Viirus-teatterin tulkinta Pipsa Longan näytelmästä Fyra dagar av närhet on kokonaisvaltainen taideteos - Kulttuuri | HS.fi

Viirus-teatterin tulkinta Pipsa Longan näytelmästä Fyra dagar av närhet on kokonaisvaltainen taideteos

Lonka on mestari luomaan runollisia mielikuvia minimalistisella materiaalilla.

Näytelmä Fyra dagar av närhet nostaa esiin kysymyksen, kuinka esittää eläin tai eläimet näytelmän päähenkilöinä?­

20.2. 17:03

Teatteri

Fyra dagar av närhet, kantaesitys Viirus-teatterissa 19.2. Teksti Pipsa Lonka, tekstidramaturgia E. L. Karhu, käännös Sofia Aminoff, ohjaus Susanna Airaksinen. Sävellys Markus Fagerudd, lavastus ja pukusuunnittelu Vilma Mattila, valo- ja videosuunnittelu Teemu Nurmelin. Musiikki Wegelius Kammarstråkar. Näyttämöllä Maria Ahlroth, Martin Bahne, Lidia Bäck, Joonas Heikkinen, Iida Kuningas ja Jessica Raita. ★★★★★

Pipsa Longan Viirus-teatterissa esitettävä uutuusnäytelmä Fyra dagar av närhet (Neljän päivän läheisyys) nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen: miten esittää eläin tai eläimet näytelmän päähenkilöinä?

Longan tuotannon keskiössä on ollut ihmisen ja luonnon välisen suhteen pohdinta. Viimeksi Viiruksessa nähtiin vuonna 2018 Longan kiitetty näytelmä Toinen luonto, joka kuvasi ihmisen hyväksikäyttösuhdetta luontoon. Hänen ilmastonmuutosta käsittelevä näytelmänsä Lauluja harmaan meren laidalta voitti parhaan näytelmän Lea-palkinnon vuonna 2014.

Lonka on jälleen kirjoittanut upean tekstin, joka uskaltaa kurottaa aivan uudenlaiseen tapaan kuvata eläimen ja ihmiseläimen yhteyttä – ja sen puutetta.

Fyra dagar av närhet antaa tilaa eläimen näkökulmalle tutkimalla ihmisen ja lokin rinnakkaiseloa rantahotellissa, keinotekoisessa ekosysteemissä, jossa lokki on oppinut elämään ihmisen rinnalla. Nelinäytöksinen esitys tutkii tätä ekosysteemiä vuorotellen ihmisen ja lokin silmin. Tarkastelutapa on etäännytetty ja asettaa eläinlajit samalle viivalle.

Susanna Airaksinen on ohjannut tekstistä vaikuttavan kokonaisvaltaisen taideteoksen, joka etenee vahvojen visuaalisten ja musiikillisten kuvien kautta, esityksen surumieliseen tunnelmaan voi uppoutua kuin maalaukseen tai kuunnelmaan.

Markus Fageruddin säveltämä musiikki on aktiivinen osa esitystä. Jousitrio on asetettu lavan reunalle, suoraan dialogiin näyttelijöiden kanssa. Vilma Mattilan lavastus kuvaa hotellivieraat huoneissaan pienoisasetelmissa, Teemu Nurmelinin videoheijastukset tuovat näyttämölle taivaalla kaartelevat lokit.

Lonka on mestari luomaan tarkkoja, runollisia mielikuvia äärimmäisen minimalistisella materiaalilla, esimerkiksi dialogia esityksessä on vähän. Hotellivieraiden puheen hälyinen katkelmallisuus rinnastuukin hienosti lokkien ääntelyyn. Rinnastukset ihmiseläimen ja lokkien yhteiselosta luovat lajien välille empaattista katsetta, myös huumoria.

Hienossa vedossa olevat näyttelijät, kuten Iida Kuningas, Martin Bahne ja Maria Ahlroth, kuvaavat tragikoomisen kaoottisessa illalliskohtauksessa nopein ja tarkoin vedoin ihmisen eläimen kaltaisuutta.

Kaiken keskiössä on kuolema, joka koittaa samalla tavalla niin lokille kuin ihmiselle. Kuoleman tasa-arvosta ja lajien kohtaamisen mahdollisuudesta muistuttavat Marina Abramovićin Cleaning the Mirror -performanssia mukailevat välähdykset lokin luurankoa puhdistavasta ihmisestä.

Olisi sääli, jos esitys ei saisi uutta mahdollisuutta live-esityskauteen sitten joskus, kun koronarajoitukset ovat päätyneet.

Esityksestä striimataan live-esitykset 12.3., 20.3. ja 26.3. klo 19.00.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat