Jyrki Liikka on kymmenen tuhannen sketsin mies: sellainen määrä ehti syntyä Alivaltiosihteerin radiohupailuissa 27 vuoden aikana - Kulttuuri | HS.fi

Jyrki Liikka on kymmenen tuhannen sketsin mies: sellainen määrä ehti syntyä Alivaltiosihteerin radiohupailuissa 27 vuoden aikana

Alivaltiosihteeristä tuttu Jyrki Liikka sanoo huumorin tuottamisen olevan parhaimmillaan hervottoman hauskaa ja pahimmillaan kuin väkinäistä ojan kaivamista.

Jyrki Liikka tunnetaan huumorin ammattilaisena, mutta työn ulkopuolella hän ei koe olevansa kovinkaan hauska. ”Olen tylsä ja vakava ihminen, joka viihtyy kotona”, hän sanoo.

16.5. 2:00 | Päivitetty 16.5. 11:38

Virallinen juhlahaastattelu on tapana aloittaa tiedustelemalla syntymäpäiväsankarin kuulumisia. Varsinkin silloin tapa on paikallaan, kun haastateltavana on virallisuuden puolestapuhujana tunnettu henkilö, kuten Tampereelta tavoitettu Jyrki Liikka.

Jyrki, mitä kuuluu?

”Ää… Tuota vähän kaikennäköistä”, hän vastaa puhelimitse.

”Ei mulla varsinaisesti kiire ole, mutta välillä on kiireen tuntua. On paljon kaikenlaista, mitä pitäisi tehdä. Ja sitten on vielä enemmän sellaista, mitä voisi tehdä. Mutta vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja.”

Tuotteliaisuuden puutteesta Liikkaa ei voi ainakaan syyttää. Hänet tunnetaan parhaiten radio­hupailuistaan tunnetun huumoriryhmä Alivaltiosihteerin jäsenenä. Ryhmän käsissä syntyi vuosien 1990–2017 aikana yhteensä 1 233 radio-ohjelmaa ja arviolta 10 000 sketsiä.

”Osa ihan hauskojakin”, Liikka veistelee.

Nykyisin Liikka työskentelee päätoimisesti freelance-toimittajana. Hän kuvailee työsarkaansa ”aikamoiseksi sillisalaatiksi”. Hän kirjoittaa ja ideoi juttukokonaisuuksia lukuisiin sanoma-, ammatti- ja aikakauslehtiin.

Absurdilla huumorilla on sijansa myös toimittajan ammatissa. Esimerkiksi viime joulukuussa Liikka kirjoitti Seura-lehteen kirja-arvostelun valtion tulo- ja menoarviosta otsikolla Valtion budjettikirja – Keltaisen kirjaston kallein teos.

Mitä sanat ja kieli hänelle merkitsevät?

”No, nehän ovat koko elämä”, Liikka pohtii.

”Jos kuvataiteilija näkee maailman väreinä ja kuvina, niin itse hahmotan sen suurena tekstinä. Sanoista herää jatkuvasti kaikenlaisia ajatuksia, ja esimerkiksi sanomalehteä lukiessa niitä tulee väänneltyä hauskaan muotoon ihan huomaamattaan. Tämä on varmasti läheisilleni hieman rasittava juttu.”

Alivaltiosihteeri aloitti toimintansa alun perin opiskelijakavereiden rockyhtyeenä 1980-luvun puolivälissä, mutta pian toiminta laajeni huumoriohjelmien tekemiseen tamperelaisella Radio 957 -paikallisradiolla.

Valtakunnalliseksi ilmiöksi se nousi vuonna 1990, kun Alivaltiosihteeri – Suomen virallisen ohjelman ensimmäinen viikkolähetys käynnistyi Radiomafiassa keskiviikkona 6. kesäkuuta. Samalla kokoonpanoksi vakiintui Pasi Heikura, Simo Frangén ja Jyrki Liikka.

Alivaltiosihteerin olemuksessa korostui alusta lähtien siisti pukeutuminen, täsmällinen kirjakieli ja alleviivatun selkeä artikulointi.

Ryhmän esikuvia olivat muun muassa Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joki (1907–1996) ja Juhani Peltosen urheilulähetyksiä parodioivat Elmo-kuunnelmat.

Viikoittaista radiohupailua tehtiin yhtäjaksoisesti lopulta 27 vuoden ajan. Vuonna 2017 Yle ilmoitti yllättäen, ettei ohjelmaa enää jatketa. Alivaltiosihteerin jäähyväisohjelma lähetettiin huhtikuussa 2017 Radio Suomessa.

Miltä päätös tuntui?

”Hölmöltähän se tuntui”, Liikka sanoo.

Liikka arvelee Alivaltiosihteerin pitkäikäisyyden perustuneen ryhmän jäsenten samankaltaiselle huumorintajulle ja sille, että he tekivät ohjelmaa pitkälti itselleen.

Sanaleikkien tekeminen tuntui kolmikosta aina luontevalta, ja käsikirjoitustilaisuudet ovat jääneet mieleen itseään ruokkivina ja hervottoman hauskoina ses­sioina.

”Vuosia sitten yksi kaveri kysyi, mitä siinä tapahtuu, kun me kokoonnumme tekemään tekstejä”, Liikka kertoo.

”Sanoin, että me niin kuin kokoonnumme, ideoimme ja kirjoitamme. Kaveri vänkäsi, että niin niin, mutta mitä siinä oikein tapahtuu? Vastasin, että me niin kuin kokoonnumme ja alamme kirjoittaa sketsejä. En osannut sitä sen tarkemmin selittää.”

Ei huumorin tekeminen silti aina herkkua ollut, Liikka paljastaa. Välillä ideoita ei yksinkertaisesti tuntunut syntyvän, ja deadlinen painaessa päälle hermot alkoivat väkisinkin kiristyä.

Tällainen tilanne lienee huumorityöläiselle erityisen hankala. Esimerkiksi leipuri voi leipoa leipää huonollakin tuulella, ja lopputulos on onnistunut fiiliksestä riippumatta. Komiikan ammattilaiselle tilanne on tyystin toinen: kuinka olla väkisin hauska?

”Olen käyttänyt itse ojankaivuuvertausta”, Liikka kertoo.

”Välillä vain päätimme, että tämä on nyt aihe ja tässä on näkökulma. Sitten vain alettiin kaivaa syvemmälle. Aina juttu tuli jossain vaiheessa valmiiksi. Se, tuliko jutusta tarpeeksi syvä ja leveä, on toinen kysymys. Mutta aina tuli riittävän hauskaa.”

”Lisäksi pystyi luottamaan ryhmän voimaan. Joskus oli päiviä, jolloin itsellä ei ollut niin kivaa. Mutta koskaan ei ollut sellaista tilannetta, että kaikilla olisi ollut täysin kökkö tunnelma.”

Jyrki Liikka

Syntynyt Muhoksella 1961. Asuu Tampereella.

Toimittaja, kirjailija ja radiokoomikko.

Alivaltiosihteeri-huumori­ryhmän jäsen.

Valmistui maisteriksi yleisen kirjallisuustieteen draamalinjalta Tampereen yliopistosta 1994.

Perheeseen kuuluu puoliso, taidemaalari Tiina Lamminen ja kaksi aikuista lasta.

Täyttää 60 vuotta sunnuntaina 16. toukokuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat