Suomalaisnainen Marilyn Monroen puvustajana ja Frank Sinatran avustajana: Enni Mustosen uutuus on nokkelan naisen Forrest Gump - Kulttuuri | HS.fi

Suomalaisnainen Marilyn Monroen puvustajana ja Frank Sinatran avustajana: Enni Mustosen uutuus on nokkelan naisen Forrest Gump

Harvinaisen hauskan hittisarjan suomalaisnaisella riittää puuhasteltavaa Hollywoodissa.

Kirsti Manninen kirjoittaa romaaneja kirjailijanimellä Enni Mustonen.­

29.4. 14:23

Romaani

Enni Mustonen: Näkijä. Otava. 666 s.

Uusin Enni Mustonen on vähän pöhötautinen, mutta yhä hupaisa.

Mustosen eli oikeammin Kirsti Mannisen tuoreimmassa on lähes 700 sivua. Kustantaja ei pane vastaan sivumäärien kasvulle, sillä Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan edellinen teos Pukija oli jo maan johtavan kustantamon viime vuoden myydyin romaani. Estoton seikkailu kulttuurihistorian käänteissä jatkuu nyt teoksella Näkijä.

Tuhdin viihdepaketin villein ja kekseliäin käänne tapahtuu vasta ihan lopussa, joten kannattaa seurata päähenkilön, elokuvapuvustaja Viena Aaltosen (avioitumisesta alkaen Blume) mukana. Romaani kuvaa 1950-luvun ja 1960-luvun alun vuodet Los Angelesissa ja Fox-yhtiön filmistudioilla.

Mustonen saattaa lainata kerrontaan dramaturgian töyssyjä Douglas Sirkin melodraamoista.

Mustonen on kehittänyt historian räväkästä kääntelystä ja silmiä avaavista kommentoijista viisastenkivensä. Hän järjestää häikäilemättömällä eleellä Vienan Hollywoodista siksi aikaa Suomeenkin, että tämä pääsee vaikuttamaan historian kulkuun kaikkien aikojen suomispektaakkelin Tuntemattoman sotilaan filmauksissa.

Fox-kokemus on kotimaassa niin kovaa valuuttaa, että Tuntemattoman käsikirjoittaja Juha Nevalainenkin kuuntelee nöyränä säpäkkää Viena Aaltosta.

Vienalla on iso vastuu Tuntemattoman sotilasvetimistä. Hänen hoksottimensa tarvitaan siihenkin, kuinka kuuluisan kovennetun-seisomis-kohtauksen paikka on merkittävissä maastoon lakanoista tehdyllä valtavalla ympyrällä. Täytyyhän viholliskone saada lentämään riittävän läheltä Åke Lindmanin ja kumppaneiden kohdalta.

Tuntematon-jakso on nerokas näyte kokeneen Mustosen yhdistelyvalmiuksista. Millä muulla pestillä täysmiehisen klassikon teon pääsisi elämään kerrankin läpi naissilmin?

Osallistuminen historian kuuluisimpien taideteosten taiteellisiin ratkaisuihin on ollut kirjasarjan suola alusta tähän yhdeksänteen osaan asti.

Se on Forrest Gump -taktiikka, mutta Mustosen romaanisuvun kulloinkin kertojanvuorossa oleva naispolvi näkee taiteilijoiden hömpötysten ja inhimillisten piirteiden läpi niin vietävän hauskasti, ettei koskaan aiemmin suomalaissatiireissa.

Amerikan mantereella Viena Aaltonen ennättää tällä kertaa hoitaa tuttunsa Frank Sinatran pyynnöstä tehtävän, joka olisi tälle itselleen kipeä. Hommeli on tyhjentää Sinatran tiehensä painelleen elämän rakkauden Ava Gardnerin vaatekomerot lähetettäväksi pois laulajan huvilalta.

Foxin tähdeksi nostaman Marilyn Monroen pyynnöissä ”Viennalle” on kyse jopa vuosista. Reiluun Vienaan luottava Marilyn tahtoo Vienan irtoavan pukijakseen ja tukijakseen jopa sellaisiin filmeihin, jotka eivät synny Twentieth Century Foxissa.

Marilyn Monroe lauloi syntymäpäiväonnittelut presidentti John Kennedylle New Yorkissa vuonna 1962.­

Mukana on tietysti Piukat paikatkin. Eikä liene mahdotonta kekata, kuka kursii kuntoon Kesäleski-elokuvan hellemekon, jonka on tarkoitus lepattaa metron ilmanvaihtoaukon puhurista.

Sarjan uusimpien osien suorasuu, Foxin pohjalainen puvustopäällikkö Martta Valo päästelee: ”Minkä jutinan tähren joku puhaltelis hiustenkuivaajalla tuan flikan helman alle, jonsei soo pissannu hoosuuhin!”

Päähenkilö on kolmannen sukupolven edustaja kulttuuritapahtumien liepeillä. Suvereenin kulttuurileikittelynsä lisäksi Mustonen huomioi jatkuvasti sukupolvien välisen dynamiikan. Viena on luonteeltaan sopuisampi kuin äitinsä Kirsti Aaltonen, Pariisissakin älyllään loistanut kriittinen muotisuunnittelija.

Näkijässä sarja on kaartunut pitkälle ja on viimeistään kaavoittunut. Tarkoituksella! Kaava on omalta maistuva, hyvä ja taiten käytetty.

Seuraavalla romaanilla olisi etevät edellytykset 1920–30-lukuja kuvaavien osien tasolle. Panoraama päässee etenemään rockiin.

Sarjan suuressa kuvassa on myllätty kulloinkin aikaa mullistaneet lajit: kuvataiteilijat, säveltäjät, kirjailijat, elokuvantekijät... ja tottakai: sitten rockmusiikin taiteellinen nousu. 1960–70-luvuilla Suomessa nousi rinnalla uutena mediana televisio.

Siihen onkin tyytyväistä lyödä piste, vaikka Lontoossa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat