Pimeyden ruhtinaasta näyttää tulleen paholainen oikeasti: Sokki­rokkari Marilyn Mansonin yksityis­elämä ja taide menivät sekaisin, ja se saattaa olla faneille liikaa - Kulttuuri | HS.fi

Pimeyden ruhtinaasta näyttää tulleen paholainen oikeasti: Sokki­rokkari Marilyn Mansonin yksityis­elämä ja taide menivät sekaisin, ja se saattaa olla faneille liikaa

Marilyn Mansonin fanit ovat kestäneet terrorismilla leikittelyn, naisvihaa kumpuavan kommentin sekä raiskaukseen viittaavan kiertueen nimen. Vasta hyväksikäyttösyytteet tosielämässä saivat yhteistyökumppanien kärsivällisyyden loppumaan.

Marilyn Manson konserttilavalla Torinossa Heaven Upside Down -kiertueella marraskuussa 2017.­

3.2. 17:37 | Päivitetty 4.2. 10:33

Kirkonpolttoja, hirttäytymisiä ja giljotiineja. Metallimusiikissa sokeeraaminen ja kauhu kuuluvat asiaan.

Kyse on kauhuelementtejä sisältävästä taidemuodosta, jossa artistien taiteilijakuva ja siviilielämä on pystytty yleensä erottamaan toisistaan.

Yliampumisia on kuitenkin nähty, eikä kaikkea voi perustella taiteella.

Nyt niin kävi Marilyn Mansonille.

52-vuotiasta Mansonia eli oikealta nimeltään Brian Warneria on tituleerattu pimeyden ruhtinaaksi. 1990-luvulla läpimurron tehnyt ja Suomessakin suosittu muusikko on tunnettu kohauttavista tempauksista, goottityylistä inspiroituneista mustista vaatteista ja vahvasta meikistä.

Vuoden 2007 kiertueella Marilyn Manson käytti veitsikoristeltua mikrofonia.­

Kuoleman kanssa flirttailevan Mansonin taiteilijakuva koki tällä viikolla kuitenkin kolauksen. Viisi naista kertoi hänen harrastamastaan seksuaalisesta häirinnästä ja manipuloinnista. Naisten joukossa on Mansonin entinen tyttöystävä Evan Rachel Wood. Manson kiistää väitteet.

Levy-yhtiö antoi potkut, agentti pohtii yhteistyön katkaisemista ja kaksi tv-esiintymistä on peruttu.

Onko Mansonin ura nyt ohi? Joko fanit saivat tarpeekseen Mansonin kyseenalaisesta käytöksestä?

Turun yliopiston populaarikulttuurintutkimuksen dosentti Kimi Kärki on perehtynyt tutkimuksissaan muun muassa populaarimusiikin historiaan, viihdespektaakkeleihin ja metallimusiikkiin.

Hänen mukaansa raju sokeeraavuus on osa joitakin metallimusiikkigenrejä. Sokeeraava lavakäytös, kuoleman ihannointi tai veren estetiikan ihailu ei kuitenkaan viittaa siihen, että artistin siviilielämässä olisi jotakin kyseenalaista. Kysymys on nimenomaan teatterista, johon kuuluvat sokkielementit.

Ehkä tunnetuin järkyttämiseen pyrkinyt artisti on 60-luvulla uransa aloittanut sokkirokkari Alice Cooper, joka on muun muassa iskenyt vauvanukkejen päitä rikki lavalla. Osa show’ta olivat myös teloitukset, joissa artisti hirtettiin esityksen päätteeksi sekä giljotiini.

Cooperin kautta sokeeraamisesta tuli kiinteä osa metallimusiikkikulttuuria. 80-luvulla esimerkiksi W.A.S.P. tuli tunnetuksi lavalla olevista sahanteristä.

Tuo kaikki kuului kuitenkin esitykseen.

Alice Cooper konserttilavalla boakäärmen kanssa Torontossa vuonna 1972.­

Metallimusiikin historiassa on nähty tapauksia, joissa kaikkea ei voi enää perustella taiteella. Joidenkin taiteilijoiden omasta elämästä on tullut osa taidetta, johon raakuus ja tulella järkyttäminen kuuluvat. Tämä ei kuitenkaan ole tuhonnut muusikon uraa.

Esimerkiksi norjalainen Varg Vikernes eli oikealta nimeltään Kristian Vikernes tunnetaan Burzum-yhtyeestä, joka oli toiminnassa noin 30 vuotta. Lisäksi hän toimi synkän black metal -yhtyeen Mayhemin basistina vuonna 1993. Vuotta myöhemmin hänet tuomittiin bändikaverinsa murhasta ja kirkkojen tuhopoltosta.

Vikernesin ura kuitenkin jatkui kiven sisässä, kun hän julkaisi sieltä uutta musiikkia. Vankilasta vapautumisen jälkeen ura on jatkunut ambient-musiikin puolella.

Kärki toteaa, että Vikernes kohdalla vankilatuomio saattoi jopa lisätä artistin uskottavuutta, sillä hän sai kulttiaseman.

”Hän on niin sanotusti sanoitustensa mittainen mies”, Kärki sanoo.

Kristian ”Varg” Vikernes joutui oikeuden eteen Pariisissa rasistisista kirjoituksista epäiltynä syksyllä 2013. Aiemmin muusikko on tuomittu murhasta ja kirkonpoltoista.­

”Rockiin kuluu vaaran tunne, ja tietty sokeeraavuus on osa rokkia ja taidetta. Jos käyttäydytään rikollisesti, ylitetään raja. Tämä ei missään nimessä ole hyväksyttävää”, Sibelius-Akatemian taidejohtamisen professori Toni-Matti Karjalainen toteaa.

Karjalainen on tutkinut muun muassa metallimusiikin vientiä, kaupallisuutta ja kulttuuria.

Vikernesin tapauksen perusteella ei voi kuitenkaan vetää yksiselitteistä johtopäätöstä siitä, että myös Marilyn Manson pääsisi nousemaan jaloilleen hyväksikäyttökohun jälkeen, Kimi Kärki sanoo.

Metallimusiikki on genrenä hyvin laaja. Yhtäläisyyksien veto eri tapausten välille ei ole aukotonta. Metallimusiikin joukosta löytyy niin lapsiperheystävällistä musiikkia, valtavirtaan uppoavaa Iron Maidenia, saatananpalvontaa ihannoivaa black metallia kuin kansallissosialistisen black metallin kaltaisia natsismia ihailevia ääripään alagenrejäkin.

Manson kuuluu pikemminkin valtavirtametallimusiikkiin tai sokkirockiin kuin Vikernesin edustamiin marginaalisiin alagenreihin. Kärjen mukaan valtavirrassa suhtaudutaan ääriporukoita kireämmin taiteilijan kyseenalaiseen toimintaan vapaa-ajalla.

Marilyn Manson joutui syytteeseen konserttinsa järjestysmiehen seksuaalisesta häirinnästä Detroitissa 2001. Poliisin pidätyskuva.­

Manson on koetellut faniensa rajoja jo monta kertaa. Vuonna 2017 hän muun muassa osoitteli yleisöä muovisella leikkiaseella San Bernardinon kaupungissa järjestetyllä keikalla. Samassa kaupungissa oli kahta vuotta aiemmin tapahtunut yksi Yhdysvaltojen historian tuhoisimmista terrori-iskuista.

Muusikko on kirjoittanut biisin, joka on inspiroitunut pedofiliaa käsittelevästä Vladimir Nabokovin Lolita-kirjasta. Manson on myös nimennyt kiertueensa Rape of the World Touriksi. Nimi viittaa raiskaukseen.

Vuonna 2009 Mansonin musiikkivideo aiheutti kohun, kun hän esitti hakkaavansa entiseltä tyttöystävältään näyttävän näyttelijän kuolleeksi. Musiikkivideon kohdalla taiteilijakuvan ja siviilielämän raja alkoi hämärtyä.

Samaisena vuonna hän sanoi Spin-lehden haastattelussa fantisoivansa entisen tyttöystävänsä Evan Rachel Woodin pahoinpitelystä.

”Fantisoin joka päivä sillä, että murskaan hänen kallonsa lekalla”, Manson sanoi haastattelussa.

Frank Guan kirjoitti vuonna 2018 Vulturessa, että Manson tunnetaan todennäköisesti paremmin musiikin ulkopuolella tapahtuneista asioista kuin musiikista itsestään. Kohut ovat siis oleellinen osa artistin taiteilijakuvaa.

Toni-Matti Karjalainen arvelee, että hyväksikäyttösyytökset eivät ehkä vie uskollisimpia faneja pois. Sen sijaan kohu vaikuttanee satunnaisiin kuuntelijoihin ja niihin, jotka kuuntelevat monipuolisesti eri artisteja saman genren sisällä. Nämä saattavat kaikota.

”Artistin kaikenlainen huono käytös vaikuttaa entistä enemmän. Kuulijat miettivät tarkemmin, mihin käyttävät aikaansa ja rahojaan”, Karjalainen sanoo.

Hän pitää todennäköisenä uhkana sitä, että Mansonia ei haluta enää esiintymään valtavirtafestivaaleille.

Amerikkalaisen Iced Earthin kitaristi Jon Schaffer osallistui Yhdysvaltojen kongressitalon valtaukseen 6. tammikuuta. Fanit ja kanssamuusikot eivät katsoneet asiaa hyvällä. Muut bändin jäsenet tuomitsivat Schafferin toiminnan bändin basistin Luke Appletonin Instagram-postauksessa.

Myös fanit ovat kääntyneet Schafferia vastaan ja vaatineet rahojaan takaisin tilaamistaan Wicked Words & Epic Tales -kirjoista. Kirjassa on muun muassa Schafferin sanoituksia ja haastatteluita.

20 vuotta sitten artistien vapaa-ajan touhuja saatettiin katsoa sormien läpi. Tämä tuore Schafferin esimerkki osoittaa, ettei näin enää ole.

Monet musiikkilehdet tunnistavat kongressirakennukseen luvatta tunkeutuneen ja sormea osoittavan henkilön Iced Earth -yhtyeen Jon Schafferiksi.­

Oikaisu 4.2. klo 10.27: Giljotiinin toi lavalle Alice Cooper, ei W.A.S.P. kuten artikkelissa aiemmin kirjoitettiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat