Bidenin virkaan­astujaisissa soineen Finlandian arvoitus ratkesi: Majurin nimiin merkitty teos korostaa, että Sibelius mullisti amerikkalaisen sankarin elämän - Kulttuuri | HS.fi

Bidenin virkaan­astujaisissa soineen Finlandian arvoitus ratkesi: Majurin nimiin merkitty teos korostaa, että Sibelius mullisti amerikkalaisen sankarin elämän

Tekijänoikeudellisesti Finlandiaa on käytetty virkaanastujaisissa hyvässä uskossa, mutta Teosto tekee vielä jatkoselvityksiä.

Astronautti John Glenn vuonna 1962 ennen lähtöä ensimmäisenä yhdysvaltalaisena kiertämään planeetan maan kiertoradalla. Pikkukuvissa säveltäjä Ryan Nowlin, Jean Sibelius sekä presidentti Joe Biden, joka sai kuulla virkaanastujaisissaan Finlandiaa lainaavan Nowlinin sävellyksen John Glennin kunniaksi. Tausta oikealla: ote Finlandian partituurista.­

31.1. 11:05

Jean Sibeliuksen Finlandian soiminen presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa osana merijalkaväen majurin Ray Nowlinin Godspeed-sävellystä saa nyt lisävalaistusta.

Esitys tuntui epäilyttävältä, sillä Finlandian hymniteemaa käytetään peräti yli puoli minuuttia vähän yli kolme minuuttia kestävästä sävellyksestä eikä Sibeliusta saati Finlandiaa kuitenkaan mainittu merijalkaväen soittokunnan virkaanastujaispäivän ohjelmassa.

HS selvitti asiaa, ja kävi ilmi, että Godspeed on lyhennelmä Nowlinin pidemmästä Finlandiaa lainaavasta sävellyksestä Godspeed, John Glenn WB507 vuodelta 2018.

Nimensä mukaisesti sävellys kunnioittaa merijalkaväestä astronautiksi ja myöhemmin senaattoriksi päätynyttä John Glenniä (1921–2016).

Kun asiaa penkoo nyt enemmän, Finlandia-lainaukselle löytyy syy suoraan John Glennin elämästä.

Juuri nämä sävelet soivat päivänä, joka mullisti hänen elämänsä.

Ote Jean Sibeliuksen Finlandian hymnikohdasta.­

John Glenn syntyi vuonna 1921 putkimiehen ja opettajan perheeseen. Hän rakastui lapsuudenystäväänsä Annie Castoriin, joka kouliutui muusikoksi samalla kun Glenn opiskeli insinööriksi.

7. joulukuuta 1941 Glenn kuuli autoradiosta matkalla tyttöystävänsä urkukonserttiin, että Japani pommitti Pearl Harboria, mikä sai Yhdysvallat liittymään sotaan.

Glenn ei halunnut hermostuttaa asialla tyttöystäväänsä juuri ennen konserttia. 20-vuotiaan sielu oli kuitenkin pakahtua, kun konsertti eteni Sibeliuksen säveliin.

”Hän [Annie] esitti musiikkia Jean Sibeliuksen Finlandiasta, ja rakastin teosta. Sävellyksen kuohut rauhoittuvat pastoraaliosuuteen, joka on musiikki arvokkaaseen hymniin Be Still My Soul (vapaasti kääntäen: pysy rauhallisena, sieluni)”, Glenn muisteli myöhemmin omaelämäkerrassaan.

”Viesti ei olisi voinut olla osuvampi. Hänen musisointinsa kauneus liikutti minua syvästi ajatellessani, mitä minun oli nyt tehtävä.”

Hän yritti hymyillä erinomaisesti onnistuneen konsertin jälkeen, mutta tyttöystävä vaistosi heti, että jokin oli vialla. He viettivät seuraavat tunnit kuunnellen radiosta uutisia hyökkäyksestä.

”Minun on lähdettävä”, Glenn sanoi. Annie Castor itki, mutta oli samaa mieltä.

On kiinnostavaa, että Glenn yhdisti Finlandian isänmaallisiin tunteisiinsa.

Sibelius sävelsi teoksen Sanomalehdistön päivien musiikin huipennukseksi vuonna 1899 nimellä Suomi herää. Kantaesityksellä kerättiin rahaa journalistien eläkekassaan tilanteessa, jossa kenraalikuvernööri Bobrikov oli lakkauttanut Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden määräajaksi.

Kyseessä oli protestisävellys, jonka alku kertoi uhasta (edellinen osa oli nimeltään Isoviha) ja isänmaan heräämisestä. Hymniosuus tuntui kertovan niistä arvoista, joita oli syytä puolustaa.

Glenn koki samoin omassa tilanteessaan. Hän päätyi taistelulentäjäksi toisessa maailmansodassa ja myöhemmin koelentäjäksi, joka teki Yhdysvaltojen ylilennon nopeusennätyksen ja valittiin ensimmäisten astronauttien Mercury-projektiin.

Glenn oli yhdysvaltalaisista ensimmäinen, joka nousi kiertoradalle ja kiersi maapallon. Hänet ikuistettiin myös Tom Wolfen koelentäjistä ja varhaisista astronauteista kertovaan The Right Stuff -kirjaan. Kirjasta tehtiin menestyselokuva, jossa häntä näytteli Ed Harris.

John Glenn 20. helmikuuta 1962 ennen nousua kiertoradalle ja maapallon kiertämistä ensimmäisenä yhdysvaltalaisena astronauttina.­

Tämän tietäen majuri Nowlinin tapa käyttää Finlandiaa John Glennille omistetussa Godspeed-sävellyksessä tuntuu ymmärrettävämmältä.

On tosin valitettavaa, että kustantaja KJOS Music ei mainitse Finlandiaa alkuperäisteoksen Youtube-tekstissä vaan viittaa ainoastaan Be Still My Soul -hymniin, joka lauletaan useimmiten Finlandian hymnimelodiaan.

Väärinkäsityksiä syntyy usein, sillä Be Still My Soul -teksti on Jane Laurie Borthwickin vuonna 1855 julkaisema englanninnos Katharina Amalia Dorothea von Schlegelin vuoden 1752 tekstistä Stille meine Wille, dein Jesus hilft siegen.

Be Still My Soul -tekstiä laulettiin pitkään esimerkiksi William H. Monckin ja Walter Hatelyn säveliin. Sibeliuksen Finlandian melodiaan Be Still My Soul -sanoituksen kytki viimeistään brittiprofessori David Evans Revised Church Hymnary -julkaisussa vuonna 1927. Yhdysvalloissa yhdistyminen tapahtui viimeistään The Hymnal-julkaisussa vuonna 1933.

Uskonnolliseen käyttöön melodia otettiin itse asiassa ainakin jo vuonna 1916 Herbert Stavely Sammondin sovituksessa sooloäänelle, kuorolle ja uruille tekstillä Lord, we pray in mercy lead us. Maallisiakin sanoituksia julkaistiin englanniksi kymmenittäin.

”Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi”, Sibelius harmitteli. ”Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda”, hän päätteli. Erikseen hän antoi luvat Yrjö Sjöblomin (1919), Wäinö Solan (1937) ja V. A. Koskenniemen (1940) teksteille ja teki vanhoilla päivillään sovituksia laulukäyttöön.

Muita Finlandia-sovituksia Joan Baezista Anssi Tikanmäkeen ja Stone-yhtyeeseen voit kuunnella seuraavalta videolta:

Nowlinin Godspeed, John Glenn -teoksen orkesteripartituurin johdantotekstissä Finlandia-yhteys on sentään mainittu oikein.

Yhdysvaltain merijalkaväen sotilassoittokunta on myös esittänyt Nowlinin sävellystä ja Jean Sibeliuksen Finlandiaa samassa konsertissa näyttääkseen konkreettisesti, miten majuri Nowlin on Sibeliuksen sävellystä halunnut lainata ja muunnella.

Mutta oliko Finlandian käyttö näin laajasti vain kolmisen minuuttia kestävässä Godspeed-versiossa tekijänoikeusrikkomus?

Nyrkkisääntö on, että Yhdysvalloissa ennen vuotta 1978 julkaistujen teosten suoja-aika päättyy viimeistään 95 vuotta teoksen ilmestymisen jälkeen, mutta tästä on runsaasti poikkeuksia.

Yhdysvallat on esimerkiksi ratifioinut Bernin kansainvälisen sopimuksen, jossa suoja-ajaksi on asetettu vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta. Suomessa on käytetty mahdollisuutta nostaa suoja-aika 70 vuotta tekijän kuolemasta eli Sibeliuksen tapauksessa vuoteen 2027.

Toinen Bernin sopimuksen kohta määrää kuitenkin, että jos maa myöntää pitemmän suoja-ajan kuin 50 vuotta tekijän kuolemasta, määräytyy suoja-aika sen maan lain mukaan, missä suojaa vaaditaan, mutta suoja-aika ei voi olla teoksen kotimaassa säädettyä suoja-aikaa pitempi.

Monimutkaista siis, mutta tarkistusten jälkeen Teosto katsoo Finlandian suoja-ajan olevan ohi Yhdysvalloissa.

”Selvitämme vielä yhteistyöjärjestömme ASCAP:n kanssa moraalisia oikeuksia ja Yhdysvaltain markkinakäytäntöä tilanteissa, joissa public domain -teos on liitetty osaksi uutta teosta”, kertoo Teoston lakiasiainjohtaja Antti Härmänmaa.

Toinen Teoston lisäselvitys liittyy tilanteeseen, jossa Finlandiaa välitettiin virkaanastujaisten tv-lähetyksessä myös maihin, joissa suoja-aika on yhä voimassa.

Näyttää joka tapauksessa siltä, että majuri Nowlin on toiminut hyvässä uskossa. Hän on nimenomaan halunnut korostaa, kuinka voimakkaasti Jean Sibeliuksen sävelet vaikuttivat John Glennin elämään.

Majuri Ryan Nowlin vuonna 2018, jolloin hän liitti Sibeliuksen Finlandiaa osaksi Godspeed, John Glenn -sävellystään.­

Entä miten John Glennin kävi myöhemmin – sen jälkeen kun Sibeliuksen sävelet olivat innoittaneet hänet armeijaan ja sittemmin astronautiksi maata kiertävälle radalle?

Hänestä tuli presidentti John F. Kennedyn perheystävä, yritysjohtaja ja lopulta senaattori 24 vuoden ajaksi.

Avaruuteen hän palasi vielä 77-vuotiaana. Kyseessä kerrottiin olevan tutkimus iäkkäiden selviytymisestä avaruudessa, mutta paluulla juhlittiin myös Glennin elämäntyötä.

Senaattori John Glennin paluusta avaruuteen kerrottiin lehdistötilaisuudessa vuonna 1998.­

Avioliitto ratkaisevan urkukonsertin vuonna 1941 pitäneen Annie Glennin (omaa sukua Castor) kanssa solmittiin vuonna 1943. Se kesti, kunnes kuolema heidät erotti 73 vuotta vuotta myöhemmin.

John Glenn kuoli 95-vuotiaana vuonna 2016. Finlandia soi hänen hautajaisissaan. Yhden muistopuheista piti tuolloin Joe Biden.

Annie Glenn kuoli sadan vuoden iässä koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-sairauteen toukokuussa 2020.

Pariskunnan elämän tärkein melodia soi myös hänen hautajaisissaan tämän linkin takana noin 28 minuutin kohdalta lähtien.

Annie Glenn miehensä kunniaksi järjestetyillä juhlilla 1960-luvulla John Glennin noustua maan kiertoradalle kiertämään maapallon ensimmäisenä yhdysvaltalaisena.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat