Kiina on saamassa kulttuurikeskuksen Suomeen – ”Kyse on valtiollisen propagandan levittämisestä”, sanoo tutkija - Kulttuuri | HS.fi

Kiina on saamassa kulttuurikeskuksen Suomeen – ”Kyse on valtiollisen propagandan levittämisestä”, sanoo tutkija

Helsinkiin kaavailtu keskus voisi olla pystyssä jo tämän vuoden aikana. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio muistuttaa, että samanlaista vaikutustoimintaa tekevät kaikki suurvallat.

Kiinan pitkään kaavailema kulttuurikeskushanke on toteutumassa Suomessa.­

12.3. 14:50 | Päivitetty 12.3. 17:22

Kiinan pitkään kaavailema kulttuurikeskushanke on toteutumassa Suomessa. Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin kulttuurikeskuksen perustamista koskevaa sopimusta, ja asia on edennyt tasavallan presidentin esittelyyn tänään perjantaina.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Satu Paasilehto kertoo, että Kiina on kaavaillut kulttuurikeskusta Helsinkiin. Paasilehdon mukaan keskuksessa on tarkoitus järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia kuten konsertteja, näyttelyitä, kielikursseja ja keittokursseja.

Paasilehdon mukaan Helsingissä järjestettyjen kiinalaisen uudenvuoden tapahtumien perusteella Suomessa on kysyntää kiinalaiselle kulttuurintuntemukselle.

”Uudenvuoden tapahtumat ovat saaneet aika suuren yleisömenestyksen, joten tämä varmasti puolustaa paikkaansa”, Paasilehto sanoo.

Paasilehdon mukaan kulttuurikeskus eroaa toimintamuodoltaan selvästi esimerkiksi yliopistojen yhteydessä toimivista Konfutse-instituuteista.

Konfutse-instituutit on koettu osaksi Kiinan vaikuttamisoperaatiota ulkomailla, ja instituutteja on lakkautettu useissa yliopistoissa ympäri maailmaa Ruotsia myöten. Helsingin yliopiston yhteydessä instituutti toimii yhä.

”Tässä (kulttuurikeskuksessa) on ihan toiset lähtökohdat. Se ei ole kiinalainen organisaatio, joka puuhaa Suomessa, vaan se on Kiinan perustama suomalainen organisaatio”, Paasilehto sanoo.

Kulttuurikeskuksesta tulee siis suomalainen yhdistys tai säätiö, eikä sillä ole diplomaattisia erivapauksia tai diplomaatteja henkilökunnassa. Suomessa on myös muita kulttuurikeskuksia, kuten Ranskan, Saksan ja Unkarin kulttuurikeskukset.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.­

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio on Paasilehdon kanssa eri mieltä. Hänen mukaansa Konfutse-instituutteihin liittyy nimenomaan vähemmän vaikutusriskejä kuin Kiinan kulttuurikeskukseen.

”Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivaa Konfutse-instituuttia ei tule verrata Kiinan kulttuurikeskukseen. Yliopistolla on mahdollisuus valvoa, että Kiinan opetusministeriön alainen instituutti toimii yliopiston pelisääntöjen mukaisesti”, Kallio sanoo.

Kiinan kulttuurikeskus puolestaan olisi Kiinan kulttuuriministeriön alainen toimija. Ministeriö on lähtenyt kehittämään Konfutse-instituuttien kanssa kilpailevaa mekanismia, jolla se pystyisi levittämään Kiinan vaikutusvaltaa kansainvälisesti.

”On kyse Kiinan valtiollisen propagandan levittämisestä, ja sitä on syytä ottaa huomioon riskitekijät, joita sen toimintaan liittyy”, Kallio sanoo.

Hän silti lisää, että samanlaista vaikutustoimintaa tekevät kaikki suurvallat, oli kyse sitten Saksan Goethe-instituutista tai Ranskan instituutista.

Kiina kuitenkin poikkeaa demokraattisista valtioista. Kiinaa johtaa kommunistinen puolue, joka rikkoo jatkuvasti ihmisoikeuksia ja vainoaa vähemmistökansoja.

Kuinka suomalaisten sitten pitäisi suhtautua Kiinan pyrkimyksiin synnyttää kulttuurivaihtoa Suomessa?

”Kiinan kulttuuria ei missään nimessä pidä sensuroida, vaan kulttuuriyhteistyö on hyvä asia. Se auttaa kansojen välistä ymmärrystä ja on omiaan hälventämään kaikenlaisia ennakkoluuloja”, Kallio sanoo.

Kallion mukaan riski Kiinan hallinnoimassa kulttuurivaihdossa on kuitenkin se, että kokemattomat toimijat ryhtyisivät jatkossa tekemään kulttuuriyhteistyötä ainoastaan Kiinan kulttuurikeskuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että suomalaisille tulisi käsitys vain sellaisesta kiinalaisesta kulttuurista ja taiteesta, joka on sopusoinnussa Kiinan hallituksen tavoitteiden kanssa.

Ulkopuolelle jää Kallion mukaan kiinalainen underground-kulttuuri ja esimerkiksi kokeellisemmat sekä poliittiset tai vain joillain alueilla suositut taidemuodot.

Ajatus Kiinan kulttuurikeskuksesta on ollut vireillä pitkään. Aktiivisemmin valmistelut ovat olleet käynnissä muutaman vuoden, mutta koronapandemia on hidastanut projektia.

Paasilehdon mukaan sopimus voisi astua voimaan vielä kevään aikana. Voimaantuloasetus voidaan antaa vasta tasavallan presidentin esittelyn jälkeen.

Paasilehto uskoo, että kulttuurikeskus voi olla pystyssä jo tämän vuoden aikana.

”Sitten kun sopimus on voimassa, niin asiat varmaan etenevät aika nopeasti. Niinhän Kiinalla on ollut tapana. Voisin kuvitella, että keskus toteutuu vielä tämän vuoden aikana.”

Kulttuurikeskuksen pystyttämisen kustannuksista vastaa täysin Kiina.

Oikaisu 12.3. kello 17.20: Jutussa luki virheellisesti, että prosessi olisi kesken niiltä osin, hyväksyykö Kiina valtioneuvoston ehtoja. Todellisuudessa Kiina on jo hyväksynyt valtioneuvoston ehdot. Jutussa luki myös aiemmin, että valtioneuvosto olisi asettanut Kiinan kulttuurikeskuksen tulon ehdoksi suomalaisen säätiön. Todellisuudessa Kiina valitsee itse Kulttuurikeskuksen toimintamuotonsa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat