Kun eettiset, eroottiset ja poliittiset ihanteet kuolevat, jää vain oma inhottava naamataulu

Geir Gulliksen ei pidä romaaninsa päähenkilöistä – ja se tuntuu perin raikkaalta.

Ongelmia avioliitossa? Hoh-hoijaa. Kuka enää jaksaa lukea kuviteltujen tyyppien edesottamuksista satojen sivujen selontekoja, joissa kirjailijan peukalostaan imaisemat vyyhdit koko ajan vain sotkeutuvat lisää.

Eiköhän alan perus­teos, August Strindbergin Hullun puolustus­puhe (1893) tyhjentänyt jo pankin, etenkin sen kaheliksi uhriutuvan osa­puolen näkö­kulmasta. Bonuksena Strindberg tarjosi tilaisuuden tirkistellä oman kyökkinsä todellisuuteen. Kirja­yhtymän vuonna 1979 julkaisema laitos vääntää varmuuden vuoksi rauta­langasta: kanteen on painettu puolison, Siri von Essenin kuva. August itse pääsee vain taka­kanteen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat