Työn ja kodin noidankehässä nainen joutuu negatiivisen minäpuheen tulitukseen - Kulttuuri | HS.fi

Työn ja kodin noidankehässä nainen joutuu negatiivisen minäpuheen tulitukseen

Äiti on odotusten armoilla Anna Maria Mäen ensimmäisessä romaanissa.

Anna Maria Mäki kuljettaa romaaninsa perhetarinaa lyhyissä, absurdiin taipuvissa kohtauksissa.­

20.3. 9:44

Romaani

Anna Maria Mäki: Äänenkantama. Teos. 195 s.

”Hoivaajan ei sovi olla raivoissaan, se rikkoo perusturvallisuuden”, kirjoittaa Anu Silfverberg naisiin kohdistuvista paineista esseekirjassaan Sinut on nähty (2020). Anna Maria Mäen romaanin päähenkilö Sanni on kahden lapsen äiti ja kiireinen konsultti, joka on kotona jatkuvasti väsynyt ja riittämättömyyden tunteen riivaama. Töissä hän pärjää ja saa onnistumisen kokemuksia, mutta koti haukkaa myös työstä yhä suuremman osan.

Lapset, esikouluikäinen Ansa ja muutamaa vuotta nuorempi Otso, ovat vilkkaassa iässä ja vaativat sairauksien vuoksi erityishuomiota, mutta puoliso Tomi on jatkuvasti töissä. Siellä on ”monta projektia menossa, enkä mä oikein voi mistään hellittää”.

Jokainen hermojen menetys aiheuttaa huonon omantunnon puhurin. Tunteiden ilmaisuun ei tunnu olevan tilaa töissä eikä kotona, ja Tomin välttelevät vastaukset herättävät riskialtista raivoa. ”Kyllähän normaali ihminen jaksaa”, mies hymähtää ja purjehtii takaisin työpisteelleen.

Äänenkantamassa on trendikkään minäproosan tuntua ja intiimi tunnelma, mutta kerronnaltaan se on keskimääräistä ovelampi. Henkilöt kuvataan kolmannessa persoonassa, ja Sannin sisäinen monologi on vangittu hienosti vapaan suoran esityksen avulla: ”Sä olet sekaisin. Sä olet huono äiti ja hemmetin sekaisin. Sun ei olisi koskaan pitänyt hankkia lapsia.”

Takaumissa mennään Sannin lapsuuteen, jossa isä on aina vain töissä ja äiti tekee vaativan lääkärintyön sivussa väitöskirjaa ja synnyttää lisää lapsia, kunnes ei jaksa enää. Silloin isä katoaa, lapsia kun on saatava, vaikka heidän kanssaan ei aikaa viettäisikään.

Jo Mäen esikoisteoksessa Suljetun paikan lumo (2005) kuvattiin naisia suoritusyhteiskunnan rattaissa ja niiltä putoamassa – sairaala oli totuus, muu kulissia. Myös Äänenkantamassa solidaarisuus on mahdollista vasta sairaalassa: yhteiskunnasta tihkuu ylempään keskiluokkaan lähinnä kalsea vaatimus pitää paketti kasassa, ettei vain tipahda ”luuseriporukkaan” – sellaisiin kuuluvat Sannin ajatuksissa esimerkiksi ”vertaisryhmät”.

Naisen rooli töissä ja kotona on hänellä selkeästi määritelty, mutta siihen venyminen on varma resepti mielenterveysongelmiin: ”Piti olla hyvä työntekijä, tehokas, aikaansaava, tuottava. Piti olla hyvä äiti, alati läsnä oleva, huolehtiva, kärsivällinen, rakastava. Piti kasvattaa hyviä yhteiskunnan jäseniä, jotka olisivat vuorostaan tehokkaita ja tuottavia. Kuka oli kannustanut lepäämään missään vaiheessa, ei kukaan.”

Yhteiskunta-analyysi ei loista tuoreudellaan, mutta teoksen kärki onkin muualla. Aiemmin lyhytproosaa julkaissut Mäki taitaa tarinan kuljettamisen lyhyiden, absurdiin taipuvien kohtausten avulla. (Myötä)häpeän, surun ja turhautumisen kaltaisten tuntemusten törmäily jäykkiin ulkoisiin olosuhteisiin saa Äänenkantaman paikoin tuntumaan suorasanaiselta versiolta Mikko Rimmisen proosasta.

Sanni koettaa lopulta hypätä työpaikan tuuletusikkunasta. Hänet viedään osastolle, josta löytyy kirjan ensimmäinen todella Sannia ymmärtävä ihminen, Susanna. Kaksikon seikkailut sairaalan käytävillä muistuttavat Thelman ja Louisen kaltaista kuolematonta ystävyyttä, mutta Susannakin osoittautuu kaikkea muuta kuin vakaaksi olemassaolossaan.

Äänenkantamaa olisi varmaan joskus menneisyydessä moitittu tympeästä arkirealismista ja rajoittumisesta kodin piiriin – mutta nykyään toivottavasti nähdään, että kotona on vielä kartoittamatonta aluetta, ehkä tabujakin rikottavaksi.

Sitä paitsi arjen pintaa ei tarvitse paljon raaputtaa, kun läpi tihkuu kauhua, huumoria ja hulluutta – koti on aina myös vieras ja tuntematon paikka. Siellä mikään ei ole miltä näyttää, se on kirjallisuuden omin maisema. Mutta kun kulissit on kumottu, ääni kantaa jälleen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat