Ruutujen tuijotus alkaa riittää, ja nyt pitäisi vielä yrittää ymmärtää kryptotaidetta – Onko kyse kuplasta vai taidealan murroksesta? - Kulttuuri | HS.fi

Ruutujen tuijotus alkaa riittää, ja nyt pitäisi vielä yrittää ymmärtää kryptotaidetta – Onko kyse kuplasta vai taidealan murroksesta?

Beeplen 5000:sta kuvasta koostuva NFT-kollaasi myytiin kuukausi sitten ennätyshintaan verkkohuutokaupassa. Taidealalla mietitään, onko kyse kuplasta kuplan sisällä vai mullistavasta murroksesta.

Pieni osa Beeplen digitaalisesta kollaasista Everydays: The First 5000 Days. Teos myytiin 58 miljoonan euron ennätyshintaan Christien huutokauppahuoneen online-huutokaupassa kuukausi sitten. Kauppa nosti Beeplen kalleimpien elävien nykytaiteilijoiden kolmikkoon.­

10.4. 2:00 | Päivitetty 10.4. 6:37

Eräänä iltana netissä tuli vastaan kuva tunnetun italialaisen muotitalon lanseeraamista lenkkareista. Kilometrin päähän neonvärisinä erottuvat lenkkarit saisi omakseen näköjään ihmeen halvalla, parilla kympillä. Kenkiä olisi kuitenkin turha odotella saapuvaksi mihinkään postilokeroon. Lenkkarit ovat nimittäin virtuaaliset.

Muotitalo Guccin Virtual 25 -lenkkarit ovat käytettävissä vain virtuaalisesti.­

En jaksanut siltä istumalta selvittää, millainen avatar-hahmo Guccin kirkuvanväristen kenkien käyttämiseen tarvittaisiin. Laitoin vanhat ana­logiset lenkkitossut jalkaan ja lähdin kävelylle.

Digitaalisuus on läsnä kaikkialla. Koronapandemian myötä myös kulttuuritapahtumat ja näyttelyt ovat siirtyneet verkkoon, mikä ei tietenkään korvaa live-esityksiä ja oikeita näyttelyitä. Ja nyt pitäisi nähtävästi ymmärtää jotenkin myös virtuaalimuotia – ja kryptotaidetta. Termi tulee vastaan yhä useammin.

Sillä tarkoitetaan vain digitaalisessa muodossa olevia teoksia, joita ostetaan virtuaalirahalla, jota säilytetään kryptolompakossa. Tämä kuulostaa korviini lähinnä jonkinlaiselta aikuisten Habbo-hotellilta. Mutta oltiinhan sitä tosi väärässä internetinkin mahdollisuuksien suhteen silloin, kun netti teki tuloaan. Ehkä taiteen tokenisointi on kohta arkipäivää.

Kansainvälisillä taidesivustoilla kryptotaiteen noususta on kirjoitettu viime aikoina aika isoin kirjaimin. Jotkut näkevät sen paradigman muutoksena eli käänteentekevänä taiteen murroksena, toiset kuplana yhä suuremmaksi pullistuvan taide­markkina­kuplan sisällä. Spekulantit ovat liikkeellä.

Kuukausi sitten myös HS uutisoi, miten arvovaltainen huutokauppahuone Christie’s myi digitaalisen taideteoksen 69 miljoonalla dollarilla eli noin 58 miljoonalla eurolla. Sen tekijä Beeple (oik. Mike Winkelmann, s. 1981) on tehnyt yli ­13 vuoden ajan eli vuodesta 2007 lähtien päivittäin digitaalisia teoksia, yhden joka päivä. Niiden ohessa hän on luonut taustoja muutamien poptähtien kuten Ariana Granden ja Nicki Minaj’n esityksiin. Viime lokakuussa Beeple päätyi yhdistämään päivittäis­kuviensa virran jättimäiseksi digitaaliseksi kollaasiksi nimeltään Everydays: The First 5000 Days. ArtNet-sivuston Ben Davis on ehättänyt käymään läpi kaikki viisi tuhatta teosta. Hänen arvostelunsa mukaan taso vaihtelee aika lailla.

Pieni osa Beeplen digitaalisesta kollaasista Everydays: The First 5000 Days. Teos myytiin 58 miljoonan euron ennätyshintaan Christien huutokauppahuoneen online-huutokaupassa kuukausi sitten. Kauppa nosti Beeplen kalleimpien elävien nykytaiteilijoiden kolmikkoon.­

Digiteoksen lähtöhinta Christien New Yorkin toimipisteestä järjestetyssä online-huutokaupassa oli sata dollaria, mutta tarjoukset nousivat raketin lailla päätyäkseen siis lopulta 69,3 miljoonaan dollariin. Summa on tuplasti ennätyksellinen; koskaan aiemmin digitaalisesta teoksesta ei ole maksettu lähellekään tuollaista hintaa, eikä online-huutokaupassa ole kertaakaan saavutettu vastaavaa myyntiä. Huutokauppayleisön keski-ikä myös laski kerralla.

Beeplen teos on olemassa vain digitaalisessa NFT-muodossa. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista non-fungible token, josta on käytetty kömpelöhköä suomenkielistä ilmaisua ”ei-vaihtokelpoinen rahake”. Puhutaan myös ”digitaalisista teoksista taotuista ­tokeneista” (mistä juontaa yllä mainittu tokenisointi. Käytössä on myös termi minttaaminen).

NFT-muotoiseksi saatetussa teoksessa on yksinkertaistetusti sanottuna kyse digitaalisesta aitous­todistuksesta. Jos ostat NFT-teoksen, omistat uniikin kappaleen, vaikka kyseinen teos on useimmiten vapaasti muidenkin katsottavissa. NFT-markkinoilla on tähän asti ollut paljon muuta kuin taidetta, keräilykortteja esimerkiksi, ja tviitti. Julkisuuteen nousi hiljattain myös artisti Grimesin töiden digioikeuksien myynti. Löipä Yleisradio äskettäin yhdestä uutisestaan NFT:n ja sai sen kaupaksikin.

Käsittääkseni yksi NFT-kaupan keskeisiä motivaattoreita on toive arvonnoususta jälkimarkkinoilla eli digiteoksen myynti myöhemmin voitolla. Sama tavoite on fyysisessäkin taidekaupassa, jossa tosin teosten omistaja pitää aarteensa visusti piilossa, usein jopa itseltään, kassakaapissa tai varastossa. (Sellaisenkin toiminnan järkevyyttä voi ihmetellä.)

Kun Beeplen teos myytiin, myytiin siis sen omistusoikeus. NFT luodaan lohkoketjutekniikalla eli sillä samalla, jota virtuaalivaluutoissa käytetään ja joka on viime aikoina ollut uutisotsikoissa myös tarvitsemansa valtavan energiamäärän takia. Louhiminen kuluttaa todella paljon luonnonvaroja, ja uhkaa jopa ilmastotavoitteita.

Tunnetuin virtuaalivaluutta oli pitkään bitcoin, mutta niitä on runsaasti muitakin, kuten ether.

Christie’s-huutokauppahuone on perustettu vuonna 1766 Lontoossa. Monen kulmakarvat nousivat, kun se ilmoitti Beeple-kaupan yhteydessä hyväksyvänsä valuutaksi myös Ethereum-lohkoketjun ether-kryptovaluutan.

Etherit olivat kaupantekovälineenä myös, kun Twitterin toimitusjohtaja Jack Dorsey pani viime kuussa myyntiin ensimmäisen tviittinsä (”just setting up my twttr”, 21.3.2006) NFT-muodossa pariksi viikoksi. Ja uskokaa tai älkää: kaupaksi meni. Uutistoimisto Reutersin mukaan tviitistä maksettiin 1630.5825601 etheriä mikä tarkoittaa noin 2,9 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (2,4 miljoonaa euroa).

Millaisiksi mahtavat muodostua viisi sanaa sisältävän tviitin jälkimarkkinat. Tietoa odotellessa.

Ennen puhuttiin taidemaailmasta, nyt puhutaan taidemarkkinoista, mikä kertoo kaiken, hurmaavan pisteliäs newyorkilaisälykkö Fran Lebowitz tuhahtaa aikojen muuttumisesta (huonommiksi) erinomaisessa Kirjakauppiaat-dokumentissa (The Booksellers, 2019). Se on parhaillaan katsottavissa Yle Areenassa.

Taidemarkkinat heilahtelevat maailmantalouden muutosten vanavedessä. Taidemarkkinan uusimmasta kuplasta ja sen puhkeamisen ajankohdasta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan, ja tuoreimmat ennätysmyynnit ovat lisänneet vettä myllyyn.

Maaliskuussa miltei samanaikaisesti Beeplen teoksen kanssa vaihtoi omistajaa myös brittitaiteilija Sacha Jafrin teos Journey of Humanity. Se myytiin huutokaupassa Dubaissa 62 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Maailman suurimman maalauksen todistuksen Guinnessin ennätystenkirjalta saanut ­teos on perinteisellä tekniikalla tehty öljymaalaus, jossa epäperinteistä on sen koko: kaksi jalkapallokenttää. Se on myös hyväntekeväisyysprojekti, jonka yhteistyökumppaneita ovat Art Newspaperin mukaan muun muassa Unesco ja Unicef.

Alun­perin Jafrin tarkoitus oli myydä teos osina, mutta asiaan puuttui upporikas Andre Abdoune, joka halusi säilyttää sen kokonaisuutena. Dubaissa asuva ranskalainen Abdoune on tehnyt miljoonansa kryptoyrittäjänä. Mainittakoon tässä kohdin, että Beeplen teoksen ostivat hahmot, jotka esiintyivät pitkään avatar-nimillään MetaKovan ja Twobadour.

Beeplen teoksen ostivat henkilöt, jotka esiintyivät aluksi julkisuudessa vain avatar-hahmoina nimillä MetaKovan ja Twobadour.­

Sittemmin MetaKovanin takaa paljastui Vignesh Sundaresan, yrittäjä-ohjelmoija ja lohkoketjusijoittaja. Artrights-julkaisun mukaan Sundaresan pitää Beeplen teosta ”kruununjalokivenä, nykysukupolven arvokkaimpana taideteoksena”.

Brittitaiteilija Sacha Jafri (vas.) juhlisti taidemyyntiä teoksensa ostaneen Andre Abdounen rinnalla. Kryptomiljonääri Abroune osti Jafrin maalauksen 62 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Kauppa tehtiin Atlantis-hotellissa Dubaissa pidetyssä huutokaupassa 22. maaliskuuta 2021.­

Kiinnostavaa on, että Jafrin (s. 1977) jättiteoksesta maksettu hinta nostaa taiteilijan suoraan kalleimpien elävien nykytaiteilijoiden listalle. Taidemaalareista edellä on Wikipe­dian listauksen mukaan vain britti David Hockney ­(s. 1937) – ja Beeple. Beeple ja Jafri kiilasivat uusilla teoksillaan jopa nykytaiteen superjulkkiksen Jeff Koonsin (s. 1955) kannoille ja toisen supertähden Damien Hirstin (s. 1965) ohi.

Timanttipääkalloistaan ja formaldehydiin säilötyistä eläimistään tunnettu Damien Hirst on täysillä mukana uusimmassa taidetrendissä ja ehättänyt debytoimaan myös NFT-taiteen parissa. Maaliskuun lopussa uutisoitiin, että Hirstin The Currency Project -niminen teos julkaistaan digitaalisella Palm-alustalla. Palm mainostaa itseään ekologisempana vaihtoehtona kuin esimerkiksi Ethereum.

Leonardo da Vincin tai hänen työpajansa 1500-luvulla maalaama Salvator Mundi huutokaupattiin vuonna 2017 New Yorkissa 380 miljoonalla eurolla. Se on suurin koskaan taideteoksesta maksettu summa. Teoksesta on luotu nyt NFT-versio, joka on parhaillaan myynnissä.­

Ja tänä viikonloppuna huutokaupataan maailman kalleimman maalauksen titteliä kantavan Salvator Mundi -maalauksen NFT-versio. Mona Lisan tekijänä tunnetun Leonardo da Vincin (1452–1519) tai hänen työpajansa 1500-luvulla maalaman Jeesusta esittävän teoksen on ”tokenisoinut” kriitikko-historioitsija Ben Lewis. Kauppaa käydään OpenSea-alustalla.

Onko tässä kaikessa siis kyse vain kuplasta kuplien sisällä? Vai sittenkin paradigman muutoksesta? Varmaa vastausta ei ole vielä kenelläkään.

Hallussani ei edelleenkään ole sen paremmin niitä virtuaalilenkkareita kuin kryptolompakkoa.

Silti kaikkeen yllä olevaan tutustuminen panee miettimään, olisiko NFT-teknologiasta todellakin tulossa varteenotettava tapa taiteen omistajuuden, provenienssin, todistamiseen. Siis ihan fyysisenkin taiteen. Tai arvoesineiden. Sellaisestakin on jo esimerkkejä.

Aidosti ajankohtaisempi päänsärky itselle on nyt kyllä se, että todellakin pitäisi päästä sen taiteen pariin, muutenkin kuin ruudun takaa. Museot auki nopeasti, kiitos!

Kas kun pigmentit ja kaikenlainen materiaalisuus ovat ykkösiä ja nollia varmempi tie taiteesta lumoutumiseen.

Täsmennetty 11.4. klo 10.10 kohtaa, jossa kerrotaan nykytaiteen myydyimmistä teoksista. Beeplen ja Jafrin edellä on yhä Jeff Koons, jonka Rabbit-veistoksesta maksettiin New Yorkissa Christien huutokauppahuoneella 91,1 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2019. Jos katsotaan vain elossa olevia taidemaalareita, edellä on ainoastaan David Hockney.

Taiteilija Sacha Jafri poseeraa jättimäisen The Journey of Humanity -teoksensa edessä Dubaissa Arabiemiirikunnissa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat