Helsingistä löytyy museo, jossa ei juuri kukaan käy ja jonka sijaintia moni ei edes tiedä: Nyt Arkkitehtuuri­museon uusi johtaja kertoo, kuinka kurssi käännetään - Kulttuuri | HS.fi

Helsingistä löytyy museo, jossa ei juuri kukaan käy ja jonka sijaintia moni ei edes tiedä: Nyt Arkkitehtuuri­museon uusi johtaja kertoo, kuinka kurssi käännetään

Kasarmikadulle unohtunut Arkkitehtuurimuseo kaipaa kävijöitä – mutta sen lisäksi uuden johtajan vastuulla on osallistua uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon synnyttämiseen.

Carina Jaatinen valittiin kehittämään paitsi Arkkitehtuurimuseota, myös uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota, joka on vasta suunnitteluvaiheessa.­

24.3. 12:24 | Päivitetty 25.3. 12:20

Kun Carina Jaatinen valittiin uuteen tehtäväänsä Arkkitehtuurimuseon johtajaksi joulukuussa, Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön kaksi arkkitehtijäsentä erosivat vastalauseena Jaatisen valinnalle.

Museonjohtajaksi oli ollut tapana nimittää arkkitehti, ja niin olisi heidän mielestään pitänyt tehdä nytkin.

Moni kuitenkin piti Jaatista kansainvälisesti verkostoituneena museoammattilaisena, joka osaa johtaa myös arkkitehtuurisisältöjä tuottavia asiantuntijoita.

Kantaa otti muun muassa Ateneumista Ruotsin kansallismuseon johtoon siirtynyt Susanna Pettersson.

”Museoiden johtaminen on oma professionsa”, Pettersson tviittasi. ”Tämän ymmärtäminen on olennaista, kun museoalaa kehitetään Suomessa, pohjoismaissa ja kansainvälisesti.”

Samaa sanoo Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio, joka oli Arkkitehtuurimuseon säätiön jäsenenä valitsemassa Jaatista tehtävään.

”Ei taidemuseotakaan johda taiteilija”, Kartio sanoo.

Sen sijaan ammattijohtaja kokoaa henkilökunnan, josta löytyy tarvittava asiantuntemus.

Kiista ei varmasti ollut helpoin aloitus uudelle pestille, mutta tehtävässään helmikuun puolivälissä aloittanut Jaatinen vaikuttaa hyväntuuliselta.

Hän ottaa aiheeseen kantaa diplomaattisesti.

”Museoammatti on kehittynyt valtavasti viimeisten 15–20 vuoden aikana. Tänä päivänä museoon tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta ja osaamista”, hän sanoo.

Hän uskoo, että myös arkkitehdin ammatti voi antaa erinomaisen pohjan Arkkitehtuurimuseon johtamiselle. Nyt säätiön hallitus painotti valinnassaan jotain muuta.

”Ymmärrykseni on, että johtajavalinnalla haluttiin korostaa asiakas- ja kävijälähtöistä ajattelutapaa, joka tukee matkaa kohti uutta museota.”

Niin, uusi museo: työpöydällä on heti alkuun ollut isoja asioita. Arkkitehtuurimuseon strategiaa on viimeistelty samalla, kun suunnitellaan täyttä päätä jo uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota, joka noussee Etelärantaan 2020-luvun toisella puoliskolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin kaupunki sekä muut uutta museota synnyttämässä olevat tahot tiedottivat keskiviikkona, että museon perustaminen etenee nyt hankevaiheeseen.

Hanketta johtaa Kaarina Gould. Jaatinen ja Designmuseon johtaja Jukka Savolainen istuvat molemmat hankkeen ohjausryhmässä.

Lopullinen päätös museon perustamisesta tehdään kuitenkin vasta vuonna 2023. Jaatisen pitää siis johtaa Arkkitehtuurimuseota Kasarmikadulla vielä hyvä tovi.

Arkkitehtuurimuseo ei ole ollut helpoin johdettava. Viime vuosina toimintaa leimasivat talousepäselvyydet ja henkilöstön suuri vaihtuvuus.

Ilmapiiri- ja johtamisongelmat vaikuttavat nyt selätetyiltä. ”En tunnista mediasta sitä Arkkitehtuurimuseota, johon olen tullut,” Jaatinen sanoo. Hänen mukaansa tunnelma on eteenpäin katsova.

Sille ei kuitenkaan voi mitään, että museon näyttelytilat ovat kovin pienet – vain 320 neliömetriä. Designmuseolla on korttelin toisella puolella tilaa noin 1 200 neliötä.

Toinen ikuisuusongelma on ollut laahaavat kävijäluvut. Vuonna 2019 Arkkitehtuurimuseossa käytiin runsaat 20 000 kertaa. Designmuseossa ovi kävi melkein kymmenen kertaa enemmän, 190 000 kertaa.

Arkkitehtuurimuseon kävijät ovat painottuneet arkkitehtikuntaan ja arkkitehtuurin tosifaneihin. Kerrotaankin, että takavuosina eräs museon johtajista perusteli matalia kävijälukuja sillä, että Arkkitehtuurimuseo on erikoismuseo, eikä oikeastaan siis edes yleisölle tarkoitettu.

Mutta miksei se olisi? Me kaikki elämme hyvän tai huonon arkkitehtuurin kanssa päivittäin.

Viime viikkoina on keskusteltu kiivaasti esimerkiksi Elielinaukion suunnitelmista sekä pamfletista, jossa arkkitehdit suomivat Helsingin tapaa vaarantaa kulttuuriympäristönsä luovuttamalla arvopaikat kiinteistösijoittajien kehitettäviksi.

Arkkitehtuuri koskettaa kaikkia.

Juuri tähän Jaatinen haluaa tarttua. Hän haluaa, että museoon löytäisivät myös muut kuin arkkitehtuurin ammattilaiset – esimerkiksi nuoret ja lapsiperheet.

”Tällä hetkellä ihmiset eivät kadulla edes tiedä, missä Arkkitehtuurimuseo on”, Jaatinen sanoo.

Siihen on saatava muutos.

Museon uusi strategia painottaa jokaisen mahdollisuuksia päästä kokemaan arkkitehtuuria, keskustelemaan siitä ja saamaan siitä oivalluksia, Jaatinen sanoo.

Se vaatii museokokemuksen tarkkaa suunnittelua. Siihen kuuluvat museoalan muotisanat, kuten asiakaslähtöisyys, käyttäjäkokemus ja vuorovaikutteisuus.

Arkkitehtuurin esittäminen museossa on lähtökohtaisesti hankalaa: Ulkona sijaitseva valtavankokoinen, kolmiulotteinen rakennusperintö täytyy jotenkin kutistaa ja litistää sisätiloissa koettavan kokoiseksi. Piirustukset, pienoismallit ja valokuvat avautuvat ammattilaisyleisölle, mutta suuremmalle yleisölle ne jäävät helposti etäisiksi.

”Maailmallakin arkkitehtuurimuseoiden esittämisen tapa on hyvin kaksiulotteinen”, Jaatinen sanoo. ”Olen pohtinut, että sen täytyy johtua siitä, että näyttelyt on tuotettu edistämään arkkitehtuurikeskustelua ammattilaisten kesken.”

Sitä keskustelua Jaatinen ei väheksy – hän puhuu arkkitehdeistä ja heidän työstään äärimmäisen kunnioittavasti – mutta hän tulee toisenlaisesta näyttelyperinteestä.

Hän on tuottanut näyttelyitä muun muassa Espoon kaupunginmuseossa ja viimeksi johtanut näyttelytuotantoa tiedekeskus Heurekassa, joka tekee luonnontieteistä käsinkosketeltavia. Myös arkkitehtuuri voisi hyötyä uusista esittämisen tavoista. Sirkusta siitä ei pidä tehdä, mutta:

”Heurekassa on opittu asioita, joita on hyvä kehittää myös museokentällä”, Jaatinen sanoo. Heurekassa tiedetään esimerkiksi, että kokeminen ja oppiminen saa perheet liikkeelle.

Jaatinen ei usko, että elämyksellisemmät näyttelyt vähentäisivät Arkkitehtuurimuseon merkitystä ammattikunnallekaan. Sen sijaan se voi tuoda uutta kiinnostusta ja arvostusta alaa kohtaan.

Jaatinen kertoo tutuista nuorista, jotka opiskelevat rakennusalaa. He ovat ylpeitä työskennellessään arkkitehtonisesti hienon rakennuksen työmaalla.

”On tärkeää, että museo hahmottaa arkkitehtuurin potentiaalin ja toisaalta oman roolinsa yhteiskunnassa laajasti. Parhaimmillaan voimme jopa tukea laadukasta rakentamista, mikäli onnistumme vahvistamaan nuorten kiinnostusta arkkitehtuuriin,” Jaatinen sanoo.

”Museolla on merkittävä rooli kestävän yhteiskunnan kehittämisessä.”

Oikaisu 24.3. klo 15.38: Toisin kuin artikkelin fakta-laatikossa kirjoitettiin, Carina Jaatinen on työskennellyt Museovirastossa, ei Museoliitossa. Lisäys 25.3. klo 12.17: Lisätty tiedot uuden arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen etenemisestä.

Carina Jaatinen

Arkkitehtuurimuseon uusi toimitusjohtaja.

Työskennellyt viimeksi tiedekeskus Heurekan näyttelypäällikkönä.

Aiemmin työskennellyt Espoon kaupunginmuseon näyttelyiden parissa lähes 15 vuoden ajan; lisäksi runsaan vuoden Museoviraston vt. kehitysjohtajana.

Toimii myös kansainvälisen museoliiton Icomin hallituksessa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat