Savottakämppien stand-up-koomikko - Kulttuuri | HS.fi

Nätti-Jussi eli Juho Vihtori Nätti (1890–1964) työskenteli Lapin savotoilla yli kolme vuosikymmentä vuoteen 1956 asti. Hänen maineensa kantautui koko Suomeen. Rovaniemeläinen Matti Körkkö kuvasi Nätin kotipaikkansa Vanhan-Körkön pihalla. Kuvan ottamisen ajankohta ei ole tiedossa.

Savottakämppien stand-up-koomikko

Juho Vihtori Nätti eli Nätti-Jussi oli Lapin savotta-ajan legendaarisin työmies. Hän päätyi monien kaskujen voimahahmoksi, vaikkei ollut mainittavan ansiokas metsätöissä. Hänen lahjansa oli taito kertoa tarinoita.

Kun Nätti-Jussi kuoli kesällä 1964, Savotta-lehti kirjoitti uutisessaan:

”Hän teki työnsä kuten muutkin, eikä se hänelle sen suurempaa mainetta tuonutkaan. Sen sijaan hänen sananvalmiutensa on tullut kuuluisaksi ja se on synnyttänyt Nätti-Jussin juttuja, joita asianosainen ei itse ole koskaan kuullutkaan.”

Metsätyömiehen eli jätkän Juho Vihtori Nätin elämä on jälleen yksi osoitus tarinankerronnan voimasta. Nätti-Jussi paiski elantonsa Lapin savotoilla vertaistensa joukossa keskimääräisen työsuoritteen turvin, ainakin jos Savotta-lehteä on uskominen, mutta silti hänen maineensa levisi pitkin Suomea. Häntä kutsuttiin ”jätkien jätkäksi” ja ”ikijätkäksi”.

Nätti-Jussi (kesk.) poseerasi Matti Körkön kameralle saha olallaan 1930-luvulla. Hän vieressään oikealla seisovat Mauno Kantolainen, Toivo Toratti ja Uuno Körkkö. Vasemmalla seisoo Väinö Takkunen. Oviaukosta kurkistavia henkilöitä ole tunnistettu. Nainen on ilmeisesti savotan kokki.

Tarinoita sikisi niin paljon, että Nätti-Jussin nimi irtosi tosielämän vastineesta. Hänestä tuli yleisön omaisuutta ja kuulijan oman inspiraation lähde. Siis legenda.

Osa tarinoista oli puhtaasti kaskuja, toisissa oli totta siteeksi. Suullisessa perinteessä ei faktojen perään kyselty – tärkeintä oli punch-line.

Niin kuin tässä:

Kerran Nätti-Jussi meni käymään Torniossa ja päätti pistäytyä Haaparannan puolella Ruotsissa. Koko kaupunki oli juhlaliputettu. Jussi ihmetteli ja kyseli vastaantulevalta rouvalta:

– Mitä nyt liputetaan?

– Ettekö te tiiä, että Nätti-Jussin pitäisi ihan näillä hetkillä saapua vierailulle.

Kasku kuullaan Nätti-Jussin elämästä kertovan tv-dokumentin ensi sanoina. Yle esitti Heikki Huttu-Hiltusen ohjaaman Nätti ja Matti -dokumentin helatorstaina. Elokuva kertoo Nätti-Jussin lisäksi toisestakin tavallista harvinaisemmasta savotan työntekijästä, Matti Körköstä.

Rovaniemen Louejärvellä asunut Körkkö (1910–1977) työskenteli Kemijokivarren savotoilla kasöörinä eli vastasi savotan rahaliikenteestä, kuten palkkojen maksusta. Hän harrasti valokuvausta ja kuljetteli kameraansa mukanaan selkosilla.

Yhdistelmä oli harvinainen, ei vähiten siksi, että valokuvauslaite oli tuolle ajalle tyypillinen paljekamera eli isokokoinen laatikko, joka piti pystyttää jalustalle jokaista otosta varten. Lisäksi piti saada jyrmyt savottajätkät asettumaan aloilleen valotusajaksi – ja ylipäätään vakuuttaa heidät siitä, että moisilla kuvilla olisi minkäänlaista arvoa.

Körkkö onnistui, koska häneen luotettiin. Hänhän kuului joukkoon.

Tuloksena oli harvinaista kuvamateriaalia Lapin savotoilta vuosilta 1920–1950. Matti Körkön negatiiveille tallentui peräti 2 200 kuvaa, joista suuri osa esittää elämää jokivarren kylissä. Metsätyötä kuvaa noin sata otosta. Kuviaan Körkkö kehitteli aikoinaan Louejärven kotitalon pihalla pienessä vajassa ja myöhemmin kodin kellarissa itse rakentamissaan pimiöissä.

Liippasi läheltä, että Körkön kuvasato olisi kadonnut jälkipolvilta kokonaan. Joka kymmenes kuva ehti jo tuhoutua lasinegatiivien maatessa unohtuneena vuosikymmenien ajan.

Vuonna 2017 negatiivit päätyivät Körkön perikunnan ja rovaniemeläisen kotiseutuyhdistyksen Totto ry:n välityksellä Lapin maakuntamuseoon, jossa graafisen suunnittelun opiskelija Hilja Paloniemi ja valokuvaaja Jukka Suvilehto putsasivat ne muun muassa sahanpurusta.

Muhju oli ilmeisesti peräisin Matti Körkön kotipaikan ullakolta, jossa kuvat olivat lymynneet hänen kuolemansa jälkeen. Nätti ja Matti -dokumentissa Hilja Paloniemi toimii kertojana.

Nyt Lapin maakuntamuseo vaalii Körkön valokuvasatoa aarteena. Kuvien arvo kohosi, kun huomattiin, että kourallisessa savottakuvista esiintyy itse Juho Vihtori Nätti. Ennen Körkön kuvia jätkien jätkästä tunnettiin vaivaiset viitisen valokuvaa, nekin heikkolaatuisia. Nyt saatiin toinen mokoma lisää, ja hyvälaatuisia. Nätti-Jussin legenda kirkastui.

Nätti-Jussin vasemmassa jalassa oli syntymävika. Häntä pilkattiin ”Kampura-Jussiksi”, ”Könttäjalaksi” ja ”Rujo-Jussiksi”. Lapsena hän piiloutui kiusaajiltaan. ”Monet itkut minä siellä piilopaikassani itkin ja kyselin Jumalalta, miksi hän oli minut tällaiseksi rujoksi luonut”, hän kertoi vuonna 1956 kirjan Nätti-Jussi – elämä ja tarinat mukaan. Suojakilveksi kiusaa vastaan hän kehitteli tarinoitaan.

Millaista sitten oli Nätti-Jussin ”sananvalmius”?

On syytä huomata, itsekehu oli vain osa sitä. Nätti-Jussi hallitsi dramaattiset tauot, äänenpainot ja yleisön piinaamisen jännityksellä. Kun tarina läheni loppuaan, hän vaimensi ääntään, nousi seisomaan ja otti piipun suustaan. Sitten hän käveli tulisijalle ja kopsutteli piipusta tuhkat uuniin.

Sen tehtyään hän kaivoi puukolla piipun perskat kämmenelleen, laukaisi tarinansa loppuratkaisun, heitti mällin poskeensa ja käveli takaisin istumapaikalleen.

Näin kerrotaan vuonna 2018 ilmestyneessä Nätti-Jussi – elämä ja tarinat -kirjassa. Nätti esiintyi siis yhtä hiotusti kuin nykyajan stand-up-koomikot. Omille jutuilleen hän ei nauranut.

Kemijokivarren kylissä Nätti-Jussi oli toivottu vieras, koska hänen tarinansa toivat iloa arkeen. Elettiinhän aikaa ennen televisiota. Naisten ja lasten kuullen hän ei kiroillut, ja jutut kylillä olivat muutenkin siivompia kuin ne, joita hän kertoi savottakämpissä miesvoittoiselle yleisölle. Ylläpitoaan vastaan hän teki usein talon töitä.

Naisia ja emäntien työtä hänen kerrotaan arvostaneen. Lapset kiipesivät mielellään hänen syliinsä.

Omasta lapsuudestaan Karstulasta Nätin mukana kulki uskonnollisuus.

Sanavalmiutta osoitti sekin, että tarina muuntui yleisön mukaan. Kun kuuloetäisyydellä oli merimiehiä, jätkien jätkä sanaili Nätti-Jussi-kirjan mukaan näin:

– Joo, olin se minäkin kerran merillä. Laiva haaksirikkoutui kovassa myrskyssä. Kapteeni käski kaikki laivan kannelle, koska laivan tuho näytti varmalta.

– Osaako kukaan pitää jumalanpalvelusta, kapteeni kysyi.

Ei kukaan osannut. Kapteeni poistui, tuli hetken päästä takaisin ja kysyi:

– Osaako kukaan edes Herran siunausta tai jotain muuta rukousta?

Kaikki vain puistelivat päätään. Vesi ulottui jo polviimme saakka. Kapteeni poistui taas ja tuli hetken päästä takaisin kysyen:

– Osaako kukaan mitään kirkollista toimitusta?

Silloin Nätti-Jussi nosti lakin päästään ja sanoi:

– Kyllä minä osaan.

Kapteeni tähän:

– No tee se äkkiä, tässä kohta lähetään koko porukka.

Jussi keräsi lakkiinsa kolehdin.

Dokumenttielokuva Nätti ja Matti esitetään Yle TV1:llä to 13.5. klo 15.55. Katsottavissa myös Yle Areenassa.   Tietoja jutun kuvateksteihin antoivat Lapin maakuntamuseo ja Matti Ansala.

Piispa O. K. Heliövaara (kesk.) tervehti Nätti-Jussia kunnalliskodissa Rovaniemen maalaiskunnassa. Nätti kuoli elokuussa 1964.

Kuusivaaran vanha savottakämppä rakennettiin 1930-luvulla. Katolla istuvan miehen alapuolella seisoo kädet taskuissa Veikko Leisto. Muita henkilöitä ei ole tunnistettu. Kuva on todennäköisesti otettu 1940-luvun alussa.

Savotan emäntä eli kokki Tyyne Välitalo (oik.) kaataa kahvia savottakämpän keittiössä. Ruokaa ja juomaa tarjoiltiin niin sanotusta elämänluukusta. Välitalon apulainen tiskaa. Hänen nimensä ei ole tiedossa. Kämppämies Taavetti Mykkänen jauhaa myllyllä kahvinpapuja. Pöydän alla on Työmies-tupakkaa sisältävä iso laatikko ja kotikaljatynnyri. Kotikalja oli hyvän säilyvyytensä ansiosta tavallinen ruokajuoma savotoilla. Kämpän nimi ja kuvanottoaika ei ole tiedossa.

Valokuvausta harrastanut Matti Körkkö (kesk.) toimi savotoilla kasöörinä eli kassanhoitajana. Pöydällä hänen edessään on laskukone. Hän majoittui ja työskenteli savottakämpän terävässä päässä eli työjohdon tiloissa. Muut tilat olivat miehistöpää ja keittiö emännänhuoneineen. Savotan johtaja eli ukkoherra Niilo Porthen istuu Körkköä vastapäätä. Vasemmalla istuu Eino Kantolainen, oikealla Pekka Paakkunainen ja Kalle Toratti. Ikkunan viereen seinälle on ripustettu radio, joka sai virtansa akusta.

Vuonna 1943 Vähävaaran savottakämpässä oli runsaasti poikia, koska miehet olivat sodassa. Eturivissä vasemmalta Akseli Remes, Väinö Valpas, Eino Hoikka, Otto Leppänen ja Tähtinen, jonka etunimi ei ole tiedossa. Pöydällä istuvat Veikko Posio, Matti Karppinen, Martti Lilleberg ja Vilho Posio. Ville Hoikka on vetänyt villapaidan päänsä yli. Hänen oikealla puolellaan on Eero Putaansuu, Lutvig Tarvas, Pekka Hoikka, Vilho Koivuranta ja Akseli Peura. Takana ovat Matti Kähkönen ja Janne Posio.

Ukkoherra Einari Ansala istuu veneessä Rovaniemen maalaiskunnan Ropsajoella. Vuonna 1941 rakennetun savottakämpän pääpirtti toimi myös purouiton tukikohtana. Vuonna 1947 kämpälle kuljetettiin hevosella elintarvikkeita niin sanottuna Amerikan apuna. Kuormassa oli jäädytettyä puhvelinlihaa jopa 100 kilon kimpaleina.

Ropsajoen savotta. Einari Lepistö (vas.) seisoo pipopäisen ukkoherran eli työnjohtajan Einari Ansalan ja metsänhoitajan Jaakko Soinnun vieressä. Naisista keskimmäinen on kämpän emäntä Fiinu Heikkinen. Häntä avustivat Elina Savolainen (vas.) ja Aino Teppo. Oikealla seisoo valokuvaaja itse, Matti Körkkö.

Savotassa kaadettuja tukkeja vedettiin hevosella niin sanottuja varsiteitä pitkin. Tukkirekeä varten jäädytettiin raiteet, mikä mahdollisti suuret kuormat. Niilo Kotila (vas.) ja Paavo Kotila istuvat lumipenkalla. Paavon takana seisoo Eino Kakko, hevosen vieressä Einon isä. Kuva on otettu 30-luvun loppupuolella.

Asser Hirvonen (vas.) kaivoi lapiolla ojaa Kätkävaarassa todennäköisesti vuonna 1956. Tekeillä oli maantie.

Eri ikäisiä savottajätkiä 1930-luvulla Rovaniemen maalaiskunnassa. Kolmas oikealta on Eino Kakko, hänen edessään koira sylissään on Juho Kakko. Oikealla seisoo Paavo Kotila. Jaloissaan jätkillä on ajan tavan mukaisesti kippurakärkiset nahkasaappaat. Ne olivat usein aluksi yksipohjaisia, mutta kun kengän pehmeä pohjanahka kului, niihin kiinnitettiin kovasta solanahasta uusi pohja ja kantalappu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat