Abstrakteihin teoksiin takertuminen jättää vähemmälle huomiolle Hilma af Klintin muun tuotannon - Kulttuuri | HS.fi

Abstrakteihin teoksiin takertuminen jättää vähemmälle huomiolle Hilma af Klintin muun tuotannon

Hilma af Klintin tuotannosta on lähes kokonaan tutkimatta hänen kirjallinen materiaalinsa, kirjoittaa Marja Lahelma.

15.5. 15:59

Hilma af Klint ilmaantui ensi kerran taide­maailman tietoisuuteen 1980-luvulla. Siitä saakka häntä on yritetty vaihtelevalla menestyksellä sovitella osaksi abstraktin taiteen kenttää. On huomautettu, että af Klint maalasi abstrakteja teoksiaan jo vuonna 1906, siis ennen Wassily Kandinskya.

Modernismin suuren kertomuksen näkökulmasta af Klint ansaitsee ilman muuta paikkansa abstraktin taiteen pioneerina siinä missä miespuoliset kollegansa Kandinsky, František Kupka tai Piet Mondrian. Nämä taiteilijat ammensivat aivan samoista esoteerisista lähteistä kuin af Klint.

Mutta mitä seuraavaksi? Pitääkö etsiä aina vain uusia abstraktion uranuurtajia? Mieluiten tietysti naisia. Kandidaatteja löytyy kyllä.

Hyvä sellainen on englantilainen Georgiana Houghton, joka af Klintin tavoin maalasi henkien ohjauksessa. Hän asetti abstrakteja teoksiaan näytteille Lontoolaiseen taidegalleriaan jo vuonna 1871. Oliko Houghton sittenkin ensimmäinen?

Ehkä olisi aika vaihtaa kertomusta.

Abstraktiokysymykseen takertuminen jättää af Klintiä koskevan keskustelun pyörimään kookkaiden ja visuaalisesti näyttävien teosten ympärillä. Vähemmälle huomiolle jää muu tuotanto, joka ei edes kaikilta osin ole abstraktia.

Lähes kokonaan on vielä tutkimatta af Klintin laaja kirjallinen materiaali. Muistikirjoihinsa hän tallensi ihmisen ja maailmankaikkeuden olemusta koskevan laajan ja systemaattisen teorian, joka liittyy elimellisesti hänen taiteelliseen tuotantoonsa.

Hilma af Klintin taiteessa olennaista on pyrkimys kuvata näkymätöntä todellisuutta. Merkittävää on myös ajatus taiteen mahdollisuuksista kehittää ihmisten henkisiä kykyjä ja siten muuttaa maailmaa.

Näiden ajatustensa kanssa af Klint ei ollut aikakautensa ihmisenä ja taiteilijana mitenkään poikkeuksellinen.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat