Kuvakaappaus maksoi iltapäivä­lehdille 70 000 euroa, koska Kimi Räikkösen huoltoasema­vierailu ei ollut ”päivän­tapahtuma” – Mediat näkevät linjauksen uhkana sanan­vapaudelle - Kulttuuri | HS.fi

Kuvakaappaus maksoi iltapäivä­lehdille 70 000 euroa, koska Kimi Räikkösen huoltoasema­vierailu ei ollut ”päivän­tapahtuma” – Mediat näkevät linjauksen uhkana sanan­vapaudelle

Linjaus jakaa lainoppineiden ja iltapäivälehtien edustajien mielipiteitä. Kuvakaappausten kohdalla vastakkain ovat kaksi perusoikeutta: sananvapaus ja omaisuuden suoja.

F1-kuljettaja Kimi Räikkönen ja Minttu Räikkönen kuvattuna Monacossa keväällä 2019.

5.5. 12:13

Hyvityksenä 5 000 euroa kuvan käytöstä ja 65 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Näin kalliiksi tuli kuvakaappauksen ottaminen ja julkaisu jutun yhteydessä Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle.

Kimi Räikkönen oli huhtikuussa 2020 perheensä kanssa käväisemässä huoltoasemalla ja julkaisi Instagramin Tarina-osiossa kuvan, jossa hän oli peittänyt huoltoaseman tuotteen nimestä osan. Jäljelle jäi pelkästään ”kuuma minttu”, joka on viittaus Räikkösen Minttu-vaimoon.

Molemmat mediat tekivät jutun Räikkösen vitsikkyydestä ja laittoivat kuvakaappauksen kuvasta osaksi juttua.

Kuvaa ei voinut upottaa linkkinä juttuun, sillä Instagramin tarinoissa kuvat säilyvät vain 24 tuntia.

Räikkönen haastoi sekä Alma Media Suomen että Sanoma Media Finlandin oikeuteen tekijänoikeuksien rikkomisesta. Markkinaoikeus antoi ratkaisun Iltalehden ja Ilta-Sanomien tapauksista huhtikuun lopussa.

Ratkaisusta ovat aiemmin uutisoineet muun muassa MTV:n uutiset ja STT.

Oikeustapaukset ovat merkittäviä, sillä aiemmin Suomessa oikeustuomioistuin ei ole tehnyt vastaavaa linjausta kuvakaappausten käytöstä.

Lain mukaan lähtökohtaisesti tekijänoikeus kuuluu kuvan ottaneelle. Tekijänoikeuslainsäädännössä on kuitenkin rajoitus, jonka mukaan esimerkiksi sanomalehdissä saa julkaista kuvankaappauksia, kun kuvien avulla selostetaan ”päiväntapahtumaa”.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula muistuttaa, että oikeustapauksilla voi olla vaikutuksia myös siihen, miten ammattivalokuvaajien kuvista otettaviin kuvakaappauksiin suhtaudutaan.

Oikeuden päätökset jakavat lainoppineet ja iltapäivälehtien tekijät kahteen leiriin. Osan mielestä linjaus selkeyttää kuvakaappausten käyttöä ja osa pitää päätöstä uhkana sananvapaudelle.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula kuuluu ensimmäiseen leiriin. Hänen mukaansa oikeustapaus selventää sitä, mitä oikeustieteellisellä ”päiväntapahtuma”-termillä tarkoitetaan. Tällä on suuri merkitys sen suhteen, millaisissa yhteyksissä kuvakaappauksia voidaan julkaista.

Markkinaoikeuden mukaan esimerkiksi julkisuuden henkilöiden vauvauutisten, erojen tai kuolemien yhteydessä kuvakaappausten julkaisu olisi mahdollista.

”Jos olisi kunnollisesta päiväntapahtumasta kiinni, niin minun nähdäkseni Instagramin tarinasta voisi tehdä kuvakaappauksen”, Nikula sanoo.

Nyt tilanne oli kuitenkin se, että markkinaoikeuden päätöksen mukaan lehdissä ei ollut varsinaista päivänpolttavaa uutista. Sen tulkinnan mukaan iltapäivälehtien jutut oli kirjoitettu vain siitä näkökulmasta, että julkisuuden henkilö oli mennyt huoltoasemalle, ottanut sieltä kuvan ja julkaissut sen sosiaalisen median tilillään.

Nikula pitää oikeustapausta merkittävänä askeleena ja tiukennuksena aiempiin tulkintoihin. Hän viittaa tekijänoikeusneuvoston tulkintaan Euroviisut vuonna 2006 voittaneesta Lordi-yhtyeestä julkaistuihin kuviin.

Yhtye ei halunnut julkaista jäsenistä kuvia ilman maskeja, mutta kosketinsoittaja Awasta löytyi toisen yhtyeen maskiton bändikuva. Katso-lehti julkaisi kuvakaappaukset bändikuvasta ja näytti maskittomat kasvot lehden sivuilla.

Tekijäoikeusneuvosto linjasi vuonna 2007, että Katso-lehden toiminta ei ole loukannut tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja valokuvaajan taloudellisia oikeuksia. Viisuvoitosta uutisointi ja taustoitus katsottiin täyttävän ”päiväntapahtuman” määritelmän.

Tekijänoikeusneuvoston linjaukset eivät ole sitovia, mutta niihin viitataan oikeustapauksissa. Kyse on asiantuntijaelimen kannanotoista.

Lakimies Nikula kritisoi neuvoston antamaa lausuntoa Lordi-yhtyeen kuvakaappauksista. Hän ei kiistä, etteikö viisuvoitto olisi ollut päiväntapahtuma. Sen sijaan häntä huolettaa, mitä kaikkea tuon termin varjolla voidaan tehdä.

”Jos Kimi olisi voittanut merkittävän kilpailun, niin voitaisiinko sillä perusteella ihan mitä tahansa Kimiin liittyvää materiaalia julkaista päiväntapahtumana? Mielestäni Lordi-tapauksessa oli hieman tällainen maku.”

Nikula pitää tiukennusta tervetulleena ja positiivisena asiana.

Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen on eri mieltä asiasta. Hänen mukaansa päätöksessä ei ole huomioitu esimerkiksi globaalia pandemiaa.

Ismo Huhtanen

”Markkinaoikeuden ratkaisussa ei ole nähty tunnettua Räikköstä roolimallina ja sitä, että tällaiset julkisuuden henkilön arkipäiväiset toimenpiteet voivat olla yhteiskunnallisesti relevantteja, kun eletään keskellä poikkeusaikaa”, Huhtanen sanoo.

Huhtanen on aiemmin ollut Sanoman palkkalistoilla. Tässä jutussa hän kuitenkin kommentoi asiaa Uutismedian liiton eli sanoma- ja kaupunkilehtijulkaisijoiden järjestön edustajana.

Huhtasen mukaan Räikkösen kaltaisen julkkiksen kohdalla on kysymys myös siitä, että julkkikset jakavat itse laajasti kuvia yksityisemmästäkin elämästä.

Räikkösellä oli viime vuoden huhtikuussa yli 1,8 miljoonaa seuraavaa Instagramissa. Huhtasen mukaan tilanne olisi täysin eri, jo Räikkösen tili olisi ollut yksityinen ja hän jakaisi kuviaan vain pienelle ystäväpiirilleen.

”Räikkösen tapauksessa näyttäisi olevan kyse siitä, että hän yrittää saada julkisuutta hallintaansa.”

Nykyinen laintulkinta voi Huhtasesta aiheuttaa ristiriitoja median ja demokratian suhteessa.

Jos somevaikuttajien valta kasvaisi yhteiskunnassa merkittävästi, eikä heidän päivityksistään saisi ottaa kuvakaappauksia eivätkä he antaisi haastatteluja perinteiselle medialle, olisi tilanne monella tapaa ongelmallinen, Huhtanen toteaa.

Lehdistön olisi tällöin vaikeampi toimia vallan vahtikoirana.

Markkinaoikeuden päätöksillä on myös konkreettisia vaikutuksia lehdistön toimintaan. Jos nykyinen markkinaoikeuden päätös jää voimaan, joutuvat Huhtasen mukaan mediat vastaavissa tilanteissa kirjoittamaan enemmän auki, mikä jutussa on uutisarvoista ja mikä tekee siitä päiväntapahtuman. Niin sanotun metatekstin määrä uutisissa voi siis lisääntyä.

Iltalehden vastaavaa päätoimittajaa Perttu Kauppista pohdituttaa se, onko markkinaoikeus oikea taho määrittelemään, mikä on uutinen. Kuva vuodelta 2015.

Mitä ratkaisusta ajatellaan lehdissä – vaikuttaako se jatkossa toimintatapoihin?

Iltalehden vastaavan päätoimittaja Perttu Kauppisen mukaan lehdessä ollaan hieman välitilassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi. Lehdessä mietitään tarkkaan, mitä päiväntapahtumalla tarkoitetaan ja millaisissa tapauksissa kuvankaappauksen ottaminen on siten mahdollista.

Ilta-Sanomien toimintaan päätöksellä ei ole vaikutusta.

”Markkinaoikeuden tuomio koskee vain kanteen kohteena ollutta yksittäistä valokuvaa ja tapauksessa käsillä olleita olosuhteita. Näin ollen se ei vaikuta uutisointiin tai vastaavien kuvakaappausten käyttöön. Käytämme jatkossakin kuvakaappauksia Instagramin tarinoista normaalia toimituksellista harkintaa käyttäen”, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittajan Johanna Lahti kertoo sähköpostivastauksessaan.

Sen sijaan Seiskassa markkinaoikeuden päätökseen suhtaudutaan linjaratkaisuna, joka vaikuttaa yleisemminkin toimintaan lehtialalla. Seiska ei ole osapuolena kyseisissä Räikkösen Instagram-kuviin liittyvissä oikeustapauksissa.

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäen mukaan Seiskassa on pyritty välttämään kuvakaappausten käyttöä jo aiemminkin.

”Tämän linjaratkaisun jälkeen on selvää, että kynnys Stories-kuvakaappauksien käyttämiseen ilman lupaa on entisestään jyrkentynyt. Näkisin, että vain poikkeustapauksessa tästä voi poiketa”, Peltomäki kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Peltomäki näkee linjaratkaisussa myös hyvää. Hänen mukaan se selkeyttää tilannetta ja asettaa journalistiselle lainausoikeudelle raamit.

Oikeusprosessin aikana Ilta-Sanomat ja Iltalehti vetosivat siihen, että kuvakaappausten käytön kieltäminen tarkoittaisi ennakkosensuuria ja rajoittaisi sananvapautta.

Iltalehden Perttu Kauppinen kritisoi vahvasti oikeuden päätöstä, koska sen myötä oikeuspäätöksillä aletaan määrittää lehtien sisältöjä.

”Tämä on hirvittävän vaarallinen asetelma, että media joutuu tilanteeseen, jossa aletaan itse sensuroimaan julkaisuja. Tässä on isompi sananvapauteen liittyvä ulottuvuus.”

Hän myös huomauttaa, että valtaa käyttävät tahot, kuten poliitikot ja vaikuttajat, käyttävät Instagramin tarinaominaisuutta yhä enemmän.

”Jos ajatellaan tylysti, että niitä [tarinoiden kuvankaappauksia] ei saisi käyttää ylipäätään, tulee aika nopeasti tehtyä linjauksia yhteiskunnallisesta vallankäytöstä.”

Myös Ilta-Sanomien Johanna Lahti on samoilla linjoilla sananvapauden ja lehdistönvapauden suhteen.

”Erityisen huolestuttavana pidän sitä, että markkinaoikeus päätöksellään käytännössä pyrkii puuttumaan journalistiseen päätösvaltaan eli määrittelemään, mikä on uutinen.”

EU-tuomioistuin on linjannut, että upotettuja kuvia sen sijaan voi käyttää. Käyttäjä voi poistaa ne somestaan, jolloin ne katoavat myös lehtien verkkojulkaisuista.

Kauppista linjaus kummastuttaa.

”Mietin, voiko sananvapaus olla kiinni siitä, onko kuva upotettavassa muodossa vai Storiesissa?”

Markkinaoikeuden päätöksissä muistutetaan, että lehdistöllä on oikeus kirjoittaa juttu, vaikka kuvakaappauksia ei saisikaan käyttää.

Tätä juttua kirjoitettaessa molempien lehtien verkkosivuilta löytyy yhä jutut ”kuumasta mintusta”, mutta kuvakaappaukset on poistettu.

Sanna Nikula korostaa myös sananvapauden merkitystä. Hän muistuttaa, että vastaavissa tapauksissa on kuitenkin usein kaksi perusoikeutta vastakkain: sananvapaus ja omaisuuden suoja.

Kuvakaappauksia koskeva laki on sama kaikille, sekä verkossa oleville ammattivalokuvaajien otoksille että sometilien kuville. Jos kuvakaappauksia voi ottaa lähes mistä tahansa aiheesta ilman maksua, on riskinä, että ammattikuvaajat menettävät elantoaan.

Markkinaoikeuden tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia, vaan Iltalehti ja Ilta-Sanomat voivat hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Kauppisen mukaan Iltalehti ei ole vielä päättänyt, valittaako se markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

Lahden mukaan Ilta-Sanomat aikoo valittaa päätöksestä.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat