Suomalaisuus uhkaa revetä ääripäiksi: toimittaja Matti Virtanen kiersi maata ja etsi kansakunnan hajonnutta identiteettiä - Kulttuuri | HS.fi

Suomalaisuus uhkaa revetä ääripäiksi: toimittaja Matti Virtanen kiersi maata ja etsi kansakunnan hajonnutta identiteettiä

Jos yrittää ymmärtää äärioikeiston ajattelua, on öyhöttäjä, rasisti tai natsi. Jos suvaitsee punavihreitä, on rajakki, vajakki, suvakki, mädättäjä tai peräti kommunisti.

Pridea juhlittiin poikkeusoloissa 12. syyskuuta 2020. Senaatintorilta lähteneen Pride-rekan kyytiin pääsivät sosiaalisen median arvonnassa voittaneet.­

28.3. 10:50

Tietokirja

Matti Virtanen: Ääripäät. Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea? Docendo. 312 s.

Pitkän uran Helsingin Sanomissa, Yleis­radiossa ja Talous­elämä-lehdessä tehnyt toimittaja Matti Virtanen jäi vuosi sitten eläkkeelle ja kirjoitti kirjan Ääripäät. Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea?

Virtanen myöntää kirjan alussa, ettei kukaan kohtuullisella itsesuojeluvaistolla varustettu ihminen suhtaudu identiteettipolitiikkaan neutraalin uteliaasti, koska vastakkaisen ilmiön liiasta ymmärtämisestä voi saada näpeilleen.

Jos yrittää ymmärtää äärioikeiston ajattelua, on öyhöttäjä, rasisti tai natsi. Jos suvaitsee punavihreitä, on rajakki, vajakki, suvakki, mädättäjä tai peräti kommunisti. Varoituksesta huolimatta hän päätti yrittää journalismin perinteisin keinoin.

”Käsittelen melkein kaikkia identiteettipolitiikan osa-alueita: puoluepolitiikkaa, ulkoparlamentaarista politikointia, rähinöintiä, rasismia ja antirasismia, seksuaalipolitiikkaa, feminismiä, kielikysymystä ja sosiaalisen median merkitystä”, Virtanen lupaa.

Väkeä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksen toritapahtumassa Hyvinkäällä tiistaina 22. elokuuta 2017.­

Toimittaja matkustaa maata ristiin rastiin, tapaa erilaisia ryhmiä ja puhuttaa niitä. Rovaniemellä hän kohtaa perussuomalaisten nuorisojärjestestöstä pois potkittuja etnonationalisteja, syrjittyjä saamelaisia Inarissa, menestyviä joskin hieman kärttyisiä suomenruotsalaisia Kruunupyyssä, työnsä menettäneitä paperityöläisiä Kaipolassa ja poliittiseen ahdinkoon joutuneita keskustalaisia Iisalmessa.

Matkojen välillä Virtanen istuu ruudun ääressä ja kaivaa netistä esiin erilaisia yhteiskunnallisia verkostoja sekä niiden johtohahmoja. Toimittaja tekee yksinkertaisia kysymyksiä ja saa monimutkaisia vastauksia.

Kirja on kirjoitettu selkeällä suomen kielellä, mutta siinä on paljon alan termistöä. Monet termit ovat tuontitavaraa. Siksi lukijan kannattaa panna kirjanmerkki lopussa olevan identiteettipolitiikan sanakirjan kohdalle. Muuten putoaa kärryiltä.

Sanakirjassa määritellään esimerkiksi uhriutuminen, nykykeskustelun suosikkisana: ”Uhrimentaliteetilla tarkoitetaan psykologiassa asennetta, jossa ihminen kokee vastoin parempaa tietoa olevansa muiden ihmisten kielteisten tekojen tai sanojen uhri. Identiteettipolitiikka perustuu usein siihen, että kokonaiset ihmisryhmät uskovat olevansa muiden ryhmien harjoittaman jatkuvan syrjinnän uhreja.”

Matti Virtanen ei yritä opettaa haastateltavia, vaan antaa haastateltavien opettaa häntä itseään. Jokainen saa puhua puolestaan.

”Aihe on sen verran arkaluontoinen, että päätin julkaista haastattelun kysymys-vastausmuodossa välttääkseni turhia tulkintoja”, Virtanen kirjoittaa johdannoksi haastatellessaan 24-vuotiasta Setan puheenjohtajaa, lääketieteen kandidaatti Sakris Kupilaa.

Hienovarainen lähestymistapa ei vakuuta kaikkia. Naisasialiitto Unioni ja fasismia vastaan taisteleva Varisverkosto kieltäytyvät haastattelusta.

Läpi kirjan Virtanen etsii vastausta kysymykseen: Mistä suomalainen identiteetti voisi 2020-luvulla muodostua, missä olisi se pienin yhteinen nimittäjä?

Lopussa hän pohtii veteraanipoliitikkojen ja historioitsijoiden kanssa Suomen yhteisen identiteetin sirpaleita.

”Käy ilmi, että suomalaisten itseymmärrys muodostuu enemmän käytännön teoista ja historiasta kuin hienoista sanoista”, Virtanen arvioi.

Huokaisen helpotuksesta sekä johtopäätöksestä että luku-urakan saattamisesta loppuun. Epäilemättä identiteettipolitiikan syväosaajat löytävät kirjasta väärinymmärryksiä ja pinnallisuutta. Kaltaiselleni tavalliselle lukijalle Matti Virtasen journalistinen raportti riittää oikein hyvin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat