A Star Is Born on jo neljäs mukaelma samasta aiheesta – Näyttelijä Bradley Cooperin ohjaus toimii traagisena melodraamana hyvin - Kulttuuri | HS.fi

A Star Is Born on jo neljäs mukaelma samasta aiheesta – Näyttelijä Bradley Cooperin ohjaus toimii traagisena melodraamana hyvin

A Star Is Born -elokuvassa uransa huipun ohittanut miestähti auttaa nuoren naisen nousukiitoon. Päänäyttelijät Bradley Cooper ja Lady Gaga tekevät roolinsa hyvin.

Rocktähti Jackson Maine (Bradley Cooper) nostaa menestykseen kapakkalaulaja Allyn (Lady Gaga), ja he rakastuvat.­

3.5. 9:50

A Star Is Born ★★★

USA 2018

Sub klo 21.00 (K12)

Alku on kuin sadusta. Prinssi tulee ja vie köyhän neidon yksityissuihkarilla pop-prinsessaksi laulamaan stadionin lavalla. Sadun hohtoa ei himmennä, että he eivät elä elämäänsä onnellisina loppuun saakka.

Prinssi on rocktähti Jack (Bradley Cooper). Lavalle mennessään hän popsii pillereitä ja sieltä tullessaan imee viinaa pullon suusta.

Kotimatkalla pitää poiketa baariin. Siellä Tuhkimo, tarjoilija Ally (Lady Gaga), laulaa drag-iltamissa Edith Piafin biisiä mallikkaasti.

A Star Is Born on neljäs tulkinta samasta aiheesta. Ensimmäisen ohjasi Hollywoodin kultakauden suuri ammattilainen Wil­liam A. Wellman. Klassikon ensi-ilta oli 1937.

Viimeinen versio pyöri Hollywoodin tuotantoruletissa 1990-luvulta alkaen ja vuosien mittaan siihen soviteltiin isoa liutaa erilaisia tähtiä ja tekijöitä. Lopulta näyttelijä Bradley Cooper ohjasi sen esikoisenaan ja osittain käsikirjoitti ja tuottikin.

Hanke haiskahtaa Cooperin uran edistämiseksi rakennetulta veturilta, mutta elokuva on tehty oikein hyvin. Se sai maireat arvostelut, tuotti läjän rahaa ja voitti palkintoja.

Ensimmäisessä versiossa 1937 maalaistyttö lähti Hollywoodin pyrkimään elokuvatähdeksi. Jo George Cukorin arvostetussa versiossa vuonna 1954 siirryttiin musiikin maailmaan.

Rakenne on kaikissa versioissa sama. Uransa huipun ohittanut miestähti voitelee alamäkeään päihteillä mutta auttaa nuoren naisen nousukiitoon. Siinä samalla he rakastuvat.

Lady Gagan ohella myös Cooper laulaa omat osuutensa. Kitaraa hän ei soita oikeasti. Molemmat näyttelevät roolinsa hyvin.

Traagisena rakkausmelodraamana A Star Is Born toimii hyvin. Laatuviihdettä katsoessa ei välttämättä huomaa, että se piilomainostaa viihdeteollisuuden tuotantokoneistoja, jotka toimivat elokuvissa ja musiikissa pitkälti samoin.

Jack edustaa rockia, joka on todellisuudessakin painumassa valtavirrasta takaisin vaihtoehtokulttuuriksi. Siinä muusikot olivat tekijöitä ja taiteilijoita. Arvostettiin aitoutta, vaikka se olisi ollut myytti.

Allysta taas leivotaan nyky­aikainen tuotteistettu musiikkitähti. Tuotantokoneisto rakentaa tyylin ja imagon, päättää puvustuksen ja kampaukset. Hollywood harrasti sellaista muokkausta jo ennen musiikkiteollisuutta.

Matkan varrella Ally vähän valittaa, ettei halua värjätä tukkaansa, mutta se muuttuu kirkuvan punaiseksi ja pysyy sellaisena. Menestyksen myötä moiset murheet unohtuvat.

Elokuva kertoo, että tähteys on tärkeintä ja koneisto tietää parhaiten, miten homma hoituu. Jackista tulee vaivihkaa vertauskuva rockille ja kitaranrämpytykselle, joiden parasta ennen -päiväys meni jo. 

 

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat