Työttömiä pidetään suomalaisissa Twitter-keskusteluissa ”laiskoina” ja ”luusereina”, ja se ihmetyttää yhdysvaltalaista media­tutkijaa - Kulttuuri | HS.fi

Työttömiä pidetään suomalaisissa Twitter-keskusteluissa ”laiskoina” ja ”luusereina”, ja se ihmetyttää yhdysvaltalaista media­tutkijaa

Suomessa työttömyydestä puhutaan yksinkertaistaen ja yksilöä syyllistävällä tavalla, käy ilmi tuoreesta selvityksestä.

Twitter-selvityksen mukaan kaksi viidestä kirjoittajasta pitää työttömyyttä ihmisen omana vikana.­

3.4. 13:58

Laiskat, luuserit, luteet. Työttömiin liittyvät puhetavat sosiaalisessa mediassa ovat suurelta osin leimaavia ja mielikuvat stereotyyppisesti värittyneitä.

Tämä selviää Yleisen työttömyyskassan YTK:n ja tekoälypohjaista analyysia tekevän DrAI:n selvityksestä, jossa käytiin läpi tuhansia suomalaisia Twitter-viestejä vuosilta 2006–2021.

Yksi DrAI:n perustajista, yhdysvaltalainen mediatutkija, tohtori Mark West kuvailee analyysin tulosta tulosta yllättäväksi.

”En todellakaan osannut odottaa, että työttömiin liitetyt mielikuvat Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa muistuttaisivat niin paljon yhdysvaltalaista polarisoitunutta keskustelua”, West kertoo videohaastattelussa.

Yhdysvaltalainen mediatutkija Mark West­

Selvityksessä tekoälytyökalu poimi Twitteristä muutamilla avainsanoilla työttömiin ja työttömyystukeen liittyviä viestejä, jotka jaettiin kahteen kategoriaan sen perusteella, miten työttömiin suhtauduttiin.

Kategoriat jakautuivat sen mukaan, pystyikö kirjoittaja samaistumaan työttömän tilanteeseen ja ymmärtämään, että voisi itsekin olla joskus samassa tilanteessa vai suhtautuiko hän työttömiin ”toisina”, joihin on helppo kohdistaa tunneperäisiä ja negatiivisesti latautuneita nimityksiä.

Analyysin mukaan työttömyydestä kirjoittavista 59 prosenttia suhtautui työttömyyteen ymmärtäen ja lähtökohtaisesti rakenteellisena ongelmana ja 41 prosenttia piti työttömyyttä ihmisen omana vikana.

Jälkimmäisessä kategoriassa yleisimpiä nimityksiä työttömistä olivat ”laiska” ja ”köyhä”. Näiden lisäksi käytettiin myös sanoja ”luuseri”, ”ongelma” ja ”arvoton”. Näihin leimaaviin sanoihin liitettiin tarkentavia tai voimistavia määritteitä, kuten ”vouhotus”, ”rangaista” ja ”loisia”.

Herjaavasti puhuvien joukossa työttömyys liitettiin myös maahanmuuttajuuteen ja ylipäätään sosiaalitukien väärinkäyttöön.

Mark West on perehtynyt tutkimus- ja kirjoitustyössään amerikkalaiseen mediakeskusteluun sekä internetkulttuurin kasvuun ja sen vaikutuksiin.

Hänestä on huomionarvoista, että selvityksen tulos saatiin Twitteristä, jossa merkittävä osa keskustelijoista on niin sanotusti ”mielipidejohtajia” eli median ja politiikan väkeä, jotka kirjoittavat enimmäkseen omalla nimellään.

Onko Twitter kuitenkaan tehokas mittari vallalla olevista mielikuvista? Voisi kuvitella, että siellä painottuvat kärkevät ilmaisutavat ja viestejä kirjoitetaan tunteiden vallassa.

Westin mukaan sosiaalisen median sisältö on parempi mittari todellisista mielipiteistä kuin esimerkiksi puhelingallupit.

”Puhelinkyselyissä ihmisten vastaukset painottuvat kohti sosiaalisesti hyväksytympää mielipidettä. Tämä nähtiin esimerkiksi gallupien kyvyttömyydessä ennustaa [Donald] Trumpin vaalivoitto [vuonna 2016]”, West sanoo.

YTK halusi selvityksellä tutkia suomalaisten mielikuvia työttömyydestä. Tulokset tuottivat pettymyksen, kertoo YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas.

”Täytyy sanoa, että kun West kertoi meille tuloksista, se oli jopa hieman ahdistavaa. Tuli sellainen olo, että nyt pitää tehdä jotain, koska ihmisten mielikuvat eivät vastaa todellisuutta”, Kangas sanoo.

Työttömien joukko on ensinnäkin moninainen, Kangas huomauttaa. Puhetapa yksinkertaistaa ilmiötä, johon liittyy erilaisia työttömyyden muotoja osa-aikaisuuksista pätkätyöhön ja kevytyrittäjyyteen.

”Eivätkä tietenkään kokoaikaisesti työttömätkään ansaitse tällaisia stigmoja”, Kangas sanoo.

Koventunut kielenkäyttö työttömistä on osa isompaa ilmiötä, mikä huolestuttaa Mark Westiä. Polarisaatio ja marginaaliryhmien toiseuttaminen on seurausta siitä, että keskusteluvalta on siirtymässä perinteisiltä medioilta teknologiajättien algoritmein ohjaamille alustoille ja niiden mielipidevaikuttajille.

Sosiaaliseen mediaan siirtynyt tiedonvälitys on alttiimpaa mielipidemanipuloinnille, kuten on nähty esimerkiksi Cambridge analytica -skandaalin kohdalla.

Westin mukaan algoritmeja on tulevaisuudessa koulutettava paremmin tunnistamaan erilaisia vääristymiä, oli kyse sitten vihapuheen tunnistamisesta tai sukupuoleen tai etnisyyksiin liittyvistä painotuksista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat