Suomen tunnetuimpiin arkkitehteihin lukeutuva Kristian Gullichsen on kuollut. Hän kuoli keskiviikkona Helsingissä 88 vuoden ikäisenä. Gullichsen oli syntynyt Helsingissä vuonna 1932.
Gullichsen oli yksi 1900-luvun lopun keskeisistä suomalaisista arkkitehdeistä, jonka töille on ollut tunnusomaista modernistisen arkkitehtuurin kulttuuriperinnön tulkitseminen.
Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Malmin kirkko Helsingissä, Porin taidemuseo ja sen laajennus, Stockmannin tavaratalon laajennus, Pieksamäen kulttuurikeskus Poleeni, Kauniaisten kirkko, espanjalaisen Lleidan yliopiston kirjasto sekä Suomen Tukholman suurlähetystö. Vuonna 2001 valmistunut linnamainen uudisrakennus on yksi Gullichsenin uran päätöistä.
Vuonna 2004 valmistunutta Lleidan yliopiston kirjasto- ja kulttuurikeskusta Gullichsen itse piti kenties uransa tärkeimpänä työnään.
”Paitsi että työ on saatu kansainvälisen kilpailun kautta, se on myös suurin suunnittelemani kulttuurirakennus. Kansainvälisessä työssä on rima vielä tavallista korkeammalla, siihen täytyy panostaa jo isänmaallisista syistä enemmän kuin muuten”, arkkitehti sanoi HS:lle vuonna 2004.
Rakennus palkittiin aikoinaan myös Vuoden betonirakenteena.
Gullichsen suunnitteli myös asuintaloja Suomeen, Ruotsiin, Saksaan ja Hollantiin. Helsingissä yksi tunnettu asuintalo on esimerkiksi Kaivopuiston Myllytien Olympos-asuinkerrostalot.
Gullichsenin arkkitehtuurin kuvaillaan huokuvan eurooppalaista kulttuuriperintöä, joka on samalla vahvasti sidoksissa suomalaiseen rakentamisen traditioon ja luontoon. Hänen rakennustensa ominaislaatuun vaikuttavat kauniit mittasuhteet, intiimin ja monumentaalisen mittakaavan vaihtelu, tilavaikutelmat ja viimeistellyt yksityiskohdat.
Gullichsen valmistui arkkitehdiksi vuonna 1961 ja perusti samana vuonna oman toimiston. Opiskeluaikanaan hän ehti työskennellä myös Alvar Aallon toimistossa.
Vuonna 1973 hän perusti arkkitehtitoimiston Gullichsen-Kairamo-Vormala, joka auttoi nostamaan suomalaisen arkkitehtuurin tasoa ja kansainvälistä näkyvyyttä.
1990-luvulla Gullichsen moitti edeltävien vuosikymmenien suomalaisen arkkitehtuurin kadottaneen juurensa ja yhteytensä historiaan. 1980-luvun nousukauden kulutustavararakennuksia hän piti keinotekoisena uutuudentavoitteluna.
Kristian Gullichsen oli yksi Maire ja Harry Gullichsenin viidestä lapsesta. Perheen kotitalo, Noormarkussa sijaitseva Villa Mairea on Suomen ja koko maailman kuuluisimpia yksityiskoteja, sillä sen piirsi 1938 Gullichsenien perhetuttu Alvar Aalto ja sisustivat Artekin perussuunnittelijat Maija Heikinheimo ja Aino Aalto.
Kristian Gullichsen oli talon valmistuessa seitsenvuotias, mutta ei ehtinyt kovin kauan talossa asua.
Eräässä HS:n haastattelussa Gullichsen muisteli, miten Alvar Aallon poika Hamilkar opetti häntä seisomaan pää polvien välissä, väärinpäin uppoutuneena, ja hän katseli siinä asennossa kotinsa valtaisaa olohuonetta ja imi sen tunnelmaa.
”Talo pyrkii sanomaan, ettei modernin arkkitehtuurin tarvitse olla kylmää ja kalseaa. Modernin arkkitehtuurin keinoista eivät puutu ainekset, joilla saa aikaan hyvänolon tunteen”, Gullichsen kuvaili.
Villa Mairea esitellään parhaillaan Yle Areenassa nähtävillä olevassa Virpi Suutarin Aalto-dokumentissa, johon on haastateltu myös Kristian Gullichsenia.
Kristian Gullichsen oli Suomen arkkitehtiliiton Safan kunniajäsen, jolle myönnettiin muun muassa Ranskan arkkitehtuuriakatemian suuri kultamitali, Prinssi Eugenin mitali, Rakennustaiteen valtionpalkinto (Erkki Kairamon ja Timo Vormalan kanssa) sekä Pro Finlandia.
Hän avasi suomalaiselle arkkitehtuurille kansainvälisiä yhteyksiä toimiessaan muun muassa Suomen rakennustaiteen museon ja Alvar Aalto -säätiön hallitusten johdossa.
Hän edisti Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnön arvostusta ja suojelua. Hän myös opetti ja luennoi eri puolilla maailmaa.
