Jukka Laajarinteen vetävä ja helppolukuinen romaani esittää olevansa käännös antiikin Kreikasta - Kulttuuri | HS.fi

Jukka Laajarinteen vetävä ja helppolukuinen romaani esittää olevansa käännös antiikin Kreikasta

Jukka Laajarinteen monipuolisessa teoksessa filosofi Pyrrhon Eilisläinen kulkee Aleksanteri Suuren valloitusretkillä.

Italialaisen taiteilijan Antonio Tempen teoksessa Aleksanteri Suuren teot, 1608, Aleksanteri Suuri antaa ohjeita sotilailleen. Filosofi Pyrrhon Eilisläinen kiersi maailmaa Aleksanteri Suuren valloitusretkillä.

8.5. 16:02

Romaani

Jukka Laajarinne: Mykistynyt mies. Aula & co. 367 s.

Kirjallisuushistoriaa on usein tehty kääntämällä tekstejä, joita ei ole olemassakaan.

Kuuluisa esimerkki on skotlantilaisen James McPhersonin runovalikoima Ossianin laulut (1758–63), joka väitti olevansa englanninnos vanhasta gaelinkielisestä runoudesta. Teos uneksui Skotlannille tenhoavan menneisyyden, joka levisi yli kielellisten ja kulttuuristen rajojen: syntyi harvinaisen laaja ja vaikutusvaltainen fanikultti. Ossianin inspiroiman kansanrunobuumin seurausta oli Kalevalakin, toteavat tutkijat Sanna Nyqvist ja Outi Oja teoksessaan Kirjalliset väärennökset.

Pseudokäännösten lajiin kuuluu myös Jukka Laajarinteen romaani Mykistynyt mies, joka esittää olevansa 100 eaa. syntynyt, 1700-1800 luvuilla kokonaisuudeksi editoitu teos. Ossianin lauluista romaanin erottaa se, että pilaa ei viedä maaliin asti. Kirjan kansiin Laajarinne on merkitty tekijänä, ei suomentajana.

Huijaus siis tuskin uppoaa lukevaan yleisöön kuin veitsi voihin, mutta kiehtovaa tekstiä se tuottaa. Pseudokäännöksen avulla Laajarinne tutkii sitä, miten historiaa kirjoitetaan ja miten käsitykset merkkihenkilöistä syntyvät.

Samalla ”suomentaja” laittaa omankin persoonansa peliin. Alaviitteissä ja esipuheessa hän tuskailee ankaran käännöstyön leimaamaa osaansa ja kertoo tarinan, jossa kirjastosta vahingossa varastetut Mykistyneen miehen editiot vievät hänet sietämättömiin omantunnontuskiin, vuosiksi Kreikkaan ja lopulta lohduttoman havainnon äärelle: ”Elämäni oli ylipäätään ollut yhtä valheiden ja väärinkäsitysten sekamelskaa.”

Jukka Laajarinteen romaani Mykistynyt mies romaani Mykistynyt mies esittää olevansa 100 eaa. syntynyt, 1700-1800 luvuilla kokonaisuudeksi editoitu teos.

Romaanin päähenkilö on filosofi Pyrrhon Eilisläinen (n. 360–270 eaa.), joka kiersi maailmaa Aleksanteri Suuren valloitusretkillä. Mykistyneessä miehessä kreikkalainen filosofia kohtaa monoteistisen Persian zarathustralaisuuden (joka muistuttaa monessa kristinuskoa) sekä Intiassa varhaisia buddhalaisia, jotka ruokkivat Pyrrhonin mielenrauhaa (ataraxia) tavoittelevaa ajattelua. Torilla poseeraavat ajattelijat tunnistavat toisensa paikassa kuin paikassa, ja ideoita vaihdetaan vapautuneesti yli kielirajojen.

Sotajoukon mukana kiertävät sofistit toimivat vallanpitäjien konsultteina ja viestintätoimistona. Pyrrhon erikoistuu poskettomien legendojen keksimiseen voittamattomana jumalana poseeraavasta Aleksanterista. Hänen tarinoissaan Gordionin solmut aukeavat ja vedet väistyvät sotajoukkojen tieltä. Aikansa influensseri tiesi juttujen uppoavan rahvaaseen, mutta tuskin aavisti niiden pitkää elinkaarta.

Samalla kirja kertoo miehisestä hybriksestä länsimaisen kulttuurin juurilla. Eksistentialismiin perehtynyt Laajarinne mukailee Albert Camus’n Sisyfoksen myyttiä. Ikuisesti kiveä vierittävän Sisyfoksen sijaan auringossa palava Ikaros ajatellaan Mykistyneessä miehessä onnelliseksi. Pyrrhonin on tultava toimeen arvaamattoman, väkivaltaisen ja voitontahtoisen maskuliinisuuden kanssa, ja sen aiheuttama trauma on myös filosofian taustalla.

Oman skeptisen filosofiansa kehitettyään Pyrrhon päättää pidättäytyä arvostelmista ja totuutta koskevista väitteistä, mutta edes vaikeneminen ei pyyhi aiemmin lasketeltuja valheita. Pyrrhonin mukaan todellisten tapahtumien ja ihmismielen välissä on niin monta suodatinta, että tieto historiasta on mahdotonta.

Pyrrhon onkin kiehtova romaanihenkilö: varmuudella hänestä tiedetään hyvin vähän, vaikka hänen jälkimaineensa ja vaikutuksensa on pitkä. Skeptisismin isänä pidettyä filosofia on viime vuosina esitelty suomeksikin ainakin Skeptisismi-artikkelikokoelmassa (toim. Malin Grahn-Wilder, Gaudeamus, 2016).

Edeltäjänsä Sokrateen tavoin Pyrrhon ei jättänyt omia tekstejä jälkeensä, vaan tuli ikuistetuksi seuraajiensa ihailevan ja vihollistensa usein huvittuneen ja päivittelevän katseen kautta. Romaani hyödyntää molempia lähteitä. Pyrrhon on lopulta varsin vastenmielinen tyyppi, jonka on mahdotonta tarttua toimeen, vaikka hänen opettajansa tekisi vieressä kuolemaa.

Mykistynyt mies muistuttaa Jorge Luis Borgesin älyä ja mielikuvitusta ruokkivia fiktioita: yhteistä on matematiikan käsitteiden suvereeni soveltaminen. Jos Borgesin novellin Baabelin kirjasto oli ääretön ja sisälsi kaikki mahdolliset tekstiyhdistelmät, Mykistyneen miehen nimi voisi yhtä hyvin olla Nolla.

Tämän luvun esiasteeseen Pyrrhon matkalla törmää. Babylonialaisissa kirjoituksissa on välit sanojen välissä ja kirjanpidossa käytetään tyhjää numeroa. Pyrrhonin filosofiassa juuri näistä tulee päämääriä: on pyrittävä olemaan osallistumatta merkityksen muodostukseen.

Mykistynyt mies on myös Odysseiaa mukaileva seikkailukertomus ja kehitysromaani, filosofisiin aiheisiinsa nähden vetävä ja helppolukuinen. Ensilukema on niin sujuva, että kirja tuntuu loppuvan kesken. Kannattaakin käydä teksti läpi uudelleen viitteiden kanssa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat