Turun Aurinkobaletin 40-vuotista toimintaa juhlinut virtuaaligaala tarjosi kokeneiden koreografien uutuuksia - Kulttuuri | HS.fi

Turun Aurinkobaletin 40-vuotista toimintaa juhlinut virtuaaligaala tarjosi kokeneiden koreografien uutuuksia

Marjo Kuuselan, Ervi Sirénin ja Jorma Uotisen itsenäiset teokset jäävät ryhmän ohjelmistoon pitemmäksi aikaa.

Linja Björkqvisti (vas.), Riku Lehtopolku, Come Calmelet-Pyykkö ja Elina Raiskinmäki tanssivat Jorma Uotisen Rajalla-koreografiassa.­

30.4. 12:13

Tanssi

40 Auringon vuotta -gaalaesityksen striimaus 29.4. 1. erä, koreografia Marjo Kuusela; Tässä olen, koreografia Ervi Sirén; Rajalla, koreografia Jorma Uotinen. Aurinkobaletin tanssijat vierailijana Riku Lehtopolku ja muusikkona Ismo Laakso, äänisuunnittelu Jaakko Salonen, valosuunnittelu Zai Sainio.

Kansainvälistä Tanssin päivää on suomalaisen balettitanssija Doris Laineen aloitteesta vietetty vuodesta 1982 alkaen eri puolilla maailmaa huhtikuun 29. päivänä. Nyt tätä kaikkein kehollisinta taidemuotoa päästiin ymmärrettävistä syistä juhlimaan pääasiassa vain virtuaalisesti.

Suomessa juhlintaan osallistui monia tanssiryhmiä ja -yhtei­söjä. Turusta mukana oli Aurinkobaletti, joka samalla juhlisti omaa nelikymmenvuotista historiaansa. Sen kunniaksi ryhmä järjesti gaalaohjelman, 40 Auringon vuotta.

Se tarjosi uutuusteoksia suomalaisilta koreografian konkareilta. Kaksi heistä, Marjo Kuusela ja Jorma Uotinen, ovat työskennelleet aiemminkin Aurinkobaletin kanssa. Ervi Sirén sen sijaan teki töitä ryhmän kanssa nyt ensimmäistä kertaa.

Urmas Poolamets tanssi Ervi Sirénin Tässä olen -soolon.­

Juhlagaalan aloitti Sirénin vaikuttava sooloteos Tässä olen. Sen esitti ryhmän nykyinen taiteellinen johtaja Urmas Poolamets. Teos on kuin ihmiskehon ja -mielen eksistentiaalinen vaellustarina, jossa keho heijastelee vaeltajan muistoja ja niiden tuottamia tunnetakautumia.

Liike on tiiviissä dialogissa Ismo Laakson monipuolisen äänimaailman kanssa, joka liukuu luontevasti tarinankerronnasta populaariin musiikkiin, avantgardeen ja Bachiin.

Sirénille ominaisella tavalla ilmava liikekudos onnistuu tavoittamaan näennäisessä kepeydessäänkin jotain universaalin koskettavaa.

Marjo Kuuselan duetto 1. erä vie mielensisäisestä maailmasta ulkoisiin konflikteihin. Kaksi miestä vetelee lattiaan teipillä yhä laajenevia, pitkälti mielivaltaisia rajoja. Niiden yli tapahtuu ajoittaista kommunikaatiota, mutta lopulta teipit rajaavat jo koko näyttämötilan.

Toinen hahmoista sotkeutuu teippeihinsä kuin kärpänen hämähäkin seittiin.

Jaakko Salosen suunnitteleman äänikoosteen viittaukset eri kulttuurien musiikkiin tuovat väistämättä mieleen globaalit jännitteet. Kuusela ei tarjoa tilanteeseen omaa ennustettaan. Juuri kun miehet kohtaavan hieman kuin neuvotteluaikeissa, valot sammuvat.

Riku Lehtopolku (vas.) ja Come Calmelet-Pyykkö ottavat toisistaan mittaa Marjo Kuuselan 1. erä -koreografiassa.­

Illan päätti Jorma Uotisen näyttävä ryhmäkoreografia Rajalla. Nimensä mukaisesti se tuntuu viittaavan eri tunne- tai kokemustilojen välisiin siirtymiin. Teos alkaa ryhmän tanssiessa jyrkin liikkein kohtisuoraan yleisölle kylmän takavalon edessä.

Kiihtymys laantuu ja valot lämpenevät. Bachin pääsiäis­passion armoa anelevan aarian myötä liikkeet pehmenevät ja mukaan tulee kierteitä ja vertikaalisuutta. Hieman kuin rukouksen voimasta taivaasta alkaa pudota vesipisaroita, ja teos syttyy optimistisen irtonaiseen menoon.

Aurinkobaletin gaala oli virtuaalisessa muodossaan nähtävissä vain kerran. Luvassa kuitenkin on, että sama kokonaisuus esitetään syksyllä vielä live-esityksenä. Lisäksi itsenäiset teokset jäävät ryhmän ohjelmistoon pitemmäksikin aikaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat