Pandemian hoito on herättänyt kulttuuri­alalla kysymyksen, arvostaako valtio­valta lainkaan suomalaista kulttuuria – Nyt puolueet vastaavat - Kulttuuri | HS.fi

Pandemian hoito on herättänyt kulttuuri­alalla kysymyksen, arvostaako valtio­valta lainkaan suomalaista kulttuuria – Nyt puolueet vastaavat

Mikko Kososen mielestä kulttuurialan freelancereiden väliinputoaminen koronapandemiassa on Suomen kulttuuripoliittisen historian suurin epäonnistuminen. Heidi Backström uskoo, että pandemian jälkeen ala voi olla järjestäytyneempi kuin koskaan.

Kitaristi Mikko Kosonen soittaa useissa eri kokoonpanoissa ja on ollut aktiivinen kulttuurialan puolestapuhuja koko korona-ajan. Kulttuurituottaja Heidi Backström on muun muassa Hangö teaterträff -festivaalin vastaava tuottaja.

21.5. 2:00 | Päivitetty 21.5. 6:22

Hallituksen toisessa lisätalousarvioesityksessä annettu tukipaketti kulttuurialalle luovutettiin eduskunnalle vapun alla. Tuki rakentuu 50 miljoonan euron tapahtumatakuusta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tukikokonaisuudesta, joka koostuu apurahoista ja kulttuurialan eri toimijoille myönnettävistä valtionavustuksista.

Yhteensä paketti on noin 127 miljoonaa euroa, joista alan freelancereille ja yksinyrittäjille suunnataan vajaat 65 miljoonaa.

Riippuu näkökulmasta, onko se paljon vai vähän, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää kauas Norjan, Ruotsin ja Tanskan taakse, kun katsotaan, miten valtionhallinto tuki vuonna 2020 kulttuurialaa pandemiassa.

Tilanne ei ole rakenteiden kannalta muutenkaan ruusuinen: Veikkausvoittovarojen ehtyessä taiteelta ja kulttuurilta leikataan ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa, ja sitä seuraavana vuonna 23 miljoonaa euroa.

Kulttuurialan toimijat kokevat niukkuuden kielivän kulttuurin arvostuksen laskusta.

Kitaristi Mikko Kosonen soittaa useissa eri kokoonpanoissa ja on ollut aktiivinen kulttuurialan puolestapuhuja erilaisissa tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa koko korona-ajan. Viimeksi hän kehotti esiintyjiä ja tekniikkaa kieltäytymään kuntavaalitilaisuuksista protestina alan huonolle kohtelulle.

Kulttuurituottaja Heidi Backström on Hangö teaterträff -festivaalin vastaava tuottaja ja Mad House Helsingin kuraattori, ja vaatinut myös äänekkäästi parempaa kohtelua kulttuurille.

Nyt he kertovat, mikä heidän mielestään pandemia-aikana on mennyt erityisen pahasti vikaan ja haastavat puolueet kertomaan tulevaisuuden kulttuurisuhteestaan.

Kitaristi Mikko Kososen mukaan kulttuurialan tukemiseen ei löydy riittävästi poliittista tahtoa mistään puolueista.

Kitaristi Mikko Kosonen:

”Kulttuurialalle myönnetyn tukipaketin lopputulos on ihan hyvä, mutta se tuli aivan liian myöhään. Kaikille kulttuurialan freelancereille jaettuna 65 miljoonaa euroa ei ole huikea summa.

Valitettavasti olen päätynyt siihen, että alan tukemiseen ei löydy riittävästi poliittista tahtoa mistään puolueista. Suurin vastustajamme on ehdottomasti keskusta, jonka hallussa on kaikki kolme vastuuministerin pestiä: kulttuuri-, elinkeino- ja valtiovarainministerin salkut. Kulttuurialan epämääräinen ekosysteemi ei tunnu mahtuvan myöskään sosialidemokraattien ymmärrykseen, heille vanhanaikaiset työ- ja sosiaaliturvamallit ovat niin tärkeitä.

Aluksi saattoi ajatella, että ihmiset eivät vain ymmärrä alaamme. Mutta nyt tietoa on jaettu jo niin paljon, että taustalla täytyy olla kyvyttömyys ja haluttomuus hakea ratkaisuja.

Kulttuurialan freelancereiden väliinputoaminen on Suomen kulttuuripoliittisen historian suurin epäonnistuminen. Vasta viimeisimmällä tukipaketilla saattaa olla merkitystä alan selviytymisen kannalta.

Eniten olen huolissani kulttuurin arvostuksesta. Vuosikausia on hoettu, että kulttuuri on tärkeää, mutta tosipaikan tullen ymmärrys alaa kohtaan loppuikin kuin seinään.

Surullista on, että kulttuuriala toipuu tosi hitaasti. En tiedä, uskallanko alkaa spekuloida tätä: kaikki tuijottavat nyt ensi kesää ja toinen toisensa jälkeen peruuntuvia keikkoja. Jos kesänkin jälkeen ollaan samassa tilanteessa, ahdinko jatkuu. Syksyyn mennessä viimeisimmän lisätalousarvion rahat ovat huvenneet.

Toinen suuri haaste on lamaannus, jonka suhtautuminen kulttuurialaan on aiheuttanut. Ihmiset ovat pettyneitä siihen, miten vähäisinä heitä pidetään. Mitä tapahtuu väliinputoajille, jotka ovat oikeasti tosi pahassa jamassa? Entä mitä tapahtuu vastavalmistuneille näyttelijöille ja muusikoille, joiden pitäisi päästä kiinni töihin? Ala on jo muutenkin hirveän epävarma.

”Kulttuuriministerin pesti pitäisi nostaa uuteen arvoon.”

Kulttuuriministerin pesti pitäisi nostaa uuteen arvoon: kuka ikinä sitä salkkua pitääkään, niin hänen tehtävänsä pitäisi olla kulttuurin puolesta puhuminen. Jos edes pestin kantajat eivät itse arvosta alaa, niin kuka sitten?

Minua askarruttaa, millaisena suomalaiset puolueet näkevät kulttuurin. Niin harvat ovat olleet sen puolella.”

”En keksi mitään kehuttavaa kulttuuriministerin tai muiden alan tilanteesta päättäneiden toiminnasta”, kulttuurituottaja Heidi Backström sanoo.

Kulttuurituottaja Heidi Backström:

”Edustan itse onnekasta kulttuurialan työntekijää, sillä en ole tippunut täysin palkkatulojen ulkopuolelle. Sen sijaan työ on muuttunut vaikeaksi ja raskaaksi. Olen ollut itse se, jonka on täytynyt perua ja siirtää ihmisten työt jo moneen kertaan.

Jos mietin, mitä hyviä puolia pandemiasta on aiheutunut, niin se, että ala on nyt paremmin järjestäytynyt. Kaikki etujärjestöt ovat ymmärtääkseni saaneet uusia jäseniä. Myös epävirallisempia yhteenliittymiä on muodostunut. Uudenlainen yhteistyö vahvistaa kenttää.

En keksi mitään kehuttavaa kulttuuriministerin tai muiden alan tilanteesta päättäneiden toiminnasta. Avoimempi päätöksenteon ja syiden ja seurausten avaaminen koko matkalla olisi voinut pelastaa jotain kulttuurialan ja päätöksenteon suhteessa. Olemme huutaneet asiaamme, mutta tuntuu, että viesti ei ole mennyt perille.

”Alaa on kohdeltu kuin se olisi vain pienen pieni juttu.”

Varmaan kentältä osittain puuttuu lobbausosaamista. Alaa on kohdeltu kuin se olisi vain pienen pieni juttu, vaikka se työllistää suoraan tai välillisesti 120 000–200 000 ihmistä. Jos turve pystyy lobbaamaan itselleen tuet, ja me emme pysty, jokin epäsuhta tässä on.

Nyt tuki täytyy kohdentaa freelancereille ja muille tukirahoituksen väliinputoajille, joiden hätä on suurin. Heille on tullut korkeintaan toimintatonneja projekteja varten. Asiaa pitäisi aidosti miettiä laajemminkin: Miten tukijärjestelmä voisi paremmin vastata nykyisiin työolosuhteisiin, joissa lähes kaikki ovat kevytyrittäjiä.

Varmasti virkamiestasolla tapahtuu paljon – jokuhan siellä nämäkin miljoonat eurot on lobannut ja perustellut: kiitos sille harmaalle eminenssille, kuka hän onkaan.

Osa alan toimijoista on vaihtanut vuoden aikana kuuluisiin ”oikeisiin töihin”. Mitkä sen seuraukset sitten kulttuurialalle ovat, on kiinnostavaa nähdä. Haaste siinäkin on ollut, että missään vaiheessa ei ole tiedetty, milloin omat työt jatkuvat. Moni olisi varmaan lähtenyt tekemään muita töitä, jos olisi tiennyt, että tilanne jatkuu vuoden.

Kun tilanne viimein hellittää ja pääsemme taas keikoille ja teatteriin, tarjolla on ainakin tosi hyvin harjoiteltuja teoksia ja latautuneita energioita. Tarjontaa tulee olemaan valtavasti.

Kulttuurin arvostus on nyt nähty, ja pelkään, että pahimmillaan ala tekee entistä huonommissa olosuhteissa työtä, ihan vain sen takia, että viimein taas saamme tehdä omaa työtämme. Toivon tietysti, että järjestäytyminen johtaa siihen, että parin vuoden päästä ollaankin paremmassa asemassa.”

HS kysyi tämänhetkisiltä eduskuntapuolueilta, millainen niiden kulttuurisuhde on ja miten kulttuuria pitäisi rahoittaa tulevaisuudessa.

Kuusi kysymystä puolueille:

1. Miten Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-ala saadaan elpymään koronasta. Kolme konkreettista keinoa.

2. Pohjoismaisen ministerineuvoston selvityksen mukaan Suomi on maksanut vähiten koronatukea kulttuurialalle pohjoismaisessa vertailussa. Mistä tämä johtuu?

3. Onko suomalainen apurahajärjestelmä puolueenne mielestä toimiva järjestelmä monimuotoisen taiteen ja kulttuurin rahoittamiseksi Suomessa? Jos ei, mitä ehdotatte tilalle?

4. Pitäisikö kulttuurialan freelancereiden asemaa parantaa? Miten?

5. Veikkaus on ollut olennainen taiteen ja kulttuurin rahoittaja Suomessa. Miten taiteen ja kulttuurin rahoitus pitäisi hoitaa, kun Veikkaus-varat vähenevät radikaalisti?

6. Minkälaista kulttuuria ja taidetta valtion tulee rahoittaa, eli mitä vaatimuksia asetatte tuettaville sisällöille?

Perussuomalaiset:

1. Alan toipumista auttaa parhaiten koronan nopea nitistäminen, joka vaatii nykyistä tiukempaa rajavalvontaa, jotta uhkaavat virusmuunnokset saadaan estettyä. Talouden suotuisa kehitys, mihin liittyy työllisyyden nousu ja käteen jäävän palkan kasvaminen, edistävät ihmisten mahdollisuuksia kuluttaa kulttuuriin. Talouden vauhdittamiseksi tarvitaan turhien julkisten menojen karsintaa, verotuksen kohtuullisuutta ja ulkomaisen halpatyövoiman torjumista. Koronatukien osalta kulttuurialan tulisi taas olla samalla viivalla muiden alojen kanssa, jotka ovat koronasta kärsineet.

2. Koronatukien maksu on ylipäätään ollut epämääräistä, eivätkä ne ole aina kohdistuneet tehokkaasti niille toimijoille, joita korona on pahiten iskenyt.

3. Kulttuurin tukemisessa tulisi omavastuun osuuden olla suurempi ja tavoitteena tulisi olla mahdollisimman hyvin omillaan toimeen tulevien kulttuurimuotojen kehittymisen mahdollistaminen.

4. Yrittäjien sosiaaliturvaan liittyy ongelmia, joita olisi hyvä pyrkiä ratkaisemaan laajemminkin.

5. Kulttuurin tukeminen ei ole tiukassa taloudellisessa tilanteessa olennaisimpia asioita, johon yhteisiä varoja tulisi laittaa. Joukkorahoitus tuo uusia mahdollisuuksia myös kulttuurialan toimijoille.

6. Valtion rahoittaman kulttuuritarjonnan lähtökohtana tulee olla mahdollisimman laajaa ihmisjoukkoa koskettavien palvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tuettavan taiteen ainoa ansio ei voi olla kantaaottavuus.

Kristillisdemokraatit:

1. Tärkeintä on saada koronatilanne hallintaan ja pyrkiä avaamaan yhteiskuntaa mahdollisimman nopeasti niin, että kulttuuritapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Koronarajoituksissa on tällä hetkellä epäjohdonmukaisuutta. Ihmiset voivat kokoontua kaupoissa ja ravintoloissa mutta teattereissa ym. on tiukat katsojarajoitukset, vaikka tilaisuuksia voisi järjestää koronaturvallisesti. Kesää ajatellen olisi hyvä sallia ulkoilmassa tapahtuvat tilaisuudet mahdollisimman normaalisti. Hallitukselta vaaditaan johdonmukaisuutta ja täsmällistä tiedotusta koronarajoitusten purkamisesta ja aikatauluista. Kulttuuriala tarvitsee myös taloudellista tukea siinä missä muutkin elinkeinonharjoittajat.

2. Suomessa kulttuurialaa ei ehkä nähdä samalla tavalla tärkeäksi elinkeinoksi kuin muissa Pohjoismaissa. Se pitäisi nähdä laajemmin henkistä hyvinvointia lisäävänä alana, jolla on myös erittäin suuri taloudellinen merkitys. Kulttuuriala työllistää myös suuren määrän suomalaisia. Nykyiset hallituspuolueet eivät tunnu tuntevan kulttuurialan tarpeita mikä selittynee sillä, että jokaisella hallituspuolueella on omat kärkiteemat, jolloin kulttuuriala jää taka-alalle hallituksen sisäisissä neuvotteluissa.

3. Apurahajärjestelmä on melko toimiva, mutta esitämme valtion taiteilija-apurahaan tasokorotusta ja haluamme lisätä apurahojen määrää taloustilanteen salliessa.

Kristillisdemokraattien ajama kannustava perusturva-malli olisi erinomainen uudistus myös taiteilijoiden ja freelancereiden näkökulmasta. Se mahdollistaa myös lyhyiden työsuhteiden ja pienten epäsäännöllisten tulojen nostamisen ilman pelkoa tukien välittömästä leikkaantumisesta.

4. Kannustava perusturvamalli tukisi hyvin freelancereita ja muita, jotka saavat epäsäännöllisiä tuloja.

5. KD on kannattanut riittävän rahoituksen turvaamista valtion budjetista.

6. Valtion pitää puuttua mahdollisimman vähän kulttuurin ja taiteen sisältöön. Yhteiskunnan tuelle pitää kuitenkin olla jonkinlaisia kriteereitä, jotta tuki kohdentuisi sitä tarvitseville.

Yhteiskunnan tukea tulee kohdentaa myös osaltaan niin, että voidaan pitää huolta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten, taideteosten ja monipuolisen kulttuuriperinteemme säilymisestä.

Nyt-liike (eli kansanedustaja Hjallis Harkimo)

1. Valtion pitää avustaa kulttuurialaa, jotta se selviäisi kriisin yli: Avata tapahtumat ja tehdä säännöt, miten ne voidaan järjestää turvallisesti. Tapahtumatakuu eli valtio takaa, jos tapahtuma joudutaan perumaan. Lisäksi koronapassi, jossa tiedot sairastetusta koronasta, rokotuksesta tai negatiivisesta testituloksesta. Pikatesti paikan päällä mahdolliseksi.

2. Huonosti johdettu, ja hallitus ei halua huomioida kulttuuriväkeä.

3. Systeemi on hyvä, mutta siinä on hiomisen varaa.

4. Yksinyrittäjien sosiaaliturvaa pitää parantaa. Sosiaaliturvan pitää olla samalla tasolla kuin työsuhteessa olevien.

5. Veikkausvoittorahat pitää siirtää budjettiin.

6. Kysymys on niin laaja ja monimutkainen, että tähän ei voi vastata muutamalla lauseella.

Keskusta:

1. Ensinnäkin taiteen ja kulttuurin toimijoita on tuettava selviämään yli pahimman. Kulttuurin ja tapahtuma-alan tueksi on tehty korona-aikana yhteensä noin 330 miljoonan euron suuruiset tukipaketit. Niillä on tuettu laajasti koko kulttuurikenttää: kansallisia taidelaitoksia, kuntien valtionosuustoimijoita, kulttuurin yhteisöjä ja vapaata kenttää sekä suoraan taiteilijoita.

Toiseksi kulttuurin ammattilaisten pitää päästä harjoittamaan ammattiaan. Kulttuuri- ja tapahtuma-alaa pitää avata samassa rintamassa muiden elinkeinojen kanssa koronaepidemian rauhoittuessa. Rokotusten eteneminen ja turvallisen tapahtumajärjestämisen ohjeistusten noudattaminen tukevat kulttuuritoiminnan avaamista.

Kolmanneksi Suomessa on lähdettävä tekemään kulttuurin laajaa tulevaisuustyötä. Kulttuurin ja luovien alojen positiivisen rakennemuutoksen tukeminen on myös keskeinen osa EU:n elvytyspakettia.

2. Kulttuurin tukitoimet ovat olleet Suomessa merkittävällä tasolla suhteessa kulttuurin vuosittaiseen reilun 500 miljoonan euron valtionrahoitukseen. Lisäksi kulttuuria ja luovia aloja on tuettu työ- ja elinkeinoministeriön tukimuotojen kautta.

Pohjoismaiden neuvoston tekemä tuore selvitys antaa tärkeää vertailutietoa Pohjoismaissa tehdyistä toimista, mutta sen vertailuaineistosta puuttuu esimerkiksi hallituksen antaman tuoreimman lisätalousarvion sisältämät yli 200 miljoonan euron tukitoimet. Tukien suuruuteen liittyviä eroja selittää osaltaan kulttuurin tukemisen erilaiset rakenteet normaaliolosuhteissa.

3. Kansainvälisestikin katsottuna suomalainen apurahajärjestelmä on kattava ja taiteentekijöiden kannalta toimiva. Järjestelmä huomioi monipuolisesti eri taiteenalat ja taiteen tekemisen muodot. Apurahataiteilijoiden määrä on ollut jo pitkään kasvussa.

Tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten apurahatyöskentely tunnistetaan paremmin suomalaisessa työelämässä ja sitä koskevassa lainsäädännössä.

4. Yhä useampi nuoremman polven taiteilija haluaa työskennellä freelancerina tai vapaalla kentällä. Tämä monipuolistaa osaltaan suomalaista taiteen ja kulttuurin kenttää sekä -tarjontaa. Freelancereiden aseman parantaminen liittyy myös laajempaan kysymykseen siitä, miten huomioimme kasvavan itsensä työllistäjien ryhmän suomalaisessa yhteiskunnassa entistä paremmin. Freelancereiden tulot koostuvat yleensä useista eri lähteistä. Työ- ja yrittäjätuloa sekä sosiaaliturvaa pitäisi voida yhdistää nykyistä joustavammin.

Taiteen ja kulttuurin kentällä pitää myös lisätä valtionosuustoimijoiden ja vapaan kentän välistä yhteistyötä. Näin lisätään myös freelancereiden työmahdollisuuksia.

5. Keskusta pitää tärkeänä, että rahapelitoiminnan toiminnan vähentyneitä tuottoja voidaan kompensoida taiteen ja kulttuurin kentälle sekä muille edunsaajille. Tulevaisuuden osalta keskusta tukee Erkki Liikasen johtaman rahapelityöryhmän esitystä, jossa edunsaajien rahoitus siirrettäisiin yleisiin budjettivaroihin vuodesta 2024 alkaen. Päätökset olisi tärkeää tehdä vielä tämän vuoden aikana.

6. Valtion on tuettava monipuolisesti kulttuurin ja eri taiteenalojen toimintaedellytyksiä sekä edistettävä taiteellista vapautta. Kulttuurilla ja taiteella on tärkeä itseisarvonsa. Keskusta pitää tärkeänä, että taiteen ja kulttuurin julkinen tukeminen pitää kentän elinvoimaisena, parantaa kulttuurin saavutettavuutta, tukee ihmisten hyvinvointia ja edistää luovan talouden mahdollisuuksia.

Vihreät:

1. Hallituksen valmistelema yli 200 miljoonan euron tukipaketti ja tapahtumatakuu ovat merkittäviä välineitä alan elpymiseen. Ne parantavat monen toimeentuloa ja antavat turvaa tulevan suunnitteluun. Tapahtumarajoituksia pitäisi lieventää siten, että niissä huomioidaan nykyistä paremmin tapahtumien erilaiset luonteet ja toimet, joilla terveysturvallisuutta on parannettu. Arviointi- ja valvontavastuuta rajoituksista tulisi siirtää enemmän paikalliselle tasolle.

Lisäksi elpymistä voidaan edistää brändäämällä kulttuurimatkailua ja -kohteita Suomessa, vahvistamalla koulujen ja oppilaitosten kulttuurikasvatusta ja jakamalla esimerkiksi kulttuuriseteleitä kuntien työntekijöille, opiskelijoille ja vähävaraisille. Näin voidaan kasvattaa kulttuurin kysyntää ja kannustaa ihmisiä palaamaan kulttuuriharrastusten pariin.

2. Suomi on pitkään elänyt viennistä ja teollisuudesta, ja hyviä tapoja näiden alojen tukemiseen ja vauhdittamiseen on kehitetty. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä riittävän hyvin hahmotettu kulttuurin ja tapahtuma-alan merkitystä osana dynaamista taloutta ja elinkeinona, joka työllistää. Nyt tästä on kuitenkin opittu, vaikka tukimuotojen löytäminen ottikin kauemmin onnistuakseen. Vastahyväksytyn kulttuurin tukipaketin myötä Suomen tilanne on huomattavasti parempi.

3. Valtion tärkeimpiä tapoja tukea taidetta on mahdollistaa taiteilijoiden kokopäiväinen taiteellinen työskentely. Se tapahtuu taiteilija-apurahojen avulla. Moni taiteilija ei kuitenkaan pääse apurahojen piiriin. Apurahojen tasoa pitäisi nostaa ja niiden määrää lisätä heti taloustilanteen niin salliessa. Apurahansaajien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa mm. sallimalla lyhyiden apurahojen laskeminen yhteen.

Vihreät kannattaa perustuloon siirtymistä, joka edistäisi erityisesti niiden ihmisten toimeentuloa, joiden tulot ovat epäsäännöllisiä ja vaikeasti ennakoitavia.

4. Ilman muuta pitäisi. Vihreät haluaa selvittää taiteilijoiden työllisyystilanteen parantamiseksi ja freelancetaiteilijoiden toimeentulon varmistamiseksi mahdollisuutta luoda Suomeen vastaava taiteilija-allianssimalli, joka on käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Malli tarjoaa taiteilija-ammatinharjoittajalle työsuhteen, joka lisää freelance-taiteilijoiden mahdollisuuksia jatkuvaan ammattimaiseen työskentelyyn, parantaa työttömyysturvan edellytyksiä ja poistaa taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan aukkoja. Lisäksi vielä tällä hallituskaudella pitäisi edetä työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen kanssa, joka huomioisi työttömyysturvan muodostumisessa niin palkka-, yritys- ja tekijänkorvaustulot kuin apurahat.

5. Rahapelituotot eivät ole paras tapa rahoittaa taidetta ja kulttuuria, vaan taiteen ja kulttuurin pitää olla samalla viivalla valtion muiden budjettimenojen kanssa, ei sidoksissa esimerkiksi peliriippuvaisten ihmisten määrään. Vihreiden jo pidempiaikaisena tavoitteena on ollut siirtää vähintään taidelaitosten lakisääteiset valtionosuudet rahoitettavaksi Veikkaus-voittovarojen sijasta valtion budjetista.

Vastuullisuustoimien ja monopolia turvaavien toimien kokonaisvaikutuksista rahapelituottoihin ei ole vielä tarkkaa käsitystä. Nyt hallitus on kuitenkin sitoutunut kompensoimaan merkittävästi tuottojen alenemista ennen uuteen malliin siirtymistä, joka tapahtuu vuonna 2024.

6. Vihreän kulttuuripolitiikan ytimessä ovat taiteen vapaus ja itseisarvo sekä kulttuuripalveluiden monimuotoisuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus. Puolustamme ilmaisun- ja sananvapautta sekä taiteen moninaisuutta. Tuemme mahdollisuutta tehdä taidetta erilaisista lähtökohdista, erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille yleisöille, emmekä halua yhteiskunnan säätelevän taiteen sisältöjä.

Vasemmistoliitto:

1. Valtio on tukenut kuntia koronaepidemian aikana mittavasti, jonka takia kunnilla on erinomainen mahdollisuus tukea kulttuurialan toipumista lisäämällä merkittävästi järjestettäviä kulttuuritapahtumia sekä tukeaan niille. Myös esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen taidevierailujen lisääminen on perusteltua, sillä monet lapset ja nuoret ovat jääneet paitsi taidekasvatuksesta.

Lisäksi on perusteltua huolehtia siitä, että jos vielä loppuvuonna vielä tarvitaan rajoitustoimia, ovat eri toimialat jatkossa samalla viivalla. Ei voi enää olla niin, että kulttuuri- ja urheilutapahtumat kärsivät, koska muiden toimialojen rajoittaminen on hankalampaa.

Tärkein keino tukea kulttuuri- ja tapahtuma-alaa on varmistaa, että epidemia saadaan pysyvästi nujerrettua ja yhteiskunta pidettyä auki. Se tarkoittaa päättäväistä panostamista mahdollisimman laajaan rokotekattavuuteen sekä ulkomailta tulevien muuntovirusten torjumista tehokkailla rajaturvallisuustoimilla.

2. Selvityksen luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, koska Suomessa kulttuurialan tuista lähes puolet on tullut yritystukien muodossa. Lisäksi selvitys koski vain vuotta 2020, kun Suomen merkittävin kulttuurin lisäbudjetti valmistui keväällä 2021. Yhteensä kulttuurialaa on päätetty tukea lähes puolella miljardilla eurolla ja vertailu näyttäisi erilaiselta, jos myös kuluvan vuoden päätökset ja budjetin eri momentit olisi otettu huomioon. Moni muu maa on myös ottanut Suomea enemmän velkaa ja siten voinut elvyttää kaikilla sektoreilla Suomea enemmän.

3. Apurahajärjestelmä toimii normaalioloissa hyvin ja se mahdollisti tukien jakamisen nopeasti. Koronatukien jakaminen olisi onnistunut paremmin kokonaan siihen suunnitellulla järjestelmällä, mutta sen rakentaminen olisi kestänyt liian kauan. On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi valtion taiteilija-apurahojen määrärahat ovat liian pienet eivätkä riitä kattamaan tarpeeksi monien ammattitaiteilijoiden pitkäjänteistä työskentelyä.

Apurahajärjestelmän rinnalle olisi syytä pohtia esimerkiksi taiteilijapalkkajärjestelmän käyttöön ottamista. Myös sosiaaliturvan uudistaminen perustulomuotoiseksi auttaisi taiteilijoiden asemaa.

4. Ehdottomasti pitää. Ennen kaikkea sosiaaliturvaa pitäisi kehittää paremmin huomioimaan taiteilijoiden ja muiden freelancereiden erityiset työskentelymuodot. Myös valtion taiteilija-apurahojen kuukausittaista summaa tulisi nostaa selvästi nykytasosta ja apurahoja pitäisi olla nykyistä enemmän saatavilla.

Ylipäätään mitä enemmän kulttuurisektorille on ohjattu määrärahoja, sitä enemmän niitä kulkeutuu myös freelancereille, kun eri yhteisöt ja laitokset voivat palkata heitä enemmän. Myös työttömyysturvan yhdistelmävakuutus toisi helpotusta freelancerien elämään silloin, kuin heillä ei ole töitä tarjolla.

5. Veikkauksen tuotot on siirrettävä suoraan valtion budjettiin ja päätettävä taiteen, kulttuurin ja muiden Veikkauksen tuottoja saaneiden tukemisesta osana normaalia budjettia.

6. Poliittisesti ei tule ohjata taiteen sisältöä. Taiteen ja taiteen tekemisen on noudatettava lainsäädäntöä, mutta taiteen vapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista.

RKP:

1. Tukipaketti kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukemiseksi, josta hallitus on jo päättänyt. Kulttuuri- ja urheilusektori sekä tapahtuma-ala ovat kärsineet kohtuuttoman paljon ja tämä tukipaketti on tärkeä.

Suunnitelmallinen rajoitusten purku exit-strategian mukaisesti heti kun on mahdollista, jotta ihmiset pääsevät nauttimaan kulttuurista ja alan elpyminen voi alkaa.

Kulttuurijärjestäjien ja muiden tapahtumajärjestäjien uusien toimintatapojen keksiminen, jotta kulttuurista voi nauttia turvallisesti.

2. Kulttuurialat eroavat toisistaan Pohjoismaissa. Yksityisen ja julkisen rahoituksen määrä vaihtelee maiden välillä, mikä vaikeuttaa vertailujen tekemistä.

3. Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet kehitykseen ja sen riippumatonta asemaa tulisi vahvistaa. Uudet rahoitusmuodot eivät saa vaarantaa kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.

4. Perinteisiä tuen muotoja ja korvauksia taiteilijoille tulisi kehittää ja yhdistää toimiin, jotka vahvistavat taiteilijoiden työmarkkinoita.

5. Tulevaisuudessa rahoitus tulisi siirtää valtion budjettiin, mutta kulttuurin rahoitusta ei saa politisoida.

6. Kulttuurikentän tulisi olla vapaa, demokraattinen ja saavutettava. Kulttuurin tulisi olla vapaa voima, jonka keskiössä on sananvapaus. RKP haluaa nähdä pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa, joka edistää laatua ja taiteellista uusiutumista, tukee kulttuurin harjoittajia ja joka heijastaa yhteiskunnan monimuotoisuutta ja joka on kaikkien saavutettavissa.

SDP:

1. Tapahtumatakuu ja hallituksen tukipaketti auttavat yli akuutin kriisin. Huhtikuussa päätetyn tapahtuma- ja kulttuurialan 230 miljoonan euron tukipaketin tavoitteena on auttaa alaa selviytymään akuutin tilanteen yli rajoitusten yhä jatkuessa. Mikäli tilanne jatkuu yhä syksyllä, on mietittävä toimien jatkoa.

Valtio on rahoittanut kuntia merkittävästi koronakriisin aikana ja monella kunnalla on vakaa taloudellinen tilanne. Kuntien tulisi omalta osaltaan tukea paikallista kulttuuria ja tapahtuma-alaa. Tämä voi tapahtua apurahoin ja avustuksin, tai vaikka kunnan henkilöstön palkitsemisella kulttuurisetelein, joka välillisesti tukee myös kulttuuri- ja tapahtuma-alaa.

Myös kulttuurirahoituksen tulevaisuus on turvattava. Osana hallituksen kulttuuritukipakettia sovittiin siitä, että hallituksen alainen ohjausryhmä seuraa tapahtuma- ja kulttuurialan elpymistä pidemmällä aikavälillä. Samalla pohditaan kulttuurialan tulevaisuuden rahoitusta veikkausvoittovarojen vähentyessä. Näissä molemmissa prosesseissa SDP:n tavoite on turvata kulttuurialan rahoituksen tulevaisuus. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on kulttuurirahoituksen osuuden nostaminen yhteen prosenttiin valtion budjetista.

2. Suomen koronaepidemian hoitoa ei voi suoraan verrata muihin Pohjoismaihin, myös rajoitukset ja koronan vaikutukset ovat olleet eri maissa erilaisia. Tärkeintä on tukea aloja kriisin yli ja varmistaa elpyminen mahdollisimman hyvin. Muita Pohjoismaita on hyvä seurata ja jakaa hyviä käytäntöjä.

3. Apurahajärjestelmä koostuu monista toimijoista ja monista erilaisiin tarkoituksiin soveltuvista apurahoista. On selvää, että järjestelmää tulee tarkastella kriittisesti. Pandemian aikana on tullut näkyväksi se, että nykyiseen järjestelmään jää aukkokohtia ja se on paikoin kankea. SDP pitää tärkeänä, että apurahajärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti ja yhdessä alan toimijoiden kanssa. Vuoropuhelua rahoittajien ja avustuksen saajien välillä on aiheellista parantaa entisestään. Osana järjestelmän tarkastelua on oltava myös apurahatyöskentelyn yhteensovittaminen esimerkiksi eläke-, vakuutus- ja sosiaaliturvakysymysten kanssa.

4. Kyllä pitäisi. Kulttuurialan freelancerit ovat usein työmarkkinoiden haavoittuvassa asemassa olevia ja heidän asemaansa pitää ja voidaan parantaa monin tavoin. Freelancereiden osalta tulee edistää esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattua työsuhteen muuksi kuin työsuhteeksi naamioimisen estämistä. Työttömyysetuuksien osalta on kehitettävä esimerkiksi itsensätyöllistäjien määritelmiä niin, etteivät kulttuurialan keikkatyöläiset tule tulkituiksi yrittäjiksi silloin, kun he eivät sitä ole. Myös työssäoloehtoa, päätoimisuuden määritelmää tai työttömyysturvan euromääräistämistä voidaan tarkastella keinona helpottaa freelancereiden asemaa. On myös syytä tarkastella freelancereiden mahdollisuuksia kollektiiviseen toimintaan ja ammattiliittojen mahdollisuuksia edustaa heitä.

5. Keskeistä on se, että taiteen ja kulttuurin rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. SDP on sitoutunut tähän, nyt on löydettävä keinot siihen muuttuvassa tilanteessa. Liikasen työryhmä on tehnyt perusteellista työtä ja nyt on hyvä aika käydä laajaa keskustelua työryhmän raportin perusteella. Taiteen ja kulttuurin toimijat ja muut veikkausvoittovarojen edunsaajat on saatava tähän työhön merkittävällä tavalla mukaan. Järjestelmää on uudistettava yhdessä, ei vain kaikkia tahoja kuullen, vaan aidosti yhteistyössä.

6. Valtion tehtävä ei ole määritellä taiteen sisältöjä vaan kunnioittaa taiteen vapautta. Vaatimuksia voidaan ja pitää asettaa rahoituksen käytön tarkoituksenmukaisuudelle, tehokkuudelle ja esimerkiksi rahoitettavien toimintojen esteettömyydelle, saavutettavuudelle ja laaja-alaisuudelle, mutta ei taiteen sisällöille.

Kokoomus:

1. Alan avaaminen mahdollisimman nopeasti terveysturvallisuus huomioiden noudattamalla alan toimijoiden yhteistyössä laadittua exit-suunnitelmaa. Kaikki keinot on otettava käyttöön kuten koronapassi ja pikatestaukset, joilla tilaisuuksien terveysturvallisuutta voidaan vahvistaa.

Ihmisiä ja yrityksiä on kannustettava hankkimaan kulttuuripalveluita ja taidetta. Kulttuuriseteliä on kehitettävä tukemaan tätä.

Luovien alojen kasvua ja kansainvälistymistä on vahvistettava. Rakennetaan taiteen ja kulttuurin ammattilaisille väyliä viedä osaamistaan maailmalle ja tehdä suomalaista taidetta ja kulttuuria tutuksi.

2. Pitkään jatkuneet kokoontumisrajoitukset ovat käytännössä tehneet kulttuurialan tapahtumien järjestämisen mahdottomaksi. Tähän on herätty liian myöhään. Alan taloudellisten menetysten määrää ei ole kriisin keskellä täysin tiedostettu.

Kokoomus on koko koronakriisin ajan vaatinut, että ala huomioidaan osana tukipaketteja, jotka ovat tulleet hallitukselta jälkijättöisesti. Erilaisten tapahtumien järjestäminen vaatii pitkän ajan, ja esimerkiksi hallituksen tapahtumatakuu tulee kesän tapahtumien osalta aivan liian myöhään. Myös tukien oikeassa kohdentamisessa on ollut ongelmia.

3. Pääsääntöisesti kyllä, mutta korona-aika on osoittanut kehittämisen tarvetta. Tarvitaan järjestelmän uudistamista yhdessä alan toimijoiden kanssa.

4. Freelancereiden asemassa on paljon parannettavaa. Korona on nostanut esille näitä ongelmia entistä voimakkaammin. Freelancereiden toimeentulo koostuu monesti useista lähteistä, sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyy paljon ongelmia. Esimerkiksi tekijänoikeuskorvausten vaikutus työttömyysturvaa leikkaavasti on poistettava välittömästi.

Alan ammattilaisten erityisasemaa on parannettava osana sosiaaliturvan uudistamista. Omalla työllä pitää voida tulla toimeen.

5. On tarkasteltava ennakkoluulottomasti esitettyjä vaihtoehtoja. Parlamentaarisesti on laadittava yhteisymmärrys siitä, miten turvataan veikkausvoittovaroilla tehtävän tärkeän toiminnan kuten liikunnan, tieteen, nuorisotyön, kulttuuritoiminnan sekä hyvinvointia edistävän toiminnan jatkuminen tilanteessa, jossa rahapelijärjestelmän tuotot vähenevät peliriippuvuutta torjuvien toimenpiteiden seurauksena

6. Taiteen ja kulttuurin rahoitusta on tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena, eri alojen tarpeet huomioiden. Esimerkiksi esittävän taiteen valtionosuusuudistus on juuri uudistettu.

Kokoomus haluaa lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä, selkeyttä sekä puuttua kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmiin. Kulttuurin ja taiteen rahoitusjärjestelmän on oltava kannustava ja otettava huomioon kaikki eri taiteen muodot ja turvattava myös vapaan kentän toimintaedellytykset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat