Apteekkari Melchior -kirjat ovat täysipainoisia sekä dekkareina että eloisina kuvauksina keskiajan elämästä Virossa - Kulttuuri | HS.fi

Apteekkari Melchior -kirjat ovat täysipainoisia sekä dekkareina että eloisina kuvauksina keskiajan elämästä Virossa

Tällä kertaa Indrek Harglan dekkarissa ratkotaan murhia 1400-luvun tallinnalaisessa aatelistalossa.

Tallinnan vanha kaupunki.­

12.3. 15:34

Romaani

Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi (Apteeker Melchior ja Pilatuse evangeelium). Suom. Jouko Vanhanen. Into. 424 s.

Virolainen Indrek Hargla ei ole suinkaan ensimmäinen kirjailija, joka käyttää dekkariensa taustana kaukaista mennyttä aikaa. Vanhempien dekkarinystävien muistissa ovat varmasti Robert van Gulikin 600-luvun Kiinaan sijoittuvat Tuomari Dee -kirjat, joita WSOY julkaisi aikoinaan SaPo-sarjassa, sekä ehkä myös Edith Pargeterin eli Ellis Petersin keskiajan Englannissa tapahtuvat veli Cadfael -dekkarit, joita Otava kustansi 1980–90-luvuilla. Ja onhan Umberto Econ hieno keskiajan kuvaus Ruusun nimi myös eräänlainen dekkari.

Harglan Apteekkari Melchior -sarjasta on julkaistu suomeksi nyt seitsemän kirjaa, eikä niitä voi kuin ihailla. Harglan murhamysteerit sijoittuvat enimmäkseen 1400-luvun Tallinnaan, ja ne ovat täysipainoisia sekä dekkareina että eloisina kuvauksina myöhäiskeskiajan elämästä Virossa ja keskisessä Euroopassa, lähinnä kauppaseura Hansan vaikutusalueilla.

Melchior Wakenstede on Tallinnan keski-ikäinen apteekkari, joka sarjan seitsemänteen romaaniin mennessä on hankkinut jo mainetta rikosten selvittäjänä. Niinpä eräs aatelismies pyytää Melchiorin apua, kun hänen poikaansa syytetään toverinsa murhasta. Suvut ovat olleet keskenään vihollisia, ja heidän väliseensä sovitteluprosessiin kuuluu se, että kummankin suvun samanikäiset nuorukaiset annetaan luotettavan aatelismiehen holhoukseen kasvamaan ja oppimaan yhdessä.

Nyt toisen nuorukaisen väitetään tappaneen kumppaninsa holhoojansa talossa, ja Melchiorin tehtävä on selvittää, kävikö tosiaan niin.

Niinpä vaatimaton apteekkari asettuu asumaan aatelistaloon Tallinnan Toompean yläkaupunkiin ja alkaa setviä sen salaisuuksia, joihin jotenkin tuntuu liittyvän apokryfinen kirja Pilatuksen evankeliumi. Mikäli kirjan sisältö tulisi yleisesti julki, se saattaisi syöstä kristikunnan kaaokseen.

Periaatteessa Hargla noudattaa tässä arvoitusdekkarin perinteistä kuviota: salapoliisi selvittää rikosta rajatussa ympäristössä ihmisten keskellä, joista yhden on oltava syyllinen.

Mutta Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi ei missään vaiheessa umpioidu toistamaan samaa kuviota loppuratkaisuun asti, vaan Hargla kuljettaa tarinaa notkeasti takaumien kautta myös Melchiorin hieman hämäräperäiseen nuoruuteen sekä ryydittää sitä eloisilla kuvauksilla keskiaikaisen Tallinnan kulttuurista, oikeudenkäytöstä ja instituutioista. Kuten hän on tehnyt aiemmissakin Melchior-kirjoissaan.

Oman värinsä tarinalle antavat myös aina sympaattinen Melchior sekä sellaiset mainiot tyypit kuin aatelisherra Detmar von Wenthusenin mieleltään järkkynyt veli Andreas, ovela rotanpyytäjä Timmo ja äänekäs taloudenhoitaja Hesse.

Ja lopulta kunnon dekkarin tyyliin salapoliisi kerää epäillyt yhteen ja paljastaa totuuden, joka monimutkaisten tapahtumien jälkeen on kuitenkin yksinkertainen ja inhimillisesti sekä kuvatun kulttuurin kannalta ymmärrettävä.

Harglan kirjat onnistuvat vetoamaan sekä dekkarinystäviin että niihin, joita kiehtovat hyvin taustoitetut ja kirjoitetut historialliset romaanit. Se ei ole ihan vähän.

Virolainen kirjailija Indrek Hargla.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat