Suomalaista keskustelu­kulttuuria parantava Laura Arikka sai sananvapaus­palkinnon: ”Tärkeää sillan­rakennustyötä” - Kulttuuri | HS.fi

Suomalaista keskustelu­kulttuuria parantava Laura Arikka sai sananvapaus­palkinnon: ”Tärkeää sillan­rakennustyötä”

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka pitää sosiaalisen median nykyistä keskustelukulttuuria uhkana demokratialle ja sananvapaudelle.

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka saa kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n tunnustuksen työstään.­

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 8:16

Lehdistön- ja sananvapauden edistämistä ajava Suomen IPI-komitea on myöntänyt sananvapauspalkinnon Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikalle. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Komitea kiittää Arikkaa uraauurtavasta työstä dialogiin pohjautuvan rakentavan keskustelukulttuurin edistämisessä.

”Arikka on näyttänyt esimerkkiä siitä, kuinka eri lailla ajattelevat ihmiset kykenevät vaihtamaan ajatuksia tasavertaisesti, turvallisesti ja toisiaan loukkaamatta. Sananvapauden ja avoimen demokratian toteutumisen kannalta Arikan tekemä sillanrakennustyö on erityisen tärkeää alati kärjistyvässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä”, säätiö perustelee tiedotteessaan.

Erätauko-menetelmä kehitettiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa vuosina 2016–2019.

Sen perusidea on yksinkertainen: Se on rakentava keskustelumetodi, jossa tarkoituksena on, että erilaiset ja eri taustoista tulevat ihmiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan toisilleen. Mukana keskusteluhetkissä on ohjaaja, joka varmistaa, että kaikki keskustelun osapuolet tulevat kuulluksi.

Viime vuonna säätiö ja muut toimijat kouluttivat yli 900 ohjaajaa. Menetelmä on kaikkien saatavilla säätiön verkkosivuilla, ja sitä on käyttänyt yli 250 toimijaa. Mukana keskusteluissa on ollut yli 57 000 osallistujaa.

Aikamme keskustelukulttuuria leimaa Arikan mukaan kaksi uhkaa: sosiaalinen media ja kiire.

Arki ja työelämä on hektistä, joten aikaa pitkäjänteisille keskusteluille ei myöskään tunnu löytyvän, Arikka pohtii.

Moni pelästyykin aluksi sitä, että 3–25 hengen Erätauko-keskustelut saattavat kestää jopa neljä tuntia, Arikka kertoo. Jälkikäteen kuitenkin on sadellut kiitosta hyvästä kokemuksesta.

Sosiaalisessa mediassa sen sijaan on omat lainalaisuutensa. Kärkevyys tuo näkyvyyttä. Keskeneräisiä ajatuksia ei kannata esittää Twitterissä, eikä tietämättömyyttään kannata paljastaa. Muuten voi joutua helposti kohun keskelle ja naurunalaiseksi.

Arikka toteaakin, että moni ei halua ottaa tällaisia riskejä. Sen vuoksi he jättävät osallistumasta keskusteluihin. Mieluummin ollaan hiljaa kuin mokataan.

Tästä kertovat myös tilastot. Ylen viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan noin joka neljäs suomalaisista ei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Arikka pitää tätä huolestuttavana demokratian kannalta. Itsensä sensuroiminen ja hiljeneminen voi olla jopa uhkana sananvapaudelle.

”En usko, että kukaan haluaa olla seuraavan päivän somekohu. Se hiljentää ihmisiä ja he pelkäävät sanovansa jotain väärin ja joutuvansa riepoteltaviksi ja tikun nokkaan nostetuiksi.”

Arikan mukaan myös erimielisyyttä tuntuu olevan nykyisin vaikeaa sietää. Tämän vuoksi asiat saattavat henkilöityä. Itse ongelma ja alkuperäinen keskusteluaihe – oli sitten kyse susista, turpeesta tai rasismista – jää jalkoihin.

”Kokemukseni on, että helposti mielipiteen perusteella määritellään ihmisen ihmisarvo. Yksittäinen ihminen tuomitaan yksittäisen kannanoton perusteella.”

Osittain tämä liippaa läheltä cancel-kulttuuria, jossa esimerkiksi ihmisiä boikotoidaan heidän mielipiteidensä vuoksi. Asia ei kuitenkaan typisty pelkästään tähän, vaan kyse on laajemmasta ilmiöstä, joka koskee myös yksityishenkilöitä heidän omissa somekuplissaan.

Arikka pohtii, ketä lopulta hyödyttää se, että ihmisiä saatetaan naurunalaiseksi sanomisistaan.

”Miten moni ihminen on lopulta mahtanut muuttaa mielipiteitään, kun heille naureskellaan ja osoitetaan sosiaalisessa mediassa, miten väärässä he ovat?”

Koskaan ei kuitenkaan ole myöhäistä parantaa keskustelua. Arikka toteaa, että keskustelutaitoja voi harjoitella ja niissä voi kehittyä koko elämän ajan. Hän pitää hyviä vuorovaikutustaitoja olennaisina kansalaistaitoina.

”Argumentointia ja vaikkapa poliittista satiiria tarvitaan demokratiassa. Erätauko on kuitenkin toisenlainen tapa käydä keskusteluja. Yhteiskunnallinen keskustelu ei ole vain pärjääviä tai korkeakoulutettuja varten.”

Sananvapauspalkinnon myöntävä Suomen IPI-komitea on riippumaton media-alan ammattilaisista koostuva järjestö, joka on osa kansainvälistä sananvapauskysymyksiin sekä lehdistönvapauteen liittyvää verkostoa.

Wienissä toimiva Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI) seuraa lehdistönvapauden toteutumista kaikkialla maailmassa. Sen ydintehtäviin kuuluu raportoida journalisteihin kohdistuvista rikkomuksista sekä edistää lehdistön vapaata ja riippumatonta työskentelyä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat