Huippusuositun lasten­kirjailijan Dr. Seussin tuotantoa sensuroidaan Yhdysvalloissa rasismin takia – myös näitä rakastettuja lasten­kirjoja katsotaan nyt uusin silmin - Kulttuuri | HS.fi

Huippusuositun lasten­kirjailijan Dr. Seussin tuotantoa sensuroidaan Yhdysvalloissa rasismin takia – myös näitä rakastettuja lasten­kirjoja katsotaan nyt uusin silmin

Rasistisesta kuvastosta kritiikkiä saaneet Dr. Seussin kirjat poistetaan kirjakauppojen valikoimista.

Dr. Seussin kirjoja myynnissä brooklyniläisessä kirjakaupassa New Yorkissa maaliskuun alussa.­

3.3. 17:17

Yhdysvalloissa suositun lastenkirjailijan ja kuvittajan Theodor Seuss Geiselin eli Dr. Seussin kirjoja on päätynyt sensuuriin rasistisen kuvaston vuoksi.

Kirjailijan oikeuksia valvova Dr. Seuss Enterprises -yritys kertoi tiistaina, että hyllytettävien kirjojen joukossa on ensimmäinen Dr. Seuss -lastenkirja And to Think That I Saw It on Mulberry Street sekä viisi muuta lastenkirjaa, jotka on julkaistu vuosina 1937–1976.

Dr. Seuss Enterprises kertoi päätyneensä ratkaisuun kuukausien harkinnan jälkeen kuultuaan asiantuntijoita ja kasvatusalan ammattilaisia.

Sensuurin alle joutuvat kirjat ovat And to Think That I Saw It on Mulberry Street, If I Ran the Zoo, McElligot’s Pool, On Beyond Zebra!, Scrambled Eggs Super! ja The Cat’s Quizzer.

”Kirjoissa esitetään ihmisiä loukkaavalla ja väärällä tavalla”, kirjailijan oikeuksia valvova yritys kertoo tiedonannossaan.

”Kirjojen myynnin lopettaminen on vain osa laajempaa sitoumustamme sen varmistamiseksi, että Dr. Seuss Enterprisesin katalogi edustaa ja tukee kaikkia yhteisöjä ja perheitä.”

Kirjassa And To Think That I Saw It On Mulberry Street kuvataan aasialainen henkilö kartiomaisessa riisinpoimijan hatussaan syömäpuikkoja ja riisikulhoa kantaen. Hahmon silmät ovat vain kaksi viivaa.

If I Ran the Zoo -kirjassa kaksi afrikkalaiseksi mainittua paljasjalkaista miestä on piirretty lähes alastomiksi. Heillä on vain ruohohameet.

Vain tunteja tiistaisen sensuuri-ilmoituksen jälkeen Dr. Seussin sensuurin alle joutuneet kirjat nousivat Amazon-verkkokaupan parhaiten myyvien kirjojen joukkoon.

Dr. Seussin ”On Beyond Zebra” ja ”And to Think That I Saw it on Mulberry Street” ovat kuuden sensuroidun kirjan joukossa. Niitä ei enää paineta rasistiseksi tulkitun kuvaston vuoksi.­

Massachusettsissa vuonna 1904 syntynyt Theodor Seuss Geisel kuoli vuonna 1991, mutta hänen kirjansa ovat edelleen hyvin suosittuja englanninkielisessä maailmassa.

Dr. Seuss -nimellä suurimman osan teoksistaan kirjoittaneen Geiselin tavaramerkkejä olivat rytmikäs kieli ja erikoiset henkilöhahmot. Kirjoja on myös käännetty kymmenille kielille.

Suomeksi kirjoista ei ole käännetty yhtäkään, mutta Suomessa on nähty muun muassa Dr. Seussin kirjaan perustuva lastenelokuva The Grinch (2018).

Viime vuonna talouslehti Forbes listasi Geiselin maailman toiseksi eniten ansaitsevaksi kuolleeksi julkisuudenhenkilöksi heti Michael Jacksonin jälkeen.

Kirjoja kustantaa Yhdysvalloissa perinteikäs kustantamo Random House. Se kommentoi kirjailijan oikeuksia valvovan yrityksen sensuuri-ilmoitusta lyhyesti tiistaina:

”Kunnioitamme kirjojen sisältöä arvioineen asiantuntijapaneelin työtä.”

Yhdysvaltain kirjastoissa kytee edelleen kiista siitä, pitäisikö myös niiden poistaa vanhat kirjat valikoimistaan. Vastakkain ovat vapaata ilmaisua tukevat näkemykset ja toisaalta tietoisuus siitä, että sisältö voi olla loukkaavaa.

Yhdysvaltain kirjastot ovat harvoin poistaneet valikoimistaan kirjoja, jotka on koettu loukkaaviksi. Sen sijaan ne ovat voineet sijoittaa kirjoja vähemmän huomiota herättäville hyllyille tai päättää olla suosittelematta niitä, kertoo Deborah Caldwell Stone. Hän johtaa maailman suurimman kirjasto-organisaation Yhdysvaltain kirjastojen liiton (ALA) ajattelunvapautta edistävää virastoa.

”Hyllytila on kallisarvoista, ja kirjastovirkailijat aika ajoin poimivat pois vanhentuneita teoksia. Yleensä se kuitenkin tehdään sillä perusteella, että ihmiset eivät enää ole kiinnostuneita sisällöstä”, Stone sanoo uutistoimisto AP:n haastattelussa.

Keskustelu Dr. Seussin kirjojen sisällöstä on ollut käynnissä jo vuosien ajan. Yksi kaikkein suosituimmista kirjoista, The Cat in the Hat, on niin ikään saanut osakseen kritiikkiä, mutta sen julkaisua jatketaan edelleen. Vuonna 2018 Dr. Seussin työlle omistettu museo hänen kotikaupungissaan Springfieldissä sen sijaan poisti muraalin, jossa kuvattiin aasialainen stereotyyppisesti.

Sosiaalisessa mediassa kirjojen hyllyttämispäätös sai jotkut taivastelemaan cancel-kulttuuria. Moni myös ymmärsi, että lastenkirjojen välittämällä maailmankuvalla on suuri merkitys sille, kuinka maailma uuden sukupolven silmin rakentuu.

Rasismikysymys on noussut esiin myös Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan yhteydessä. Peppi matkustaa kirjassa isänsä hallinnoimalle alkuasukkaiden saarelle. Alun perin saaren asukkaista käytettiin n-sanaa, joka on myöhemmissä painoksissa korjattu poliittisesti korrektimpaan muotoon, suomessa termiksi ”alkuasukas”.­

Myös monia muita suosittuja lastenkirjasarjoja on viime vuosina otettu länsimaissa kriittiseen tarkasteluun.

Esimerkiksi ranskalaisen Jean de Brunhoffin Babar-kirjoja on arvosteltu ankarasti siirtomaavallan ihannoinnista ja kolonialismista. Kirjan päähahmo, Babar-norsu, jättää ensin viidakon ja palaa myöhemmin ”sivistämään” eläinystäviään. Vuonna 2012 Britannian kansalliskirjasto British Library poisti yhden Babar-kirjan hyllyistään, sillä kriitikot pitivät sen antamaa kuvaa afrikkalaisista stereotyyppisenä.

1940–60-luvuilla kirjoitettu lastenkirjasarja Utelias Vili (Curious George) on sekin saanut osakseen kolonialismikritiikkiä. Sarjaan perustuvaa animaatiosarjaa nähdään myös Pikku Kakkosessa.

Klassisin esimerkki pohjoismaisesta sensuurikeskustelusta ovat Astrid Lindgrenin Peppi-kirjat, erityisesti Peppi Pitkätossu Etelämerellä.

Kirjassa Peppi matkustaa isänsä hallinnoimalle alkuasukkaiden saarelle. Kristiina Rikmanin vuoden 2007 suomennoksessa Pepin isän mustaihoisia loukkaava nimitys vaihdettiin ”hottentottien kuninkaaksi”.

Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonanmieli otettiin 1970-luvulla vastaan epäluuloisesti, sillä kriitikot pelkäsivät kirjan voivan yllyttää lapsia itsemurhaan. Kirja päättyy kohtaukseen, jossa Korppu nostaa halvaantuneen veljensä selkäänsä ja hyppää tämän kanssa jyrkänteeltä.­

Myös Veljeni Leijonanmieli otettiin 1970-luvulla vastaan epäluuloisesti, sillä kriitikot pelkäsivät, että kirja voisi yllyttää lapsia itsemurhaan.

Kirjan oli tarkoitus tuoda lohtua kuolemanpelkoa käsitteleville lapsille, ja Lindgren kertoikin saaneensa lapsilta ja lasten vanhemmilta valtavasti kiittäviä kirjeitä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat