Hanna Pakarinen päätti tehdä uutta musiikkia vasta kun se tuntuisi taas oikealta – ja nyt tuntuu - Kulttuuri | HS.fi

Hanna Pakarinen päätti tehdä uutta musiikkia vasta kun se tuntuisi taas oikealta – ja nyt tuntuu

Ensimmäinen Idols-voittaja oli perheensä outolintu, joka hoilasi harjanvarsi mikrofonina Jon Bon Jovina.

Laulaja Hanna Pakarinen odottaa kesää ja uusien omien laulujen julkaisemista. Hän sanoo, että Idolsin jälkeen takana oli iso koneisto, mutta nyt tilanne on toinen. ”Nyt muut eivät päätä sitä, mitä tehdään, ja minulla on sen takia hyvä tunne mennä eteenpäin. Ja kaikki keiden kanssa teen töitä, ovat valinneet työskennellä kanssani.”­

11.4. 2:00 | Päivitetty 11.4. 6:31

”Herran jumala, en muista milloin olisin viimeksi laulanut julkisesti”, Hanna Pakarinen sanoo ja nauraa perään.

”Esiinnyin pienessä tilaisuudessa viime heinäkuussa, silloin kun se oli rajoitusten puolesta ok. Nyt keikoille on taas ikävä.”

Keikkojen tekemisestä onkin aikaa. Edellinen omaa materiaalia sisältänyt levy Olipa kerran elämä ilmestyi 2013. Korona ei ole Pakarisen arkeen siltä osin vaikuttanut, mitään ei ole tarvinnut perua.

Vuoden 2004 Idols-voittonsa jälkeen Pakarisen elämään ei mahtunut kymmeneen vuoteen muuta kuin laulaminen. Se uuvutti. Hän halusi ajaa kierrokset alas ja miettiä, mitä oikeasti ha­luaisi. Ennen kuin se olisi selvää, hän ei palaisi.

Vaikka Pakarinen on pysytellyt poissa lavoilta ja julkisuudesta, hän sanoo laulaneensa viime aikoina enemmän kuin vuosiin. Syyn kertominen saa hänet innostumaan.

”Syksyllä sain levytyssopimuksen Universal Musicilta. Koronavuoden aikana olen saanut tehdä rauhassa uutta musiikkia. Alkukesästä ilmestyy ensimmäinen kappale.”

Pakarinen syntyi ja vietti lapsuutensa Lappeenrannan Lauritsalassa. Perheessä oli kolme tyttöä, Pakarinen oli kuopus. Isä työskenteli monien muiden vanhempien tavoin paperitehtaassa.

Kotona ei musiikkia harrastettu, mutta valtavan kokoiset harmaat stereot löytyivät. Ne Pakarinen muistaa vieläkin.

”En osannut käyttää niitä, koska nappuloita oli miljoona. Viisivuotiaana painelin niitä ja itkin, kun en saanut äänitettyä radiosta tullutta Europen The Final Countdownia. Se oli lempikappaleeni.”

Pakarinen oli perheen outolintu, joka hoilasi harjanvarsi mikrofonina ihan Jon Bon Jovina ja haaveili suuruudesta.

”Tiesin jo pienenä, että minusta tulee laulaja.”

Pakarisen mukaan karjalaiseen tyyliin ei sopinut ”keekoilu” ja huomion hakeminen. Kovaääninen päsmäri hän oli ja heti mukana järjestämässä koulun diskoja, mutta laulajana hän ei tuonut itseään esille. Pakarinen oli mukana kuorossa, muttei havitellut soolo-osuuksia.

Suhde esiintymiseen muuttui teini-iässä – parin kaljan jälkeen.

”Laulu sujui paremmin. Vasta silloin muut tajusivat, että tuohan osaa oikeasti.”

Musiikin suuntaan Pakarinen ei tehnyt opiskeluvalintoja. Koulu ei kiinnostanut muutenkaan. Siihen vaikutti vanhempien ero, kun hän oli 11-vuotias. Pakarinen meni ammattikouluun ja tähtäsi tehtaaseen niin kuin monet kaverinsa.

”Ammattikoulussa perustimme bändin ja lähetimme demoja levy-yhtiöihin ja Soundiin. Teimme omia biisejä. Haaveet alkoivat kasvaa.”

Kun Pakarinen 2003 meni töihin Puukeskukseen, esimies ihmetteli nuorta naista varsin miehisessä hommassa.

”Hän kysyi, mitä minä oikeasti haluan tehdä. Vastasin, että minusta tulee levylaulaja. Puolen vuoden päästä olin Idolsin finaalissa”, Pakarinen muistelee.

Voiton jälkeen Pakarinen asui kaksi viikkoa hotellissa Äiti ja sisko pakkasivat ja muuttivat hänen tavaransa Helsinkiin. Häly oli melkoinen. Yhtäkkiä kaikki tunsivat laulavan trukkikuskin.

Pakarinen innostui, kun hän tutustui lahjakkaisiin musiikki­alan ihmisiin ja pääsi tekemään sitä, missä olisi hyvä. Se oli parasta.

”Kaikki muu sitten oli oikeastaan kauheaa ja nurinkurista. Suosio tuli ennen omaa musiikkia. Oli kova paine saada levy ulos ja sen tekeminen alkoi heti. Samalla kiersin ympäri maa­kuntia, yökerhoissa ja kou­luissa.”

Pakarinen edusti Suomea Helsingissä pidetyssä Eurovision laulukilpailussa 2007. Omat ja levy-yhtiön toiveet eivät Pakarisen mukaan aina kohdanneet.

Kieli vaihtui suomeksi 2010 ja siitä Pakarinen piti, koska hän alkoi tehdä myös itse biisejä. 2016 Pakarinen julkaisi vielä levyllisen rakastamiaan Carola-covereita. Väsymystä laulaja ei silti voinut väistää.

”Kai se kertoo jotain, etten ole julkaissut omaa musiikkia kahdeksaan vuoteen. Tajusin, että halusin ajaa vanhan Hannan alas, enkä olla tilivelvollinen kenellekään.”

Pakarinen on tehnyt ja tekee edelleen töitä radiossa. Sitä hän rakastaa. Media on intiimi: siellä puhuu aina yhdelle ihmiselle vaikka kuulijoita olisi kuinka paljon.

Musiikki meinasi jäädä, kunnes kaksi vuotta sitten Pakarinen oli saunassa ystävänsä ja lauluntekijä Kristiina Wheelerin kanssa. Tämä ehdotti musiikin tekemistä. Pakarinen empi.

”Aloimme kuitenkin kirjoittaa yhdessä ja tajusin, että sanottavaa ja tarinoita on. Vertaistuki oli mieletön asia. Materiaalia on nyt melkein levyllinen.”

Tulossa on Pakarisen mukaan isoja melodioita ja ”lohtumusiikkia”. Hän ei halua tehdä biisejä vain itselleen, vaan muille. Jos voi auttaa, se pitää tehdä.

Pakarinen onkin miettinyt tapausta, kun hän esiintyi Vuokko Hovatan kanssa vanhainkodissa. Pakarinen lauloi silloin Carolan kappaleita. 50 vuoden takainen musiikki sai vanhusten tossut heilumaan, vaikka he eivät tunnistaneet edes sukulaisiaan.

”Vuokko sanoi, että jos on laulun lahja, sitä ei saa pitää itsellään. Se olisi itsekästä.”

Hanna Pakarinen

Syntynyt Lappeenrannassa 1981.

Prosessinhoitajaksi 1999 ­Lappeenrannan ammatti­oppilaitoksesta.

Suomen ensimmäisen Idols-voitto 2004. Edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa 2007.

Debyyttialbumi When I Become Me 2004. Ensimmäinen suomenkielinen albumi Paperimiehen tytär 2010. Julkaissut yhteensä seitsemän albumia. Viimeisin, Carolan kappaleiden uusia sovituksia sisältänyt Synnyin, elän, kuolen 2016. Yksi platina- ja kaksi kultalevyä.

Työskennellyt radiojuontajana ja -toimittajana useilla radio­kanavilla. Juontaa nykyään Aito Iskelmän viikonlopuissa.

Rakastaa karttoja, Wikipediaa ja nippelitietoa.

Harrastaa saunomista. Suomen Saunaseuran jäsen.

Asuu Helsingissä. Naimisissa muusikko Risto Niinikosken kanssa, jonka kanssa yhteinen lapsi. Perheeseen kuuluu myös 9-vuotias mopsi Siiri.

Täyttää 40 vuotta lauantaina 17. huhtikuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat