Ennen kuin Stanley Kubrick teki elokuvia, hän oli valokuvaaja – Valokuvataiteen museon uusi näyttely esittelee uuden puolen mestari­ohjaajasta - Kulttuuri | HS.fi

Ennen kuin Stanley Kubrick teki elokuvia, hän oli valokuvaaja – Valokuvataiteen museon uusi näyttely esittelee uuden puolen mestari­ohjaajasta

Nuoren Kubrickin valokuvista näkyy jo rakkaus elokuviin. Valokuvista voi löytää yhtäläisyyksiä ohjaajan varhaisimpiin ja myöhäisempiinkin elokuvateoksiin.

”Rosemary Williams: Tanssityttö”, julkaisematon, arkistoitu maaliskuussa 1949. Eräs Kubrickin suurimmista julkaisematta jääneistä henkilökuvista käsitti noin 700 kuvaa aloittelevasta mallista ja näyttelijästä Rosemary Williamsista.­

4.4. 13:09 | Päivitetty 6.4. 12:15

Ennen kuin Stanley Kubrickista tuli tunnettu elokuvaohjaaja, hän oli valokuvaaja.

Kubrick otti ensimmäiset kuvat Look-aikakauslehdelle vain 17-vuotiaana. Viiden vuoden ajan lehtikuvaajana toimineen Kubrickin otoksia voi ihailla huhtikuun lopusta lähtien Valokuvataiteen museon K1-näyttelytilassa Helsingin keskustan Kämp Galleriassa.

Muun muassa elokuvien 2001: Avaruusseikkailu, Kellopeliappelsiini, Hohto ja Full Metal Jacket ohjaaja hioi tunnistettavaa visuaalista tyyliään valokuvatyössään.

Kuvajournalistina hän pystyi esimerkiksi tekemään havaintoja ihmisten käyttäytymisestä ja kertomaan tarinaa visuaalisin keinoin. Nuoren Kubrickin valokuvista voi nähdä myös hänen rakkautensa esimerkiksi noir-elokuvien tunnelmaan.

Kuvat on kuratoitu näytteille Museum of the City of New Yorkin kokoelmista. Valokuvataiteen museon intendentti Anna-Kaisa Rastenbergerin mukaan Kubrickin valokuvat ilmentävät hienosti aikakauslehdistön kulta-aikaa, jolloin valokuvakerronnalla oli merkittävä rooli mediassa.

”Kuvaesseet ja reportaasit muodostivat oman narratiivinsa ja usein ne olivat jopa tärkeämpiä kuin tekstit”, Rastenberger kertoo.

Kuvajournalismiin painottunut Look-lehti julkaisi Kubrickin kuvia vuosina 1945–1950. Elettiin toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, ja ihmisille haluttiin tarjota vastapainoksi kepeitä aiheita. Niinpä esimerkiksi Kubrickin kuvissa seurataan sen ajan julkimoiden, näyttelijöiden ja urheilijoiden elämää, television ja kuluttamisen nousua sekä urbaania elämänmenoa.

Kubrickin elokuvien ystävät voivat löytää valokuvista yhtäläisyyksiä ohjaajan varhaisimpiin ja myöhäisempiinkin elokuvateoksiin.

Yksi Rastenbergerin henkilökohtaisista suosikeista kokoelmassa on kuva Columbian yliopiston kemististä. Se tuo Rastenbergerille mieleen Kubrickin mustan sotakomedian vuodelta 1964 Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia.

“Columbian yliopisto” Julkaistu: 11.5.1948. Tämä kattava essee kirjoitettiin, kun toisen maailmansodan kenraali ja sotasankari Dwight D. Eisenhower valittiin Columbian yliopiston kolmanneksitoista rehtoriksi. Esseessä seurattiin akateemista ja sosiaalista elämää koulun kampuksella.­

Erikoista tämän päivän valokuvajournalismin näkökulmasta on, että osa Kubrickin kuvista on lavastettuja ja sommiteltuja. Esimerkiksi New Yorkin metrosta kertovassa kuvasarjassa on rakastavaisista otettu kuva, jossa on Kubrickin tuleva vaimo Toba Metz.

”Elämää ja rakkautta New Yorkin metrossa”, julkaistu: 4.3.1947. Tämä oli Kubrickin ensimmäinen pitkä essee Lookille. Artikkelissa oli lavastettuja ja yllättäen otettuja kuvia sekä piilokameralla otettuja kuvia. Kaikki kuvat on otettu luonnonvalossa.­

Näyttelyn rinnalla Valokuvataiteen museossa nähdään Helsingissä ja New Yorkissa toimivan valokuvaaja ja dokumentaristi Uwa Iduozeen (s. 1987) näyttely Blind spot(s). Anna-Kaisa Rastenbergerin mukaan Iduozeen kuvakokonaisuus kommentoi Kubrickin sotien jälkeisiä vakavia aiheita vältteleviä kuvia.

Iduozeen kuvat on otettu Yhdysvalloissa vuonna 2020, ja niissä näkyy maan raju kahtiajako ja pandemia-ajan kriisitilanne. Erityisen huomion kohteena on rakenteellinen rasismi ja sen vaikutukset sekä kriisitilanteissa että tavallisessa arjessa.

Uwa Iduozeen valokuvat pyrkivät purkamaan vallitsevaa kahtiajaon kertomusta ilman, että konfliktit asetetaan keskiöön.­

Yhdysvaltojen armeijassa kaatuneiden sotilaiden muistopäivä Memorial Day. Ylä-Manhattanilla asuva Iris oli Coney Islandin rannalla poikansa Rolandon kanssa viettämässä Memorial Dayta. Rantakauden avaaminen Memorial Dayna on heidän jokavuotinen perinteensä, yleensä ranta on ollut täpötäysi, mutta nyt tilaa oli yllinkyllin. Brooklyn, New York.­

Stanley Kubrickin kuvien kuvatekstit on koostettu Valokuvataiteen museon materiaaleista. Kuvat on nimetty Look-lehden artikkeleiden otsikoiden mukaan.

Näyttelyt Stanley Kubrick – valokuvaaja, Uwa Iduozee: Blind spot(s) ovat Valokuvataiteen museon näyttelytilassa K1, 30.4.–29.8.2021 asti.   Oikaisu 5.4. kello 10: Korjattu Anna-Kaisa Rastenbergerin nimi oikeaan muotoon.   Oikaisu 6.4. kello 12.10: Kubrikin ja Iduozeen näyttelyt avautuvat Valokuvataiteen museon K1-näyttelytilassa 30. huhtikuuta. Ne eivät ole vielä auki, kuten artikkelista saattoi ymmärtää.

”Koiran elämää suurkaupungissa”, julkaistu: 8.11.1949.New Yorkin 291 018 rekisteröidystä koirasta kertova artikkeli ylisti kaupungin ainutlaatuista outoutta, mikä oli tyypillistä Lookin kaupunkiartikkeleille.­

”Debytantti, joka meni töihin”, Julkaistu: 18.7.1950.Tämän viisisivuisen artikkelin aihe oli 18-vuotias Betsy von Furstenberg, saksalaisen aristokraatti-isän ja amerikkalaisen äidin Euroopassa syntynyt tytär. Kubrickin valokuva von Furstenbergista julkaistiin lehden kannessa, ja se oli yksi kolmesta Kubrickin Lookin kanteen yltäneestä kuvasta.­

”Miten sirkus pystytetään”, julkaistu: 25.5.1948. Lookin toimittajat lähettivät Kubrickin sirkuksen 80 hehtaarin talvipaikkaan Floridan Sarasotaan­

”Elämää ja rakkautta New Yorkin metrossa”, julkaistu: 4.3.1947.­

“Vanginkuljetusauto”, julkaistu: 27.9.1949. Kubrickin valokuvat kuvittivat lyhyttä artikkelia New Yorkin uudesta, pakovarmasta vanginkuljetusautosta. Auton paksuja metallikylkiä ei voinut lävistää edes polttoleikkaamalla tai 38-kaliiperisella revolverilla.­

”Kengänkiillottaja”, Julkaisematon, Arkistoitu: 6.10.1947. Kubrick otti yli 250 valokuvaa seuratessaan kengänkiillottajapoika Mickeyn päivää. Mickeytä ja tämän sisarusparvea kuvaamalla Kubrick näytti, kuinka poika teki kovasti töitä auttaakseen perheensä elättämisessä.­

Stanley Kubrickin kuvissa oli usein noir-elokuvien tunnelmaa. Hän kuvasi tanssityttö Rosemary Williamsin elämää vuonna 1949. Henkilökuvan aikaan Williams esiintyi tanssijana Broadwaylla ja valmistautui rooliinsa tulevassa musiikkirevyyssä.­

”Ammattinyrkkeilijä: Walter Cartier on nuori, vahva keskisarjan nyrkkeilijä, joka tarpoo eteenpäin urheilun rankimmalla saralla”, julkaistu 18.1.1949. Tässä esseessä käsitellyt vastoinkäymisten ja väkivallan teemat karussa maailmassa jatkuivat läpi Kubrickin elokuvauran. Kubrick teki Cartierista myös ensimmäisen elokuvansa, lyhyen uutisfilmin Day of the Fight.­

”Ammattinyrkkeilijä”, julkaistu 18.1.1949. Kubrick seurasi kuvaesseesarjassa nyrkkeilijä Walter Cartierin päivää. Artikkelissa asetettiin rinnakkain brutaalit kuvat Cartierista kehässä ja valokuvia hänen arjestaan.­

”Äiti käy kaupassa: Lapset ikävystyvät ja joutuvat pahantekoon äidin ollessa poissa”. Julkaistu: 18.3.1947. Toisen maailmansodan jälkeinen kulutusjuhla, ihmisten kehonkieli ja ilmeet arkisissa puuhissa olivat Kubrickin valokuvissa toistuvia aiheita.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat