Mäkelä kysyi, ”olisitko messissä?”

Vesalalle Lahtinen oli tuttu. Hän oli vuoden alussa löytänyt sattumalta Spotifysta kappaleen nimeltään Mörkö.

Kyllä, vastasi Vesala nyt, ”tästä pitää tehdä duetto”.

Yhteistyön tulos julkaistaan perjantaina 22. tammikuuta. Kappale Kaks toisillemme hellää kertoo siitä, miten olla itselleen ja toiselle armollisempi.

Kuuntele alta Figaron kappale Mörkö:

Mikä menestykseen vaikuttaa? Verkostoituminen ja aika. Toisinaan tuuri. Tärkeintä on kuitenkin hyvä musiikki, sanoo Etenee Recordsin Mäkelä. Muu tulee sen kyljessä.

”Pelkkä levy-yhtiö ei pysty tekemään menestynyttä artistia.”

Jos hallitsee useita osa-alueita, saattaa olla paremmat mahdollisuudet tulla toimeen. Muille kirjoittaminen on Lahtiselle työtä. Sen sijaan oma musiikki on ”puhdasta terapiaa”. Hänen ensimmäinen albuminsa julkaistaan tänä vuonna.

Vaikka ala on kilpailtu, Lahtinen on toiveikas.

”Tiedostan kuitenkin realiteetit. Harva pystyy pitämään kaikki taiteelliset ambitionsa ja olemaan kaupallinen menestys. Pitää olla valmis tekemään uhrauksia.”

Millaisia? Lahtinen pohtii.

”No, kaikista undergroundeimmat jutut. Oudot kikkailut eivät soi radiossa.”

”Mutta olen kyseenalaistanut, ovatko ne mua. Haluaisiko vain olla äärimmäisen erilainen?”

Se ei tunnu tärkeältä, ei enää. Tärkeintä on, että joku saisi musiikista uutta ajateltavaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat