Näyttelijä Juho Milonoff kutsui koolle ryhmän, joka kehittää Suomen teattereille uusien ideoiden työkalupakkia – salit halutaan sen avulla taas auki - Kulttuuri | HS.fi

Näyttelijä Juho Milonoff kutsui koolle ryhmän, joka kehittää Suomen teattereille uusien ideoiden työkalupakkia – salit halutaan sen avulla taas auki

Näyttelijä Juho Milonoff kutsui koolle vapaaehtoispohjalta toimivan työryhmän, johon kuuluu niin teatterialan väkeä kuin tutkijoita ja yrityksiäkin. Tarkoituksena on tehdä työkalupakki eri teatterien käyttöön.

Näyttelijä Juho Milonoff työryhmineen testaa, voisiko teatteriesitysten turvallisuutta parantaa mikrobeja tuhoavan ilmanpuhdistuslaitteen avulla. Kuva Kom-teatterin salista.­

7.4. 17:00

Pleksi näyttämön eteen, ilmanpuhdistimia, aerosolien 3d-mallinnusta ja pikakoronavirustestejä näyttelijöille.

Siinä muutamia konkreettisia keinoja, joiden avulla pääkaupunkiseudun teatterit etsivät nyt aivan uudenlaisia tapoja koronviruksen selättämiseen.

Tavoitteena on toimenpide-ehdotus ja konkreettinen työkalupakki, jota eri teatterit voisivat soveltaa omiin esityksiinsä ja tiloihinsa sopiviksi.

Tarkoituksena on varmistaa, että syksyllä teatterisalit eivät seisoisi enää tyhjillään.

Kaikki alkoi helmikuussa, jolloin näyttelijä Juho Milonoff kutsui koolle vapaaehtoispohjalta toimivan työryhmän. Siihen kuuluu niin teatterialan väkeä kuin tutkijoita ja yrityksiäkin.

Näyttelijä Juho Milonoff kutsui koolle työryhmän, joka pyrkii löytämään ratkaisuja teattereiden avaamista varten. Tavoitteena on tehdä työkalupakki, jota teatterit ympäri Suomen voisivat hyödyntää.­

Työryhmään kuuluvan Kansallisteatterin johtajan Mika Myllyahon mukaan ideoita on etsitty ennakkoluulottomasti ”laatikon ulkopuolelta”. Ehdotusten joukossa on muun muassa näyttämön eteen laitettava pleksi, joka estää pisaroiden lentelemisen näyttämön ja katsomon välillä.

Katsomossa maskeja voidaan pitää, mutta lavalla niitä ei voida käyttää.

Työryhmä selvittää myös sitä, olisiko näyttelijöille mahdollista saada pikakoronavirustestejä. Jos näyttelijät testattaisiin ennen harjoituksia ja esityksiä, vältettäisiin tartuntariskit tuotantojen sisällä.

Pohdinnassa on myös, olisiko jonkinlaisista koronapasseista apua. Esimerkiksi Britanniassa hallitus on ehdottanut, että koronapasseja voitaisiin hyödyntää jo kesäkuusta lähtien teattereissa, klubeilla ja festivaaleilla. Ajatuksena on, että passin avulla kulttuurin kuluttaja voisi todistaa saaneensa rokotuksen, olevansa immuuni tai saaneensa juuri negatiivisen testituloksen.

Projektin yhteydessä on aloitettu myös yritysyhteistyö ilmanpuhdistimia valmistavan espoolaisyritys Genanon kanssa. Juho Milonoffin mukaan Kom-teatterissa on testikäytössä parhaillaan ilmanpuhdistimia, joiden avulla tuhotaan huoneilmassa leijailevia mikrobeja.

HS uutisoi viime marraskuussa, että Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuksen perusteella kyseisen yrityksen valmistamat ilmanpuhdistimet eliminoivat yli 99 prosenttia ilmassa olevista mikrobeista puolen tunnin aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tehokkaasti ilmanpuhdistin tuhoaa koronan tyyppisen viruksen huoneilmasta.

Ilmanpuhdistimien käyttö teatteriesitysten aikana sekä puhdistimien sijoittelu tilaan vaatii kuitenkin vielä lisäsuunnittelua. Milonoffin mukaan haasteena on se, että puhdistimet eivät ole äänettömiä.

”Teatterissa hiljaisuudella on merkitystä”, Milonoff toteaa.

Apua turvallisen teatterikäynnin varmistamiseen haetaan myös fysiikan tutkimuksen puolelta.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen on aloittanut tapaustutkimuksen tekemisen Espoon kaupunginteatterin Revontulihallissa. Revontulihallin yleisökapasiteetti on 400 henkeä. Vuorinen on erikoistunut virtausfysiikan ilmiöihin ja aerosolien leviämiseen.

Tieteellisessä tutkimuksessa tehdään tietokoneella 3d-mallinnus, josta näkyy, miten aerosolit leviävät Revontulihallin kaltaisessa tyypillisessä teatteritilassa. Vuorinen toteaa, että tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon, ilmansuodattimien tai maskien käytön avulla pystytään pienentämään ilmassa leijailevien aerosolien määrää.

Lisäksi mallinnuksen avulla selvitetään, miten uloshengitysilma voitaisiin ohjata mahdollisimman suoraan ilmanvaihtokanaviin, jottei se jäisi leijailemaan yleisön joukkoon.

Jokaisessa teatteritilassa on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat aerosolien leviämiseen ja reitteihin. Yksi tekijä on paikoillaan istuva yleisö ja siitä hohkaava lämpö. Lämmin ilma kohoaa ylös päin, mikä vaikuttaa myös tilojen ilmanvaihtoon.

Vuorisen mukaan päättäjät voivat hyödyntää tutkimusta päätöksenteon tukena, kun syyskauden esitysten mahdollisia yleisömäärärajoituksia ja turvallisuustoimia pohditaan. Mallinnusta hyödyntämällä on mahdollista arvioida tilakohtainen infektioriski. Tutkimuksen tekeminen on aloitettu, ja alustavia tuloksia on luvassa jo loppukevään aikana.

Espoon kaupunginteatterin Revontulihalli toimii Aalto-yliopiston aerosolitutkimuksessa esimerkkitilana. Tutkimuksessa mallinnetaan aerosolien leviämistä tyypillisessä teatteritilassa. Kuvassa Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom, joka on kantanut kortensa kekoon teattereiden exit-strategian työstämisessä.­

Kaikkien näiden luovien ideoiden taustalla on toivo siitä, että syksyllä teatteriesitykset pääsisivät pyörimään. Lisäksi virusmuunnokset aiheuttavat huolta, joten epävarman tulevaisuuden tueksi etsitään turvaa ja konkreettisia ratkaisuja, joiden avulla esityksiä voitaisiin järjestää turvallisesti.

”Jos tilanne kestää 2–3 vuotta, niin tuntuu järkevältä etsiä kaikki mahdolliset keinot, jotta esityksiä voidaan järjestää turvallisesti”, Mika Myllyaho toteaa.

Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom antaa kovaa kritiikkiä päättäjille. Kun koronaviruksen toinen aalto tuli syksyllä, kärsivät teatterit ja kulttuuriala rajoituksista ensimmäisenä.

”Kulttuuritilat pistettiin kiinni, vaikka lukuisat kansainväliset tutkimukset vastaansanomattomasti osoittavat, että juuri teatterit, konserttisalit ja museot ovat turvallisimpia paikkoja ihmisten kohtaamiselle. Näissä tiloissa ihmiset istuvat hiljaa paikallaan turvavälein, ja liikkumista voi ohjata”, sanoo Söderblom.

Nyt pelkona on, että kulttuuriala on viimeinen, joka avautuu.

”Periaatteessa taidetta arvostetaan, mutta ensikäden ymmärrystä alan toiminnasta ei ole”, Söderblom toteaa.

Tämän vuoksi alan toimijat tavoittelevat konkreettista työkalupakkia tapahtumien turvallisuuden varmistamiseksi.

Söderblom ei sulje myöskään pois ajatusta siitä, että työkalupakin pohjalta terveysviranomaiset voisivat luoda sertifikaatin siitä, että teatteriesitys on turvallinen niin näyttelijöille kuin katsojillekin.

Koska teatterit suljettiin ensimmäisten joukossa syksyllä, annettiin Söderblomin mukaan ihmisten ymmärtää, että teatterit olisivat vaarallisia paikkoja.

”Mainehaitta, jonka tämä menettely on aiheuttanut, on merkittävä”, Söderblom sanoo.

Tämän vuoksi teattereiden tulee hänen mukaansa nyt palauttaa yleisön luottamus siihen, että esityksissä on turvallista käydä.

Työkalupakki ja työryhmän konkreettinen ehdotus erilaisista turvatoimista valmistuu näillä näkymin toukokuun aikana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat