Maailmankuulu valokuvaaja kuvasi Marilyn Monroeta tämän viimeisen elokuvan yhteydessä, ainutlaatuiset otokset julkaistaan nyt ensi kertaa - Kulttuuri | HS.fi

Maailmankuulu valokuvaaja kuvasi Marilyn Monroeta tämän viimeisen elokuvan yhteydessä, ainutlaatuiset otokset julkaistaan nyt ensi kertaa

Eve Arnoldin viidentoista kuvan sarjassa on Marilyn Monroen lisäksi kuvia hevosen kouluttamisesta Mongoliassa ja vauvan ensimmäisistä minuuteista.

”Marilyn Monroe autossa.” 1960. Aiemmin julkaisematon kuva Marilyn Monroesta harjoittelemassa vuorosanojaan Sopeutumattomat-elokuvan kuvauksissa Nevadassa.­

14.3. 11:53

Valokuvaaja Eve Arnoldin (1912–2012) ottamia kuvia Marilyn Monroesta on nyt julkaistu julisteina, joita Arnoldin perikunta myy kolmellakymmenellä punnalla.

Arnold otti kuvat Monroen viimeiseksi jääneen Sopeutumattomat-elokuvan kuvauksissa.

Taustalla on perikunnan mukaan Arnoldin toive siitä, että valokuvaus olisi kansantaidetta, ”halpaa ja saatavana kaikille”.

Amerikkalainen Arnold on maailman kuuluisimpia kuvajournalisteja. Hän liittyi Magnum Photos -kuvatoimiston jäseneksi 1951 ja oli sen ensimmäinen täysivaltainen naisjäsen.

Marilyn Monroen lisäksi kuvia on muun muassa hevosen kouluttamisesta Mongoliassa ja vauvan ensimmäisistä minuuteista. Viidentoista kuvan sarjassa on kolme ennennäkemätöntä kuvaa sekä kaksitoista Arnoldin tunnetuinta kuvaa.

Tätä ennen Arnoldin teoksia on ollut saatavilla vain museolaatuisina vedoksina 1 000 punnasta alkaen.

Aiemmin julkaisemattomat kuvat Marilyn Monroesta Arnold kuvasi Sopeutumattomat-elokuvan (The Misfits, 1961) kuvausten aikana. Arnold oli palkattu dokumentoimaan elokuvan tekoprosessia. Sopeutumattomat oli sekä Monroen että Clark Gablen viimeinen pitkä elokuva.

Kuvien ohessa on Arnoldin muistoja Monroesta.

Marilyn Monroe Sopeutumattomien kuvauksissa vuonna 1960.­

”Voimakkain muistoni Marilynista on, kuinka ahdistuneelta, huolestuneelta ja silti säteilevältä hän näytti, kun saavuin Nevadaan työskentelemään Sopeutumattomissa. Hän kysyi heti, miltä hän näyttää ja halusi ja tarvitsi vakuuttelua. Olimme työskennelleet yhdessä edellisen kerran neljä vuotta sitten, ja hän katsoi minua pitkään silmiin varmistaakseen, että saattoi edelleen luottaa minuun. Sitten hän veti henkeä, huokaisi ja sanoi ’Olen kolmekymmentäneljä vuotta vanha. Olen tanssinut kuusi kuukautta [Lemmenloukun kuvauksissa]. En ole levännyt, olen näännyksissä. Minne minä olen menossa?’ Hän ei kysynyt tätä minulta – hän kysyi sitä itseltään. Hän kuoli alle vuotta myöhemmin. Mieleeni tuli, että kun hän oli elänyt luomansa Marilyn-fantasian kanssa, se oli tukenut häntä, mutta nyt todellisuus oli saavuttanut hänet ja se oli hänelle liikaa.”

Sopeutumattomat oli The Guardianin mukaan vaikea projekti. Elokuvan käsikirjoittaja Arthur Miller oli kirjoittanut sen eräänlaisena rakkaudenosoituksena vaimolleen Monroelle, ja koossa oli varsin vaikuttava tiimi: John Huston ohjaajana, näyttelijöinä Clark Gable ja Montgomery Clift. Kyseessä oli aikansa kallein koskaan tehty mustavalkoinen elokuva.

Aiemmin julkaisemattomassa kuvassa Marilyn Monroe harjoittelee vuorosanojaan Sopeutumattomat-elokuvan kuvauksissa Renossa, Nevadassa vuonna 1961.­

Monroen ja Millerin avioliitto oli kuitenkin hajoamispisteessä ja Monroe tuli kuvauksiin useimmiten myöhässä ja tokkuraisena. Huston puolestaan oli usein juovuksissa, sammuen kuvauksiin keskellä Nevadan polttavan kuumaa aavikkoa.

Marilyn Monroe kaislikossa vuonna 1955.­

Arnold kuvasi läheltä myös mustien elämää ja työtä kansalaisoikeuksien puolesta Yhdysvalloissa.

Malli Charlotte Stribling eli Fabulous odottaa vuonna 1950 takahuoneessa vuoroaan lavalle tilaisuudessa, jossa esiteltiin Harlemin yhteisössä suunniteltuja ja valmistettuja vaatteita. Arnold vietti noin vuoden kiertäen ja kuvaten Harlemia, sen baareja, kirkkoja ja ravintoloita, joissa mustat naiset esittelivät käsitöitään. ”Vaatteet olivat joko mallien itsensä tai paikallisten ompelijoiden tekemiä, osin protestina Seventh Avenuen valkoisten yritysten ’shmatte’-muodille. Se oli yksi kansalaisoikeusliikkeen edelläkävijöistä.”­

”Ihmisoikeusaktivisti harjoittelee.” Yhdysvallat, 1960. Congress of Racial Equality (CORE) -ryhmän koulutuksessa Priscilla Washington koettaa olla reagoimatta siihen, miten valkoiset kohtelisivat häntä jos hän menisi valkoisille suunnattuun ravintolaan. ”Se oli rankkaa treeniä”, Arnold sanoi. ”Hän kesti sitä tyynesti kaksi tuntia, yrittäen keskittyä lukemaan Raamattua.”­

Valkoinen ja musta tyttö meikkaavat naistenhuoneessa ennen yhdentymispäivällistä Virginiassa. Yhdysvallat, 1958.­

Mustille muslimilapsille opetetaan mustien historiaa Metropolitan-museossa New Yorkissa. 1961.­

Hevosta koulutetaan miliisin tarpeisiin. Mongolia, 1979.­

Eve Arnold oli syntynyt Philadelphiassa venäläis-juutalaiseen maahanmuuttajaperheeseen, yhdeksänlapsisen sisaruskatraan keskimmäiseksi. Perhe oli köyhä, ja myöhemmin Arnold yrittikin usein löytää tapoja tuoda teoksensa saataville myös vähemmän varakkaille ostajille.

Perikunnan Arnoldille pystyttämillä sivuilla kerrotaan, että 1970-luvulla Arnold esimerkiksi myi taidenäyttelyssä teoksiaan murto-osalla niille yleensä annetusta hinnasta, jotta opiskelijat voisivat ostaa niitä. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että suurimman osan teoksista olivat ostaneet taidekauppiaat, jotka sitten tekivät niillä voittoa.

Arnold tunnetaan erityisesti Marilyn Monroesta ja muista julkisuuden henkilöistä, kuten Elisabet II:sta, Malcolm X:sta ja Joan Crawfordista ottamistaan kuvista, mutta hän kuvasi paljon myös tavallisia ihmisiä, eri yhteiskuntaluokista ja eri puolilta maailmaa.

”Hänen kuvaamansa teemat ovat jatkuvasti läsnä, elleivät jopa aiempaa enemmän – rasismi, seksismi, epätasa-arvo… Puhumattakaan ihmisyydestä, jonka hän teoksiinsa toi”, sanoo Eve Arnoldin pojanpoika Michael Arnold.

”Tuhma tyttö bordellissa punaisten lyhtyjen alueella.” Havanna, Kuuba, 1954.­

”Naispuolinen baarityöntekijä lakossa.” New York, 1950. Naispuolinen baarityöntekijä on lakossa, sillä miehet eivät päästäneet naisia baareihin.­

Kalastaja ja perhe. Kuuba, 1954.­

”Lapsen ensimmäiset viisi minuuttia.” 1959. ”Olin menettänyt lapsen ja joutunut syvään masennukseen, ja ryhdyin ahdistuksissani kuvaamaan synnytyksiä eräänlaisena katharsiksena. Tuntui hulluudelta hakeutua kivun lähteelle, mutta se helpotti.” Arnold vieraili Mather-sairaalan synnytysosastolla New Yorkissa kokonaisen talven ajan kuvaamassa niitä lyhyitä hetkiä, kun vauva on juuri poistunut kohdun lämmöstä. Life-lehti julkaisi sarjan yli kahdeksansivuisena jättipakettina, kutsuen päätöskuvaa äidin ja lapsen käsistä ”klassikoksi”. Kuvaa on sittemmin käytetty mainostamaan kaikenlaista, aamiaismuroista vakuutuksiin.­

Aiemmin julkaisematon kuva lehtiä myyvästä tytöstä Chicagossa vuodelta 1952.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat