Metropolian rehtorin Riitta Konkolan kokemukset toimintaterapeuttina ovat auttaneet häntä kriisijohtajana: ”Kyllä tässä on välillä kovilla ollut” - Kulttuuri | HS.fi

Metropolian rehtorin Riitta Konkolan kokemukset toimintaterapeuttina ovat auttaneet häntä kriisijohtajana: ”Kyllä tässä on välillä kovilla ollut”

Metropolian rehtorin Riitta Konkolan mielestä korkeakoulujen tehtävänä on ratkoa yhteiskunnallisia haasteita.

Riitta Konkolan mielestä koulutusperäinen maahanmuutto on Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeää. ”Meidän ikärakenteemme on sellainen. Me emme saa puolta ikäluokastamme korkeakoulutukseen”, Konkola sanoo. Hänet kuvattiin Metropolian ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella.­

22.4. 2:00 | Päivitetty 22.4. 9:08

KORONAVUOSI on ollut vaikeaa aikaa nuorille. Kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisnuorten tyytyväisyys elämään laski viime vuonna alemmas kuin koskaan aiemmin. Yksi vähiten elämäänsä tyytyväisimmistä ryhmistä ovat korkeakouluopiskelijat.

Pandemia on heijastunut myös ammattikorkeakoulu Metro­polian opiskelijoihin. Koulun rehtori Riitta Konkola kertoo pitkittyneen kriisin näkyneen opintojen hidastumisen lisäksi ajoitteisena ruuhkana hyvinvointipalveluissa.

”Monet ovat aika yksinäisiä ja jatkuva etäopiskelu on alkanut näkyä uupumuksena. Kaikki sanovat, että pääsisipä jo kampukselle. Sosiaalista puolta tarvittaisiin lisää”, Konkola sanoo.

Miten olet itse jaksanut?

”No, mulla on aika hyvä stressinsietokyky, opiskelijoista olen huolissani. Tässä on joutunut tekemään kriisijohtamista jo yli vuoden ajan.”

Haasteita hänellä on riittänyt aiemminkin.

KONKOLASTA tuli Suomen suurimman ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori vuonna 2008, kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu yhdistyivät uudeksi ammattikorkeakoulu Metropoliaksi.

Valtavan kampus- ja organisaatiouudistuksen lisäksi päänvaivaa aiheutti valtion perusrahoitus, joka tippui neljässä vuodessa yhteensä lähes 22 prosenttia. Talousongelmat johtivat useisiin yt-neuvotteluihin.

Pisteenä iin päällä Metropolian Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan toissa vuonna rakenteissa ilmenneiden vakavien halkeamien ja painumien vuoksi. ­Uudet tilat 3 000 opiskelijalle ja 140 työntekijälle piti löytää viikossa. ”Kyllä tässä on välillä kovilla ollut”, Konkola myöntää.

Hän sanoo koulun talouden olevan tällä hetkellä vakaalla pohjalla. Metropolia aloitti muutama vuosi sitten kaupallisen toiminnan ja tarjoaa nykyisin muun muassa yrityskoulutusta ja tiloja vuokralle. ”Uskon, että vaikeuksista voi aina päästä eteenpäin”, Konkola sanoo.

”Jos emme olisi tehneet itse mitään, emme varmastikaan olisi onnistuneet. Välillä on pakko tehdä hankaliakin päätöksiä. Siinähän se johtajuus punnitaan.”

MUUTOSTILANTEET ovat Konkolan ominta aluetta. Hän valmistui 1980-luvulla erikoistoimintaterapeutiksi ja työskenteli pitkään muun muassa ihmisten kanssa, joilla on liikuntarajoitteita sekä lasten parissa, joilla on oppimisvaikeuksia.

Konkola uskoo, että toimintaterapeutin taustasta on ollut valtavasti apua hänen nykyisessä työssään. ”Se oli ratkaisukeskeistä työtä. Asioita piti pohtia monista eri näkökulmista ja kyetä viemään muutoksia prosesseina läpi”, hän sanoo.

”Jos ihminen esimerkiksi vammautui liikenneonnettomuudessa ja menetti liikuntakykynsä, oli tehtäväni miettiä millä keinoin hän pääsee elämässään eteenpäin. Kahden korkeakoulun fuusiossa on periaatteessa kyse samasta asiasta. Pitää luoda kokonaan uusi järjestelmä omine toimintakulttuureineen.

MYÖS innovointi ja asioihin ri­peästi tarttuminen on Konkolalle tärkeää.

Kun vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä Suomeen saapui tuhansia turvapaikanhakijoita, teki Metropolia opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotuksen korkeakoulutaustan omaavien maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja ohjauksen palvelutoiminnan käynnistämiseksi.

Toimintamalli on laajentunut viidessä vuodessa useampaan korkeakouluun ja nykyisin se mainitaan myös koulutuspoliittisessa selonteossa. SIMHE-palveluiden (Supporting Immigrants in Higher Education) kautta on ohjattu tuhansia maahanmuuttajia.

”Vastaavanlainen pilottitoiminta ja kokeilukulttuuri on meille aika tyypillistä. En halua, että kaikkea pitää miettiä paperille valmiiksi komiteoissa, vaan että lähdetään rohkeasti ratkomaan ongelmaa, vaikka lopputulosta ei tiedetäkään.”

Konkolan mielestä korkeakoulujen vastuu pitäisi ymmärtää laajemmin. ”Haluamme olla mukana ratkaisemassa yhteiskunnallisia haasteita. Se on korkeakoulutuksen tehtävä opetuksen ja tutkimuksen lisäksi.”

KONKOLA kertoo koronavuoden tuoneen mukanaan myös jotakin hyvää. Hän paljastaa aloittaneensa uudestaan vanhan kutomisharrastuksensa ja haastaneensa itseään viime kuukausien aikana monimutkaisten villapuseroiden parissa. Se on tuonut elämään hyvää vastapainoa.

”Ihmisen aivot ovat rakentuneet siten, että niiden yhteys käsiin on todella suuri. Käsillä tekeminen on meille hirveän luontaista ja siksi tärkeää. Esimerkiksi kutoessa pääsee ratkomaan ongelmia, ilmaisemaan itseään ja oppimaan uutta. Se rauhoittaa ja rentouttaa ja tekee hyvää mielelle”, Konkola sanoo.

”Välillä se on päässyt unohtumaan.”

Oikaisu 22.4. klo 9.07: Kampus- ja organisaatiouudistuksessa päänvaivaa aiheutti valtion perusrahoitus, joka tippui lähes 22 prosenttia, ei 25 prosenttia. Tarkennettu myös, että kyse oli nimenomaan perusrahoituksesta.

Riitta Konkola

Syntynyt 1961 Helsingissä.

Metropolia Ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja ja rehtori vuodesta 2008.

Koulutukseltaan erikois­toimintaterapeutti ja kasvatustieteen lisensiaatti.

Sosiaali- ja terveysalan ­korkeakoulutuksen ar­vioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmän puheenjohtaja 2020–2021.

Opetus- ja kulttuuriministe­riön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n johtoryhmän jäsen 2017–2019.

Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.

Täyttää 60 vuotta lauantaina 24. huhtikuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat