Orkesterit ovat valmiita avaamaan ovet yleisölle heti kun se on mahdollista – Tavastia sen sijaan ei - Kulttuuri | HS.fi

Orkesterit ovat valmiita avaamaan ovet yleisölle heti kun se on mahdollista – Tavastia sen sijaan ei

Orkesterit voisivat avata ovensa yleisölle heti kun saavat luvan, mutta kevyen musiikin puolella asia on toisin.

Tampere Filharmonia aikoo keskittyä tänä keväänä verkkokonsertteihin ja tulevan kauden suunnitteluun.­

7.4. 17:00 | Päivitetty 8.4. 11:13

Tavastialla kevään 2022 keikkakalenteri on jo täpötäynnä, ja syksylle 2021 on myös useita jo loppuunmyytyjä konsertteja. Sellainen on muun muassa Ismo Alangon vuodella siirtynyt 60-vuotiskonsertti, josta tuleekin 61-vuotiskonsertti.

Ismo Alangon piti juhlia 60-vuotisjuhliaan Tavastialla syksyllä 2020, mutta konsertit pidetäänkin näillä näkymin syksyllä 2021.­

”Kunhan ei vain tulisi 70-vuotiskonsertti”, sanoo rock-klubin toimitusjohtaja Juhani Merimaa.

Erittäin huono ennustettavuus on Merimaan mukaan koko pandemian hankalin asia tapahtuma-alan kannalta. Kahden metrin turvaväleillä keikkojen järjestäminen ei ole Tavastialla kustannussyistä mahdollista. Hänellä onkin paluusta normaaliin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

”Viime syksynä järjestimme muutamia keikkoja turvaväleillä. Siten saimme alaa työllistettyä ja bändeille rahaa, mutta meidän kannalta se ei ole kannattavaa, eikä meillä siis ole sellaiseen juurikaan intressiä.”

Epävarmuus kalvaa keikkajärjestäjiä. Tapahtumien kapasiteettia kun ei voi säädellä lennosta: on eri asia suunnitella pienimuotoinen akustinen kiertue, jollaisen toteuttaminen voisi olla järkevää turvaväleinkin, kuin normaali kiertue, joka työllistää kymmeniä ihmisiä.

”Meidän kannaltamme siis ei merkitse se, milloin rajoituksia voidaan höllentää, vaan se, milloin ne poistuvat kokonaan. Rokotuspassi voisi helpottaa tapahtuma-alan suunnittelua Suomessakin. Sen avulla toiminta voisi palautua lähelle normaalia.”

Alan toipuminen toimintakuntoon vie joka tapauksessa aikaa, Merimaa sanoo.

”Vaikka exit-päivä olisi tänään, se alkaa näkyä tapahtumissa vasta tietyn ajan kuluttua. Yhtyeiden täytyy voida valmistella kiertueitaan, ja ne täytyy markkinoida ja myydä. Tällä hetkellä myydään kevättä 2022. Moni on myös vaihtanut alaa. Ne, joilla on perheitä ja asuntolainaa, eivät ole voineet vuotta venttailla mahdollista paluuta arkeen.”

Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa.­

Tavastia on siirtänyt joitakin konsertteja jo neljä kertaa. Pidemmän päälle se heikentää konserttikävijöiden uskoa.

”Me eletään kuluttajien luottamuksesta. On turha suunnitella esimerkiksi ulkomaisia kiertueita tänne, kun niiden liikkuminen riippuu muiden maiden tilanteista.”

Tällä hetkellä koko tapahtuma-ala siis odottaa lähinnä epävarmuuden loppumista. Tapahtumien järjestäminen kasvomaskein ja käsidesein on toki mahdollista, mutta ei sekään ihan helppoa ole.

”Meilläkin osa tuotosta tulee juomien myynnistä, joten hankalaa se maskitouhu on sikäli.”

Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri ovat saaneet soittaa kamarimusiikkia viime aikoina sydämensä kyllyydestä.

Sellaista lavaa ei nimittäin Suomesta löydy, jolle täysimittainen sinfoniaorkesteri olisi nykyisten rajoitusten puitteissa mahtunut. Kansallisoopperan monttuunkin on mahtunut nykyisen kahden metrin turvavälisuosituksen aikana vain kolmisenkymmentä muusikkoa normaalin yli 90 sijaan.

Suomen Sinfoniaorkestereiden toiminnanjohtajan Helena Värrin mukaan orkestereilla on halu avata ovet yleisölle heti, kun se vain on turvallisesti mahdollista.

”Olemme olleet siinä mielessä onnekkaita, että orkesterit on pystyneet työskentelemään ja tekemään verkkokonsertteja. Niillä oli viime vuonna yhteensä 2,8 miljoonaa kuulijaa.”

Suomen suurimmista orkestereista ainakin yksi, Tampere Filharmonia, on päättänyt keskittyä kevään ajan ainoastaan verkkokonsertteihin ja tulevan kauden suunnitteluun. Suurin osa orkestereista on kuitenkin Värrin mukaan valmiita konsertoimaan elävälle yleisölle kunhan rajoitukset höllentyvät.

Orkesterikenttä toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön Turvalliset tapahtumat -työryhmän ehdotus kolmiportaisesta paluusuunnitelmasta päätyisi viranomaismääräyksiin.

Ehdotuksen mukaan ovet avattaisiin yleisölle ensin kahden metrin turvaväleillä, eli sisään pääsisi noin 15 prosenttia normaalista yleisömäärästä.

Tämä voisi olla mahdollista aikaisintaan toukokuun puolivälissä, ja edellyttäisi, että viruksen ilmaantuvuusluku olisi 100 000 asukasta kohden alle 75.

Seuraava vaihe voisi koittaa heinäkuussa, jolloin metrin turvaväli saattaisi riittää sisätiloissa, jos tautitapauksia olisi sataatuhatta asukasta kohden alle 50. Tällöin yleisömäärää voitaisiin nostaa lähemmäs puoleen normaalista.

”Syksyllä toivon mukaan kaikki rajoitukset pystytään purkamaan, kun 70 prosenttia väestöstä on rokotettu”, Värri sanoo.

Työympäristön turvallisuus on ollut vaikeasti toteutettava asia sinfoniaorkestereissa, joissa soittajien läheisyys on edellytys hyvälle yhteissoitolle. Normaalisti esimerkiksi kaksi viulistia seuraa samaa nuottia.

Kahden metrin turvaväleillä soittaminen on vaikeaa, mutta kuitenkin parempi kuin ei mitään, Värri sanoo.

”Soittajan täytyy harjoitella ja kehittää yhteissoittoaan jatkuvasti, siksi monet orkesterit ovat päätyneet kamarimusiikin soittamiseen. Konsertti- ja harjoitustilanteissa joka ikinen liike lavalla ja konserttitalolla on mietitty tarkkaan.”

Isot kokoonpanot eivät ole voineet harjoitella vuoteen. Sen sijaan isoista teoksista, kuten Kansallisoopperan ohjelmistossa olleesta Wagnerin Valkyyriasta, on tehty uusia sovituksia pienemmälle, monttuun turvavälein mahtuvalle kokoonpanolle.

Valkyyria valmisteltiin 54 soittajalla, mutta teosta ei koskaan päästy esittämään, kun poikkeusolot katkaisivat kauden. Tänä keväänä oopperassa ei ole esityksiä, mutta orkesteri järjestää kamarimusiikkifestivaalin huhtikuun puolivälissä.

”Reduktiot eli uudelleensovitukset ovat tulleet tarpeeseen monilla orkestereilla. Viime syksynä jouduttiin pienentämään jousistoa.”

Orkesterien digiloikasta Värri on ylpeä. Kaikenlaista verkkosisältöä on luotu maailmalle.

”Esimerkiksi Sinfonia Lahden soittama Finlandia levisi ympäri maailmaa mosaiikkivideona, jossa jokainen muusikko soitti oman osuutensa kotonaan, ja ne miksattiin yhteen.”

Esa-Pekka Salonen toimi taiteellisena neuvonantajana orkestereiden yhteiselle Kevätsoitto-videolle, jossa 300 orkesterimuusikkoa äänitti kotonaan oman osuutensa Beethovenin 7. sinfonian viimeisestä osasta. Video tehtiin koulujen kevätjuhlia varten.

”Orkesterit on halunneet palvella yleisöään pandemian aikanakin, ja toivomme, että yleisön luottamus turvallisiin konsertteihin palaa pian, kun toimintaa voidaan jatkaa.”

Oikaisu 8.4. klo 10.12: Artikkelin yhteydessä julkaistiin aiemmin Sibeliustalossa kuvattu kuva, ja kuvatekstissä kirjoitettiin, että kuvassa olisi Sinfonia Lahti. Kyseessä oli kuitenkin Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat