Nuoretkin innostuisivat lukemisesta, jos olisi kirjoittajia, joihin voi samaistua – Lukiolaiset toivovat tulevaisuuden kirjallisuudelta moninaisuutta - Kulttuuri | HS.fi

Nuoretkin innostuisivat lukemisesta, jos olisi kirjoittajia, joihin voi samaistua – Lukiolaiset toivovat tulevaisuuden kirjallisuudelta moninaisuutta

Kallion lukiolaiset ovat mukana järjestämässä verkossa pidettävää lasten, nuorten ja nuorten aikuisten Lanu-kirjallisuusfestivaalia.

Kallion lukiolaiset Ansa Kurola (vas.), Taika Vaulo ja Mika Palmu ovat mukana järjestämässä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten Lanu-kirjallisuusfestivaalia.­

5.5. 11:18

Lukemisen tulevaisuus. Miltä se näyttää nuorten silmin? Mitä muuta lukeminen voi olla kuin perinteistä kirjallisuutta?

Tämän otsikon alla Kallion lukiolaiset pitävät torstaina puolen tunnin mittaisen keskustelun lasten, nuorten ja nuorten aikuisten Lanu-festareilla. Festivaalin nimi tulee lyhenteestä lanu, joka tarkoittaa lasten ja nuorten kirjallisuutta.

Kokonaan verkossa järjestettävä ilmainen festivaali alkaa keskiviikkona etkoilla ja jatkuu aina lauantai-iltaan asti.

Taika Vaulo­

Kallion lukion KirjaKallio-ryhmän opiskelijat ovat olleet mukana festivaalin suunnittelussa ja toimivat tapahtumassa sekä juontajina, haastattelijoina että esiintyjinä.

”Lukemisen tulevaisuus näyttää siltä, että jokainen löytää itselleen luettavaa: kirjallisuutta johon voi samaistua, tai josta saa iloa, vastauksia tai helpotusta arkeen”, sanoo videopuhelussa Taika Vaulo, toinen torstain keskusteluun osallistuvista opiskelijoista.

Myös tulevaisuuden kirjan formaatit olisivat moninaisia ja joustavia erilaisten lukijoiden erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi äänikirjojen yleistymisen myötä kirjallisuus on tullut saavutettavammaksi myös näkövammaisille, lukihäiriöisille tai muille, joille tekstin lukeminen on hankalaa, huomauttaa Mika Palmu. Hän on toinen Lukemisen tulevaisuus -ohjelman opiskelijakeskustelijoista.

Palmu toivoo, että tulevaisuudessa keksittäisiin myös uusia, innovatiivisia tapoja lukea.

”Esimerkiksi lastenkirjoja e-kirjoina, joissa olisi liikkuvia kuvia”, hän visioi.

”Toivoisin, että lukemisessa säilyisi rohkeus”, pohtii Ansa Kurola. Lanu-festivaalilla Kurola on mukana muun muassa spoken word -esityksellä, jossa hän esittää omia runojaan.

Runouteen liittyy Kurolan mukaan monilla edelleen käsitys jonkinlaisesta hankaluudesta. Tämän käsityksen hän toivoisi tulevaisuudessa murtuvan.

”Toivoisin myös, että Suomen kirjailijakenttä ei täyttyisi vain tietynlaisista ihmisistä, vaan että se pysyisi yhtä monen näköisenä kuin lukijansa”, Vaulo toteaa.

Kirjailijakentän yksipuolisuus voi omalta osaltaan toimia karkotteena sekä lukijoille että kirjailijuudesta haaveileville. Ellei ole ketään kehen samaistua, voi olla vaikea uskoa saavansa omia tekstejään julkaistua – tai edes kiinnostuttua lukemisesta.

Mika Palmu­

Palmu on samaa mieltä. Hänen mukaansa on tärkeää, että moninaisuutta on viime vuosina ryhdytty vaatimaan aiempaa enemmän sekä kirjojen kirjoittajien että henkilöhahmojen osalta.

”Tällä tavalla voisi saada myös erilaisia nuoria lukemaan”, Palmu sanoo. ”En esimerkiksi itse transnuorena löydä hirveästi kirjoja transhahmoista. Sitten motivaatio lukemiselle on erilainen kuin joillain muilla.”

”Tämä haaste pitäisi heittää kustantajille”, toteaa Kurola. Myös kustannuspuolelle pitäisi saada erilaisia ihmisiä, jotka sitten omalta osaltaan tasoittaisivat tietä erilaisille kirjailijoille.

”Sinnekin tarvitaan representaatiota. Muutos lähtee rakenteista”, Kurola sanoo.

Hän on mukana Nuorten ääni -toimituksessa, jossa herätetään yhteiskunnallista keskustelua nuorille tärkeistä asioita tekemällä lehtiartikkeleita, videoita ja blogikirjoituksia esimerkiksi Ylelle ja Helsingin Sanomiin. Vastaavaa toimintaa on harmillisen vähän Suomessa, Kurola toteaa.

Kulttuurialalla on hänen mukaansa ylipäätään varsin vähän nuoriin keskittyvää toimintaa, joka olisi kaikille avointa ja maksutonta.

Kaikki kolme lukevat ja pitävät kirjallisuutta tärkeänä. Korona-aika on omalta osaltaan korostanut kirjojen merkitystä. Etenkin etäopetuksen aikana kirjat ovat tarjonneet tärkeän väylän pois koulustressistä.

”Mulla on aina kirja mukana”, kertoo Vaulo. ”Kirjallisuus on asia, jolla pidän itseni elossa ja käynnissä.”

”Komppaan tuota, että taide pitää hengissä”, Kurola sanoo. ”Aina unohdan, miten vähän osa nykynuorista lukee.”

Kurola on asettanut itselleen kuluvalle vuodelle tavoitteen sadan kirjan lukemisesta. Nyt, toukokuun alkuun mennessä, hän on lukenut kolmekymmentäkaksi.

”Kun tämän kertoo ihmisille jotka lukevat ehkä kolme kirjaa vuodessa he aina hämmästelevät, että miten pystyn lukemaan niin paljon. Haluaisin esittää vastakysymyksen: miten joku voi olla lukematta?”

Palmu puolestaan kertoo lopettaneensa lukemisen lukion alussa, ja lapsuuden harrastuksen lähteneen kunnolla uudestaan käyntiin vasta koronan myötä. Aiemmin luetut kirjat kuitenkin seurasivat koko ajan mukana.

”Oli kiinnostavaa huomata, että tein ja koin niitä asioita, joista olin lukenut”, Palmu miettii. ”Kävin paljon enemmän ulkona ja tutustuin uusiin ihmisiin, jotka sitten toivat oman lisänsä siihen, miten nyt koen kirjat joita luen.”

Viime vuosina aikuiset ovat usein ilmaisseet huolta lasten ja nuorten lukemisesta.

Nuoria turhauttaa se, miten harvoin heille itselleen annetaan tässä keskustelussa ääni, varsinkaan yksittäisiä kommentteja pidemmäksi ajaksi. Nuorten näkökulmaa ja kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään liian vähän, ja nuoret pitäisi ottaa alusta asti mukaan heitä koskeviin päätöksiin ja keskusteluihin – ja puheesta pitäisi seurata konkreettisia tekoja.

”Pelkkä yksi annettu tilaisuus ei riitä, jos nuorten äänten käyttämisestä ei seuraa mitään”, Kurola toteaa.

Ansa Kurola­

Toisaalta on muistettava, että nuoret ovat nuoria ja lopullinen vastuu on aikuisilla. Aikuisten pitää pallon heittämisen lisäksi olla valmiita myös seuraamaan tilannetta ja ottamaan nuoret vastaan, jos he kaatuvat.

Toinen ongelma on se, että äänensä saavat kuuluviin vain tietynlaiset nuoret. Kuten vaikkapa Kallion lukiolaiset, jotka pääsevät koulun kautta usein mukaan erilaisiin julkisiin hankkeisiin ja tapahtumiin: kirjamessuille, festivaaleille, tekemään kirjaa.

”Mutta suurin osa nuorista ei pääse”, Palmu toteaa. ”Vaikka heillä voisi olla joku perspektiivi vaikkapa lukemiseen, he eivät ole päässeet näihin projekteihin, tähän lukioon tai tähän haastatteluun.”

”Haluaisin lisää sitä, että meille nuorille uskallettaisiin heittää pallo ja antaa tilaisuus”, Vaulo sanoo. ”Että nyt on teidän hetkenne, käyttäkää ääntänne.”

Lanu-festivaali järjestetään nyt toista kertaa. Tapahtuma sai alkunsa twiittiketjusta 16. maaliskuuta 2020, jolloin hallitus tiedotti alkavista koronarajoituksista, kertoo tapahtuman vastaava tuottaja, kuvittaja ja kirjailija Erika Vik tiedotteessa. ”Sain ajatuksen kutsua kotimaiset tekijät talkoohengessä mukaan toteuttamaan yhteistä virtuaalitapahtumaa.”

Erilaisia virtuaalitapahtumia on korona-aikana opittu järjestämään runsain mitoin, ja moni on kokenut ne tärkeiksi. Koronaturvallisuuden lisäksi ne ovat muun muassa tehneet mahdolliseksi ulkomaalaisten kirjailijoiden ja muiden vieraiden kuulemisen, huomauttaa Ansa Kurola. Esimerkiksi Lanu-festivaalille osallistuu kansainvälistä kiitosta ja palkintoja haalinut norjalainen Siri Pettersen.

Verkkotapahtumien järjestäminen tuo tapahtumakentälle myös tiettyä taloudellista demokratiaa, kun tapahtumaa varten ei tarvitse esimerkiksi vuokrata isoa tilaa.

”Verkossa nähdään ehkä jatkossa enemmän budjettitapahtumia ja -festareita”, pohtii Mika Palmu.

Mutta miten verkkotapahtumille käy, kun rajoitukset hellittävät?

”En usko, että ne tulevat jatkumaan pandemian jälkeen ainakaan näin isossa mittakaavassa”, toteaa Taika Vaulo.

Hän kuitenkin toivoisi, että isommat tapahtumat sisällyttäisivät ohjelmaansa tulevaisuudessa myös jonkinlaisen verkkomahdollisuuden. Näin myös kauempana asuvat tai muuten estyneet pääsisivät ohjelmasta osallisiksi.

Lanu-festivaali järjestetään 5.–8. toukokuuta. Koko ohjelma löytyy osoitteessa lanufestarit.fi. Ohjelmat säilyvät katsottavissa Instagram Live -lähetyksiä lukuun ottamatta toukokuun loppuun saakka tapahtuman Youtube-kanavalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat