Mikä erotti veljessarjan? – Once Were Brothers on tavanomainen mutta aiheeltaan kiehtova ja musiikiltaan komea dokumentti The Band -yhtyeen tarinasta - Kulttuuri | HS.fi

Mikä erotti veljessarjan? – Once Were Brothers on tavanomainen mutta aiheeltaan kiehtova ja musiikiltaan komea dokumentti The Band -yhtyeen tarinasta

Viina ja huumeet pilaavat bändin kuin bändin, myös The Bandin, todetaan Daniel Roherin dokumentissa.

The Band -yhtyeen Rick Danko (vas.), Richard Manuel, Garth Hudson, Robbie Robertson ja Levon Helm olivat alkuun kuin veljeksiä, jotka elivät ja hengittivät musiikkia yhdessä.­

5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 10:59

Kuluneesti sanottu, mutta taitaa pitää paikkansa: bändi on parhaimmillaan kuin perhe. Ja pahimmillaan.

Daniel Roherin dokumentissa Once Were Brothers: Robbie Roberts and The Band (2019) perhe on The Band. Rockhistorian legendoihin lukeutuva yhtye niitti 1960- ja 1970-luvulla mainetta niin sähköistyneen Bob Dylanin taustabändinä kuin omillaan. Sen perintö on kuultavissa edelleen lukemattomissa hahmottoman americanan alle niputetuissa yhtyeissä.

The Bandin muusikot hitsautuivat yhteen jo nuorukaisina rock’n’roll-laulaja Ronnie Hawkinsin bändissä. Kitaristi Robbie Robertson, pianisti Richard Manuel, kosketinsoittaja ja saksofonisti Garth Hudson, basisti Rick Danko ja rumpali Levon Helm olivat kuin veljessarja, joka eli ja hengitti musiikkia yhdessä.

Ajatusta veljeydestä rakennettiin selvästi jo aikanaan promokuvissa, haastatteluissa ja lehtijutuissa, ja samaa toistetaan myös dokumentissa. Tuossa tyylikkäät karvaturrit poseeraavat tiiviinä rintamana, tässä veitikoilla on nauru taas herkässä. Maine kasvoi, samoin juurevaan rockiin ihastunut yleisö.

Mitä sitten tapahtui? Dokumentissa korostuu Robertsonin surullinen näkemys asioista, perustuuhan se osin hänen muistelmateokseensa. Robertsonin lisäksi tähtikokoonpanosta on elossa vain Hudson, joka ei dokumenttiin osallistunut.

Robertsonin mukaan The Bandissa sattui olemaan useampi pahasti päihdeongelmainen muusikko. Sekoilu ei jäänyt kankkus- ja kohmeloasteelle, vaan se johti myös onnettomuuksiin, jotka olivat koitua muusikoiden ja lähipiiriin kuuluvien kohtaloksi. Tulehtuessaan ennen niin läheiset välit muodostuivat lopulta suurimmaksi esteeksi bändissä.

Kun biisintekovastuuta kantaneen Robertsonin vaakakupissa painoivat yhä enemmän vakaa perhe-elämä ja kunnianhimo, oli bändin hajoaminen luonnollinen lopputulos.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana dokumentin lopussa mainitaan kuin ohimennen, että Robertsonin puolisosta tuli myöhemmin päihdeongelmien hoitoon erikoistunut terapeutti.

The Band teki viimeisen keikkansa legendaarisimmalla kokoonpanollaan vuonna 1976. Erilaisia virityksiä nähtiin lavoilla vielä myöhemminkin, mutta ne hiipuivat Manuelin tehtyä itsemurhan vuonna 1986.

Robertsonin kamu Martin Scorsese ohjasi esiintymisestä konserttielokuvan The Last Waltz (1978), josta nähdään komeita otteita myös dokumentissa. Jotain Roherin tavanomaisesta dokumentista kertoo, että sen mieleenpainuvin hetki, loppuun säästetty jäähyväisveto The Night They Drove Old Dixie Downista, on juuri Scorsesen elokuvasta.

Once Were Brothers: Robbie Roberts and The Band, C More.

Vuonna 1967 perustettu The Band lukeutuu rockhistorian legendoihin. Se niitti mainetta niin Bob Dylanin taustabändinä kuin omillaan, kunnes hajosi vuonna 1977.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat