Voi, miten olenkaan kaivannut tätä!
Olen juuri kavunnut Taidehallin tutut portaat ylös ja seisahtanut ensimmäisen vaalean näyttelysalin ovensuuhun. Aiemmin mummoloissa pölyttyneet seinävaatteet ja peitteet ovat viimeistään Tuomas Sopasen kokoelmaan perustuvan näyttelyn myötä nousseet ilmiöksi, ja some-feedini on viime aikoina täyttynyt ryijyjen kuvista. Mitkään kuvat eivät kuitenkaan ole pystyneet välittämään sitä, mitä tällä hetkellä näen.