Kati Outinen kannattaa ihmisten kohtaamista, ja siksi Kajaanin runoviikko järjestetään fyysisenä tapahtumana: ”Striimaus muistuttaa huonoa pula-ajan elokuvaa” - Kulttuuri | HS.fi

Kati Outinen kannattaa ihmisten kohtaamista, ja siksi Kajaanin runoviikko järjestetään fyysisenä tapahtumana: ”Striimaus muistuttaa huonoa pula-ajan elokuvaa”

Kati Outinen valitsi Suven runoilijaksi Kai Niemisen, joka tuo lohtua ja huumoria hankalaan aikaan.

Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen Kajaanissa kesällä 2019.­

1.2. 16:04

Näyttelijä ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen vastaa puhelimeen handsfree-laitteen avulla tien päältä matkalla Kajaanista Helsinkiin.

Hän ei halunnut ottaa riskiä virusmuunnoksen tuomisesta tuliaisena junasta, kun hän lähti edellisviikolla Kajaani Dance Festival -tapahtuman tuomaristoon. Siksi hän valitsi auton.

Ja nyt on ehdittävä Helsinkiin ennen kuin luvattu lumipyry tekee jäisillä teillä ajamisesta entistä tukalampaa.

On Outisen kolmas vuosi Kajaanin runoviikon taiteellisena johtajana. Vasta kerran hän on päässyt toteuttamaan festivaalin todella. Vuosi 2020 jäi välistä, kuten niin monella muullakin tapahtumalla.

Outinen ei nimittäin ”syty striimauksille yhtään”.

”Suurin palkinto festivaalin järjestämisessä on ihmisten kohtaaminen. Ja kun olen elokuvapuolen ihminen myös, niin esitysten striimaus tarkoittaa mulle vähän sellaista huonoa pula-ajan elokuvaa.”

Tulevana kesänä Kajaanin runoviikko kuitenkin toteutuu ihan fyysisestikin, muodossa tai toisessa. Suurinta osaa esityksistä kaavailtiin jo viime vuodelle. Ohjelma pidetään myös edellisvuosia väljempänä, jotta turvaväleistä huolehtiminen onnistuu.

Kirjailija ja suomentaja Kai Nieminen kotinsa pihalla Pernajassa viime keväänä.­

Yksi vuodesta 1976 järjestetyn sanataidetapahtuman perinteitä on Suven runoilijan valitseminen. Tänä vuonna tuo runoilija on Kai Nieminen, jonka työhön Outinen tutustui hieman sattumalta.

Saatuaan käsiinsä Niemisen kymmenen vuotta vanhan teoksen Alan oppia, Outinen ihastui heti. Nieminen kirjoitti sen täytettyään 60 vuotta.

”Itselläni tulee 60 vuotta täyteen kuluvana vuonna. Halusin tietää, mitä joku tämän rajapyykin kokenut ajattelee siitä, voiko tässä elämässä oppia yhtään mitään.”

Japanilaista runoutta kääntänyt ja zen-buddhalaisuudesta kiinnostunut Nieminen tuo Outisen mukaan lohtua ja huumoria hankalan ajan keskelle.

”Maailma muuttuu, mutta ei lopu, olkaa huoleti”, todetaan yhdessä Alan oppia -kokoelman runoista.

”Niemisen iloa ja valoa tuovat runot kolahtivat koronan keskellä. Lempeä huumori on asia, jolla pääsee aika helposti mun sydämeen uimaan. Tajusin, että haluan tarjota muillekin tämän runoilijan, jolla on kyky nähdä asiat huumorin läpi.”

Runoviikon ohjelmistossa nähdään muun muassa näyttelijä Eero Ojalan esitys Kuun ja meidän välillä, joka on Ojalan toinen pitkä monologi Niemisen runoista.

Outisen johtajakauden Suven runoilijat ovat toistaiseksi kaikki olleet viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla syntyneitä: Eeva Kilpi (s.1928) vuonna 2019 ja Tua Forsström (s.1947) vuonna 2020. Koska Forsströmiltä jäi kukat saamatta viime kesänä, tänä vuonna Kajaanissa nähdään Outisen sanoin ”kaksi viisasta, lempein silmin maailmaa katsovaa ihmistä”, siis Nieminen ja Forsström.

Mutta viimeksi, kun runous aiheutti Outiselle kylmiä väreitä, sanataiteilija ei suinkaan ollut suurten ikäluokkien edustaja, vaan 1990-luvun lopussa syntynyt Amanda Gorman, jonka lavarunoustraditiosta ammentava runo Joe Bidenin virkaanastujaisissa osoitti Outiselle jälleen, miten merkityksellistä taide ja runous on.

”Vanhemmat aina kyselevät nuorilta, miltä teistä tuntuu ja mitä pidätte tärkeänä. Gormanin runossa se kaikki tuli kiteytettynä: miten hienoa, että nuori ihminen oli seurannut aikaansa ja kirjoittanut havaintonsa ajatuksella ylös.”

Kirjailija Aura Nurmen runoviikolla järjestettävä lavarunous-workshop on herättänyt jo laajaa kiinnostusta.­

Uuden sukupolven runoutta ei ole unohdettu Kajaanin ohjelmistossakaan: Aura Nurmen lavarunous-workshop on herättänyt jo laajaa kiinnostusta.

”Runous on voimakkaassa uudistumisen tilassa. Kaanoniin hyväksytään uusia tapoja tehdä runoutta, ja on ihanaa saada sitä myös Kajaaniin.”

Outinen kokee pestinsä taiteellisena johtajana ”välittäjäksi”.

”Kun näen jotain, joka minua koskettaa, tai jotain, mitä en ymmärrä, ja haluan siksi nähdä toiseen kertaan, haluan tarjota sen mahdollisuuden muillekin.”

Viime vuonna Outinen ei sattuneesta syystä juuri uusia esityksiä nähnyt, mutta jotain kuitenkin: Ruusu ja Seidi Haarlan Uusi lapsuus herätti sellaisia tunteita, jotka Outinen haluaa jakaa. Etenkin, kun uutisissa puhuttiin samaan aikaan paljon nuorten oireilusta ja väkivallasta.

”Lapsen näkökulmaa valottava Uusi lapsuus tuntui sopivan myös täydelliseksi pariksi Kajaaniin jo buukatulle, vanhemmuutta käsittelevälle Hanna Vahtikarin Kuin raivoäiti -esitykselle. Olen häkeltyneen onnellinen siitä, että taiteilijat ovat osuneet käsittelemään asioita, jotka ovat nyt nousseet yhteiskunnassa pintaan muutenkin”, Outinen pohtii.

Koronapandemiakin näkyy festivaaliohjelmassa, mutta vain eskapismina.

”Olen havaitsevinani lievää koronakapinaa kulttuurintekijöiden puolelta. Onhan se outoa, että kaljaa saa kitata ja karaokea laulaa, mutta lapset eivät pääse harrastamaan. Toivon todella, että kesäksi tilanne rauhoittuu, ja Kajaanissa voidaan taas nauttia kulttuurista turvavälein ja maskin takaa. Ohjelmistovalinnoilla haluamme tarjota vaihtoehtoisia tapoja katsoa maailmaa pitkän pimeän jälkeen.”

Korjattu 2.2. klo 11:02: Lisätty runoilijoiden Eeva Kilpi ja Tua Forsström syntymävuodet.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat