Stalinin vainoissa kuolleiden tai kadonneiden suomalaisten vaiheiden selvittämistä jatketaan – SKS selvittää myös, millaiset jäljet vaino jätti uhrien jälkeläisiin - Kulttuuri | HS.fi

Stalinin vainoissa kuolleiden tai kadonneiden suomalaisten vaiheiden selvittämistä jatketaan – SKS selvittää myös, millaiset jäljet vaino jätti uhrien jälkeläisiin

Stalinin vainoissa 1930–50-luvuilla kuoli tai katosi 8 000–25 000 suomalaista, arvioista riippuen.

Sandarmohin joukkohaudan muistomerkkejä suomalaisille Stalinin vainojen uhreille Venäjän Karjalassa.­

27.1. 14:16

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on aloittanut hankkeen, jossa Stalinin vainojen uhrien ja heidän jälkeläistensä kokemukset tallennetaan osaksi suomalaista kulttuuriperintöä.

Stalinin vainoissa 1930–50-luvuilla kuoli tai katosi 8 000–25 000 suomalaista, arvioista riippuen. Lisäksi vainot ovat vaikuttaneet tuhansiin uhrien omaisiin ja jälkeläisiin.

SKS tallentaa vainoissa kuolleiden ja kadonneiden jälkeläisten haastattelujen avulla lisää tietoa siitä, mitä vainojen uhrien vaiheista tiedetään nykyään, millaisen jäljen vainot ovat jättäneet uhrien jälkeläisiin sekä miten julkisuudessa vuosikymmenien ajan pääosin vaiettuja tapahtumia on suvuissa käsitelty, SKS kertoo tiedotteessa.

Stalinin vainojen muistot -hanke toteutetaan vuosien 2021 ja 2022 aikana. Se on jatkoa SKS:n keväällä 2020 järjestämälle Stalinin vainojen muistot -muistitietokeruulle.

SKS:n mukaan viime vuoden keruuseen saapuneiden vastausten määrä ja sisältö osoittivat aiheen ajankohtaisuuden ja tärkeyden. Keruuseen vastasi yli 140 henkilöä, tekstimuotoista aineistoa karttui yli tuhat sivua ja kuvia vastaanotettiin 144 kappaletta.

”Aineistosta nousivat voimakkaasti esille ylisukupolviset epätietoisuuden, häpeän ja surun tunteet sekä toisaalta monien uhrien jälkeläisten tekemän selvitystyön ja tapahtuneen muistelun merkitys”, SKS kertoo tiedotteessa.

Kuva Josif Stalinin ajan vainojen teloituspaikalta Sandarmohista Venäjän Karjalasta. Kuvat otettu syyskuussa 2018.­

Tärkeänä liikuttajana koko hankkeelle oli toimittaja Unto Hämäläisen HS:ssa syksyn 2019 alussa julkaistu essee, jossa hän pyysi valtiojohtoa teettämään selvityksen Stalinin suomalaisista uhreista.

”Muistamme ja unohdamme valikoivasti. Yksityiset muistot Stalinin vainoista sekä niiden uhreista ovat kulkeneet perheissä, suvuissa ja muissa yhteisöissä, sillä välin kun niistä on vaiettu julkisuudessa. Syksyllä 2019 asiasta puhkesi julkinen keskustelu, jonka siivittämänä SKS haluaa nyt alkaneessa hankkeessa tallentaa suuret ja pienet muistot vainoista”, sanoo SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen tiedotteessa.

Hankkeen haastattelut alkavat kevään 2021 kuluessa, SKS kertoo. Lisäksi SKS on kiinnostunut alkuperäisaineistoista, kuten kirjeenvaihdosta, päiväkirjoista ja valokuvista, joita voi lähettää SKS:lle arkistointitarkoitusta varten.

”Omaisten muistitietoa sekä säilyneitä alkuperäisaineistoja tallentamalla hankkeen tavoitteena on taata, että neuvostovainojen uhrien vaiheista ja heidän jälkeläistensä kokemuksista jää jälkipolville ja tutkijoille mahdollisimman monimuotoinen aineisto. Haastattelut ja alkuperäisaineistot arkistoidaan SKS:aan ja saatetaan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käytettäviksi”, tiedotteessa kerrotaan.

Hanke toteutetaan Koneen säätiön tuella. Lisäksi SKS tekee yhteistyötä Kansallisarkiston suomalaisten kohtaloja Venäjällä 1917–1964 selvittävän tutkimushankkeen kanssa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat