Big Brother -taloon asteli joukko julkkiksia, ja luvassa piti olla kaikkien aikojen mokailu- ja nöyryytyskausi, mutta seurauksena olikin jotain paljon parempaa - Kulttuuri | HS.fi

Big Brother -taloon asteli joukko julkkiksia, ja luvassa piti olla kaikkien aikojen mokailu- ja nöyryytyskausi, mutta seurauksena olikin jotain paljon parempaa

Tämän vuoden Big Brother on sivistynyt Big Brother, ja se on arvaamattomaan ihanaa, kirjoittaa Mari Koppinen.

12.5. 2:00 | Päivitetty 12.5. 6:32

Suomen ensimmäiseen Big Brotheriin sai vuonna 2005 tuoda mukanaan kirjan. Asukkaat lähinnä joivat teetä ja keskustelivat.

Helsingin Sanomien tuoreessa artikkelissa epäillään, ettei kukaan nykykatsoja suostuisi enää katselemaan sellaista. Jutussa haastatellun tutkijatohtorin Pauliina Tuomen mukaan televisiosta on tullut yhä sensaatiohakuisempaa, eikä kehitykselle näy loppua.

Se on helppo uskoa.

Siitä huolehtii hätkähdyttämiseen koukkuun jäänyt yhteiskunta, jossa poliitikot saavat päästellä suustaan mitä vain ja jossa median seksivau-voutsivautsi-tsuibaduiba-otsikot ovat jo aikaa sitten siirtyneet inflaation tuolle puolen. Yhteiskunta, jonka kännyköihinsä liimaantuneet asukit ovat yhä kärsimättömämpiä ja jossa some-elämän kaiken paljastavaan avoimuuteen rakastuneet janoavat televisiosta vieläkin suurempaa huomiota.

Kehitys on yhteiskunnassa ehkä tämä, mutta minä en henkilökohtaisessa elämässäni kulje kehityksen mukana. Päinvastoin.

En kerta kaikkiaan enää jaksa katsoa mitään skandaalinkäryistä hätkähdyttämistä. Tositelevision ryyppybileet, nakuilut ja panemiset on nähty.

Olenko tullut vanhaksi, paremmaksi ihmiseksi vai ihan vain kyllästynyt?

Tajusin asian lopullisesti, kun löysin itseni raskaiden työpäivien jälkeen tapittamasta ilta toisensa jälkeen julkkis-BB:tä. En ole vuosiin jaksanut kiinnostua BB:stä, mutta nyt olen. Mitä tapahtui?

Tiedän tasan tarkkaan: Se johtuu BB-talon rauhallisesta, miellyttävästä, humoristisesta, jopa sivistävästä atmosfääristä.

Tämän vuoden BB on sivistynyt BB. Paluu entiseen.

Julkkis-BB kuulosti etukäteen mehukkaan julkealta. Saatoimme haksahtaa ajattelemaan, että siellä se Sedu Koskinen sitten mogailee kännissä, Aleksi Valavuori päätyy raivoriitaan Sanna Ukkolan kanssa ja Nina Mikkonen lähentelee siideripäissään paljubileissä Roni Bäckiä.

Ei, mitään sellaista ei ole tapahtunut, ja se on ollut arvaamattoman ihanaa. Suurinta draamaa ovat aiheuttaneet asukkaiden kuorsaus ja makuuhuoneen hajut.

Talossa on eri ikäisiä ja eri tyyppisiä, tyystin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Kaikki he ovat esiintymistaitoisia mutta eivät liian. Kamerat unohtuvat sopivasti, ja jokaisesta tulee esiin se oma, hauska persoonansa, mitä emme normaalisti pääse näkemään. Meno on vilpitöntä ja hyväntahtoista.

Asukkaille on annettu hyviä tehtäviä, jotka pakottavat yhteispeliin, sitkeyteen, fyysisyyteen, älykkyyteen, luovuuteen. Huikein oli viikonloppuna nähty kisailu, joka oli äänitehosteineen kuin suoraan amerikkalaisesta komediasarjasta. Janne Porkka hoiti äitinä eri ikäisiä lapsiaan ja yritti hoitaa samalla etänä webinaarejaan. Löytyi myös skeptisiä aktivisteja ja naapurin rasittava teini. Sedu Koskinen punki sisään pölynimurikauppiaana.

Mitä slapstickiä. Ilman nöyryytystä, myötähäpeää, hätkähdyttämistä. Ilman viinaa.

Siinä missä huomaan ilahtuvani tämän vuoden euroviisulavalta löytyvistä kahdesta rockyhtyeestä – kuinka itsestäänselvää mutta virkistävää –, ilahdun tositelevisioon kuin huomaamatta uineesta kypsyydestä ja inhimillisyydestä. Itsestäänselvää mutta niin kovin virkistävää.

Olenko ainoa joka on ilahtunut? Vaikea uskoa.

Big Brotheria esittävä Nelonen ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat