Uusissa kirjoissa sukelletaan #metoon ja Black Lives Matter -liikkeen jälkimaininkeihin, luvassa myös elämäkerta Pave Maijasesta – Tässä ovat kevään odotetuimmat kirjat - Kulttuuri | HS.fi

Uusissa kirjoissa sukelletaan #metoon ja Black Lives Matter -liikkeen jälkimaininkeihin, luvassa myös elämäkerta Pave Maijasesta – Tässä ovat kevään odotetuimmat kirjat

Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus valitsi kevään kirjasadosta odotetuimmat teokset.

Saara Turunen (vas. ylh.), Alex Schulman, Pauliina Vanhatalo, Marjo Niemi (vas. alh.), Jukka Viikilä ja Leila Slïmani.­

24.1. 14:31

Susanna Alakoski: Pumpulienkeli. Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom. WSOY.

Romaani. Vuonna 2006 Sikalat-teoksella läpimurron tehnyt ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski aloittaa sukuhistoriaansa pohjautuvan kronikan. Ensimmäinen osa kertoo vuonna 1905 syntyneestä Hildasta, joka työskentelee puuvillatehtaassa. Vaikka sukupolvien välisyys on ollut kuluneisuuteen asti käytetty lähtökohta historiallisissa romaaneissa, Alakosken teossarjan laajuus lupailee erityistä paneutuneisuutta. Myös näkökulma vaikuttaa tuoreelta, sillä etualalla lienee työläisnaisten arki sekä Ruotsin ja Suomen yhteinen lähihistoria. Huhtikuu. Eleonoora Riihinen

Inger Christensen: Alfabet. Suom. Oscar Rossi. Poesia.

Runot. Kokonaisia runoteoksia suomennetaan ihan liian harvoin, vaikka ne ovat usein mukavin tapa tutustua tekijään. Fibonaccin lukujonoon perustuva kokoelma yhdeltä 1900-luvun merkittävimmältä pohjoismaiselta runoilijalta ilmestyi alkukielellä vuonna 1981. Maaliskuu. Vesa Rantama

Emma Cline: Daddy. Suom. Kaijamari Sivill. Otava.

Romaani. Emma Clinen Tytöt-esikoisromaani oli kansainvälinen menestys vuonna 2016. Se kertoi Charles Mansonin kultista ja tyttöjen välisestä ystävyydestä. Clinen nyt suomeksi ilmestyvä toinen teos on novellikokoelma, joka kansainvälisten arvioiden perusteella porautuu niin valtaa pitävien miesten kuin tuosta vallasta kamppailevien naisten mieliin #metoon jälkeisessä ajassa, ja tekee sen viiltävästi. Maaliskuu. Aino Miikkulainen

Orlando Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Suom. Kalevi Suomela. Siltala.

Tietokirja. Orlando Figes on mennyt persoonallisesti Venäjän ja Neuvostoliiton historiaan, usein yllättävin lähtein ja lähikuvin. Kiinnostaa, miten hän analysoi ja klaaraa koko neuvostoperiodin, alusta loppuun. Maaliskuu. Veli-Pekka Leppänen

Geir Gulliksen: Katso meitä nyt. Suom. Outi Menna. Siltala.

Romaani. Norjalaisesta kirjailijasta ja kustantajasta Geir Gulliksenista mainitaan yleensä ensimmäiseksi se, että hän on Karl Ove Knausgårdin kustannustoimittaja Oktober-kustantamossa. Gulliksenin edellinen romaani Kertomus eräästä avioliitosta (2017) oli voimakas, mieleenjäävä ja analyyttinen tarina pitkän avioliiton päättymisestä. Uusi kirja pysyy samassa aihepiirissä tutkaillen sitä, mihin epätodennäköinen ihastuminen voi johtaa. Maaliskuu. Sanna Kangasniemi

Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin. Taistolaiset ja valtioterrorin perintö. Docendo.

Tietokirja. Lauri Hokkanen oli 15 vuotta aktivistina taistolaisten palkoissa. Odotan hänen kuvaavan peittelemättä, mitä ja missä tuli hommattua. Asianosaisten kunnon pesänselvityksiä ei ole kuulunut, lähinnä vain apologioita, mutta tästä voi viimein irrota rehellinen stoori. Ilmestyy vappuna. Veli-Pekka Leppänen

Taija Holm: Loppuunmyyty! Musiikkibisneksen muutoksen virrassa 2000–2020. Docendo.

Tietokirja. Musiikkiala on kokenut valtavia mullistuksia 2000-luvulla, mutta kaikki se tuntuu kovin hähmäiseltä, elämmehän keskellä mullistusta edelleen. Musiikkibisneksen monipuolinen vaikuttaja Taija Holm avaa nyt sisältäpäin, mitä viimeisten kahden vuosikymmenen aikana oikeasti tapahtuikaan. Maaliskuu. Mari Koppinen

Koko Hubara: Bechi. Otava.

Romaani. Kirjailija-toimittaja Koko Hubaran esseekokoelma Ruskeat tytöt (2017) oli merkittävä keskustelunavaus monikulttuurisuudesta ja rakenteellisesta rasismista. Hubaran ensimmäinen fiktiivinen romaani kertoo sukupolvien välisistä jännitteistä ja menneisyyden painostavista muistoista. Huhtikuu. Eleonoora Riihinen

Riikka Jäntti: Pikku hiiri telttaretkellä. Tammi.

Lastenkirja. Ihminen, edes kovasti vielä keskenkasvuinen, ei elä pelkästä ninja-actionista. Pysähtyä ja tunnelmoidakin pitää, kaikessa rauhassa. Seitsemännessä vanhakantaisesti suloisen verkkaisessa Hiiru-kirjassa Riikka Jäntti vie yöksi soputelttailemaan saareen. Hiiru varmaan taas auttaa äitiä pikku hommissa, sen minkä osaa. Aiemmin luin ihan pokkana äidin toisinaan ääneen isäksi, mutta enää tasa-arvoistava juksaukseni ei mene läpi. Huhtikuu. Antti Majander

Pirkko Kotirinta: Hilma af Klintin arvoitus. Tammi.

Tietokirja. Kulttuuritoimittaja-kollega on syventynyt ruotsalaisen naistaiteilijan vaiheisiin jo vuosien ajan. Odotan lukukokemukselta abstraktin taiteen pioneerin ja spiritualistin esittelyä ja tutustumista 1800-luvun lopun tiedettä ja esoteriaa sekoittavaan kulttuuri-ilmapiiriin, mutta myös 2000-luvun Hilma-ilmiön perkaamista. Miten af Klint on vaikuttanut nykytaiteilijoihin ja miksi häntä fanitetaan edelleen? Huhtikuu. Suvi Ahola

Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut. Teos.

Esseet. On oikeastaan samantekevää, mistä Leena Krohn kirjoittaa, niin kirkkaita hänen sanansa ovat. Nyt ilmestyvä esseekirja on kuitenkin myös aiheidensa puolesta erityisen kiinnostava: Krohnin oma kasvu kirjailijaksi, kouluvuodet ja luonnon hätähuuto. Helmikuu. Arla Kanerva

Nina Lykke: Kohonnut riski. Suom. Sanna Manninen. Gummerus.

Romaani. Nauramme ystäväni kanssa edelleen usein norjalaisen Nina Lykken ensimmäisen suomennetun romaanin kohtauksille. Ei, ei ja vielä kerran ei kertoi keski-iän kriisistä ja erään avioliiton päättymisestä yllättävästi ja räävitöntä huumoria säästelemättä. Uusi romaani jatkaa samojen teemojen käsittelyä ja se on saanut Norjassa maan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Bragen. Huhtikuu. Susanna Laari

Jack Meggitt-Phillips: Hirviö ja Helmikki. Suom. Marja Helanen. WSOY.

Lastenkirja. Säännöllisesti ilmestyy uusia fantasiapainotteisia, sarjan avaavia lastenromaaneja, joita väitetään seuraavaksi maailmanlaajuiseksi jättimenestykseksi. Luonnollisesti suurin osa niistä on pieniä pettymyksiä. Yksi uusi hypetys on lokakuussa Britanniassa ilmestynyt tekijänsä esikoiskirja Hirviö ja Helmiina. Sen sanotaan lainaavan Roald Dahlin makaaberia huumoria ja Itse ilkimyksen charmia, joten sille on pakko antaa mahdollisuus. Helmikuu. Aino Miikkulainen

Marjo Niemi: Kuuleminen. Teos.

Romaani. Nelisen vuotta sitten ilmestynyt Marjo Niemen Kaikkien menetysten äiti oli mieleenpainuva ja ainutlaatuinen lukukokemus. Kustantajan esittelyn perusteella Niemen seuraava teos vaikuttaa vastaavasti sukeltavan syvälle ihmisyyteen ja kenties myös olosuhteisiin, joiden puitteissa minuutta rakennetaan. Kuka ansaitsee tulla kuulluksi? Maaliskuu. Eleonoora Riihinen

Paula Noronen ja Minna Kivelä: Hulluja satuja. Tammi.

Lastenkirja. Lasten sadut -nimellä julkaistuja äänisatuja on tähän mennessä voinut kuunnella podcastina, mutta nyt niihin perustuen ilmestyy myös Aiju Salmisen kuvittama kirja. Perinteisten satujen sijaan hulvattomissa tarinoissa seikkailevat esimerkiksi kakkakikkare ja pahismummo. Naurutakuu ainakin lapsille! Noroselta ilmestyy tämän lisäksi kolme muutakin kirjaa, muun muassa uusi Supermarsu ja vieraat viemäristä. Helmikuu. Aino Miikkulainen

Risto Oikarinen: Piispa. Otava.

Romaani. Runoilijana aloittaneen Risto Oikarisen ensimmäisen proosateos Nälkämaan laulu (2016) riemastutti mullistamalla kotiseuturomaanin perinteen. Jazz, maakunnan tarinaperinne ja teologia löivät niin kättä kuin toisiaan korvillekin. Tulevassa yhden yön romaanissa synkän mutta lämpimän huumorin on määrä jatkua, kun maallistunut piispa ”joutuu punnitsemaan uskoa ja valintojaan naisena”, kuten kustantaja luonnehtii, ”kirjaimellisesti kontillaan ja pää tähdissä”. Huhtikuu. Antti Majander

Siri Pettersen: Rautasusi. Suom. Eeva-Liisa Nyqvist. Art House.

Nuortenkirja. Norjalaisen Siri Pettersenin Korpinkehät-sarja kahmi palkintoja ja kansainvälisiä kehuja. Nyt samassa fantasiauniversumissa käynnistyy uusi, samaten hieman vanhemmille nuorille suunnattu trilogia, jonka aloittaa jännittävältä kuulostava veren, halun ja riippuvuuden mysteeri. Toukokuu. Arla Kanerva

Risto Reuna: Puskalan putiikki. Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä. Docendo.

Tietokirja. Tohtori Reuna tuntee demarien ja kommarien sodanjälkeisen sodan, on haastatellutkin varmaan kaikki osallistujat. Veikko Puskala oli yksi mystisimpiä ay-demareita, joka pyöritti omaa tiedustelupalveluaan vuosikaudet. Uskon väriä riittävän. Huhtikuu. Veli-Pekka Leppänen

Osmo Tapio Räihälä: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa. Atena.

Tietokirja. Gallerioissa ihailemme aikamme taiteilijoiden kädenjälkeä, mutta kun menemme konserttiin, kuulemme useimmiten vuosisatoja vanhoja sävelteoksia. Miksi juuri musiikki jämähti niin? Osmo Tapio Räihälä kertoo sen ja opastaa meidät samalla vaikeaksi kuvitellun nykymusiikin saloihin. Maaliskuu. Mari Koppinen

Tommi Saarela: Pave Maijanen – Elämän nälkä. Tammi.

Tietokirja. Muusikko Pave Maijanen varjeli yksityisyyttään tiukasti, eikä häntä ole toisaalta ikinä osattu arvostaa tarpeeksi. Siksi hänestä ei ole juuri kirjoitettu. Haluan todella tietää, kuka oli Pave Maijanen ja mitä hän maailmasta ajatteli. Huhtikuu. Mari Koppinen

Salla Savolainen: Asfalttia! WSOY.

Lastenkirja. Muun muassa Heinähattu ja Vilttitossu -kirjojen ja Mennään jo kotiin- ja Mennään jo naapuriin -kirjojen kuvittajana tunnettu Salla Savolainen on jo käsite. Niinpä on ilahduttavaa, että häneltä ilmestyy nyt oma kuvakirja, tärkeästä aiheesta: isoista työkoneista. Sekin on hyvä, että Asfalttia! aloittaa sarjan. Näistä asioista ei koskaan puhuta tarpeeksi, eikä niitä koskaan näytetä liikaa. Huhtikuu. Sanna Kangasniemi

Alex Schulman: Eloonjääneet. Suom. Jaana Nikula. Nemo.

Romaani. Ruotsalaisen kirjailijan ja mediapersoonan Alex Schulmanin uusin romaani jatkaa samalla tiellä kuin hänen edelliset menestysteoksensa, syystäkin kehutut autofiktiiviset romaanit Unohda minut (2017) ja Polta nämä kirjeet (2020). Uutuus on nimeltään Eloonjääneet, ja se kuvaa veljessuhteita ja lapsuuden kokemista uudelleen aikuisena. Maaliskuu. Sanna Kangasniemi

Elif Shafak: 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa. Suom. Maria Erämaja. Gummerus.

Romaani. Brittiläis-turkkilainen Shafak on naisten- ja vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhuja, joka ammentaa kaunokirjallisiin teoksiinsa elämästään kahden maailman, idän ja lännen, välissä. Hänen kuudennen suomennetun romaaninsa alussa tavataan Istanbulin laitamilla roskapönttöön tungetun prostituoidun Leilan ruumis. Leilan tietoisuus ei kuitenkaan sammu yhdessä hetkessä, vaan hän ehtii käydä läpi elämäänsä tarinassa, joka ylsi Booker-palkintoehdokkaaksi vuonna 2019. Helmikuu. Susanna Laari

Leila Slïmani: Toisten maa. Suom. Lotta Toivanen. WSOY.

Romaani. Aiemmat suomennokset, vähäpätöisyyttään näkymättömän ihmisen karmealla tavalla näkyväksi tehnyt Kehtolaulu ja naisen pakkomielteistä seksuaalista halua kuvannut Adele, saavat seurakseen laajemman ja historioivan leikkauksen naiseuden taakkaan ja kulttuurien törmäykseen. On vuosi 1944. Ranskalainen nainen rakastuu marokkolaiseen mieheen, joka on sotilas Ranskan joukoissa. Oletan, että siistin ja hyvän elämän kuoret murtuvat taas ansaitun tylysti. Maaliskuu. Antti Majander

Suurteoksia. Toim. Saara Turunen ja Petra Maisonen. Tammi.

Esseet. Äitienpäivän mainiolta lahjateokselta vaikuttaa artikkelikokoelma, jossa 20 suomalaista naiskirjailijaa esittelee elämänsä merkkiteoksia, naisten kirjoittamia. Tarkoituksena on ehkä horjuttaa perinteistä kirjallista kaanonia tai ainakin tehdä siitä huomattavasti laajempi. Samalla pohditaan varmasti sitäkin, kuka ylipäätään on päättänyt, mistä kirjasta tulee klassikko ja miksi. Toukokuu. Suvi Ahola

Pauli Tapio: Tyhjä, suuri ja öinen – valituksia. Poesia.

Runot. HS-palkitun Tapion odotettu toinen teos lupaa olla ”syväterävä kuva inhimillisen kulttuurin mahdollisuuksista”. Tekijän tuntien on lupa odottaa, että ainakin lyriikan mahdollisuudet ovat hallussa. Huhtikuu. Vesa Rantama

Tuutikki Tolonen, kuvitus Kati Vuorento: Agnes ja huvilan salaisuus. WSOY.

Lastenkirja. Alakouluikäisille suunnatun sarjan edellinen osa, viime vuonna ilmestynyt Agnes ja unien avain oli ihastuttava matka historiaan ja sen salaisuuksiin tomeran tytön seurassa. Nyt päästään sukeltamaan uuden mysteerin pariin edellisessä osassa perityn vanhan huvilan huoneissa. Maaliskuu. Arla Kanerva

Saara Turunen: Järjettömiä asioita. Tammi.

Romaani. Medusan huone -näytelmässä ja Sivuhenkilö-romaanissa Saara Turunen tarkensi viiltävän oivaltavasti sukupuolten välisiin suhteisiin ja niitä ylläpitäviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tulevan romaanin aihe kuulostaa intiimimmältä. Siinä kerrotaan erään suhteen tarina ja samalla kysytään, voiko vakavasti otettava kirjailija kirjoittaa rakkaudesta. Olen varma, että juuri hän voi ja osaa paljastaa ikuisuusaiheesta yllättäviä näkökulmia. Maaliskuu. Susanna Laari

Vaeltavat pilvet — Kiinalaisia erakkorunoja. Suom. Pertti Seppälä. Basam Books.

Runot. Pertti Seppälä tapaa tehdä hyvin huolellista työtä kiinalaisen kulttuurin parissa. Erakkorunoilta voi odottaa sielunruokaa ja näkökulmaa kirjallisuushistoriaan. Valitut runoilijat ovat vaikuttaneet tuhannen vuoden aikajänteellä ihan äskettäin, vuosina 352–1352. Maaliskuu. Vesa Rantama

Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma. S&S.

Tietokirja. Pauliina Vanhatalon tietokirjoihin luokiteltu uutuus Tuntemani maailma päättää hänen omaelämäkerrallisen trilogiansa, jonka aikaisemmat osat ovat Keskivaikea vuosi (2016) ja Toinen elämä (2018). Niissä Vanhatalo kuvasi äärimmäisen koskettavalla tavalla masennusta ja keski-ikäistymisen mukanaan tuomia asioita. Uutuus liikkuu samassa maastossa: voiko kirjailijalla olla tunteita liikaa? Mikä on ihmisen osa pandemian ja ilmastokriisin keskellä? Helmikuu. Sanna Kangasniemi

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto. Otava.

Romaani. Finlandia-palkinnon vuonna 2016 voittaneessa romaanissa Akvarelleja Engelin kaupungista Jukka Viikilä kuvitteli menneen maailman arkkitehdin sisäisen maailman pienen yöpäiväkirjan muotoon. Uutuus harppaa nykyaikaan, ilmeisesti omakohtaisuuteen ja vakavan sairaalareissun kautta kirjallisuuselämään: äkkiä jokaisella lukevalla helsinkiläisellä on mielipide menestyneen teoksen kirjoittajasta. Elokuu. Antti Majander

Colson Whitehead: Maanalainen rautatie. Suom. Markus Päkkilä. Otava.

Romaani. Colson Whitehead (s. 1969) on yhdysvaltalaisen nykyromaanin kärkinimi, jonka teokset maansa historiasta antavat perspektiiviä Black Lives Matter -liikkeelle. Sekä rasismin että taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ytimessä on tietysti orjuus, josta tämä Pulitzer-palkittu romaani kertoo. Markku Päkkilä jatkaa lakonisen, tiiviin kerronnan taitavana suomentajana. Maaliskuu. Suvi Ahola

Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö uneksii. Suom. Katja Laaksonen. S&S.

Nuortenkirja. Säeromaani tulee! Jos et ole vielä kuullut termiä, ei hätää. Säeromaanilla tarkoitetaan kaunokirjallisuuden lajia, jossa kerronta etenee ilmavasti lyhyiden säkeiden muodossa. Maailmalla se on ollut suosittua etenkin nuorten aikuisten romaaneissa – ja on sitä ihan varmasti pian myös Suomessa. Jacqueline Woodsonin palkittu Ruskea tyttö uneksii on omaelämäkerrallinen teos, joka kertoo, millaista oli kasvaa Yhdysvalloissa ruskeana tyttönä 1960- ja 1970-luvuilla. Huhtikuu. Sanna Kangasniemi

Ocean Vuong: Lyhyt maallinen loistomme. suom. Tero Valkonen. S&S.

Romaani. Vietnamilais-amerikkalaisen Ocean Vuongin romaani on käännöskirjallisuuden kiinnostavimpia ääniä tänä keväänä. Kirja on pojan kirje yksinhuoltajaäidille, ja kirje laajenee kertomaan amerikkalaisen nykytodellisuuden kipukohdista: maskuliinisuuden kriisistä, huumeongelmista, väkivallasta, luokkaeroista ja rasismista. Huhtikuu. Arla Kanerva

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat