Masa Salminen tekee puistopuista ainutlaatuisia pöytiä, jotka voivat maksaa 10 000 euroa kappaleelta – Puusepän mielestä Helsinki ei arvosta aarrettaan - Kulttuuri | HS.fi

Masa Salminen tekee puistopuista ainutlaatuisia pöytiä, jotka voivat maksaa 10 000 euroa kappaleelta – Puusepän mielestä Helsinki ei arvosta aarrettaan

Uudenmaan Kulttuurirahaston palkitseman Salmisen valmistamalle suurelle Pekki-pöydälle voi tulla hintaa kymmenisentuhatta euroa.

Matti ”Masa” Salmisella on puusepänverstas Malmilla idyllisen Longinojan (ent. Pekki) varrella.

18.5. 2:00 | Päivitetty 18.5. 6:25

1980-luvun lopussa puistolalainen Masa Salminen teki elämänsä ensimmäisen suuren ratkaisun. Teknisen työn opettaja oli saanut seitsenluokkalaisen innostumaan puutöistä tosissaan, ja Salminen tiesi haluavansa peruskoulun jälkeen puuseppäkouluun. Poika pääsi puuseppälinjalle Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen.

Vihdissä hyvä opettajaonni jatkui.

”Minulla oli opettajana puuseppämestari Leo Piittala, joka entisestään ruokki sitä herännyttä intoa, ja halu päästä puusepän töihin vain kasvoi”, Salminen kertoo puhelimessa.

Nyt Salminen on itsekin tunnustettu puuseppä. Tiistaina Uudenmaan Kulttuurirahasto myönsi 15 000 euron kulttuuripalkinnon ”kiireettömän puun käsittäjälle, syyn ja seurausten selvittäjälle”.

Salmisen pöytä valmistuu puun omassa, luonnollisessa tahdissa. Puu on valmis työstettäväksi hitaan kuivumisen ja eri työvaiheiden jälkeen aikaisintaan noin viiden vuoden kuluttua.

Vihdissä opiskellessaan Salminen tutustui myös samanikäiseen Mikko Paakkaseen, joka tunnetaan nykyisin huonekalusuunnittelijana. Pojat perustivat koulun asuntolaan ensimmäisen puutyöverstaansa ja tekivät silloin tällöin tilaustöitä ulkopuolisillekin.

”Salaa niitä tietenkin tehtiin. Eihän asuntolassa olisi saanut mitään verstasta pitää”, Salminen myöntää nyt, vuosikymmeniä myöhemmin.

Salmisen nykyinen tuote on Pekki-pöytä, jonka elinkaari ulottuu sukupolvien yli. Pöydät tehdään kaupunkipihoilla ja puistoissa kasvaneista ja eri syistä kaadetuista puista, kuten jalavasta, tammesta ja männystä.

Materiaali kuivataan luonnonmukaisin menetelmin ja työstetään luonnollisia materiaaleja käyttäen käsityönä alusta loppuun.

Esimerkiksi tammen kuivumiseen menee kuutisen vuotta.

”Kun ihminen joutuu odottamaan jotain asiaa, siitä tulee hänelle merkityksellisempi”, Salminen selittää.

Asiakas voi myös tilata pöydän esimerkiksi omasta tärkeästä pihapuustaan, jolloin puu jatkaa elämäänsä asiakkaan kodissa. Salminen muistelee lämmöllä muun muassa erästä sahalle tullutta miestä, joka oli kaatanut pihaltaan lehtikuusia ja tuli sahauttamaan niitä.

Selvisi, että mies oli itse istuttanut kuuset ja halusi nyt omin käsin tehdä niistä pöydän lapsilleen.

”Siinä oli sitä samaa henkeä, jota itsekin työssäni toteutan”, hän sanoo.

Salminen haluaa edistää ekologista ajattelua valmistamalla pitkäikäisiä tuotteita. Hän käyttää mahdollisimman pitkälle materiaalina vain massiivipuuta ilman liimoja tai metalliosia.

Puusepän työn ohessa Salminen on toiminut puutyönopettajana eri peruskouluissa ja ammattikoulu Omniassa. 2000-luvun alkupuolella hänellä oli pieniä lapsia, ja puusepän työ tuntui vievän liian suuren osan elämästä.

”Päätin, että en halua toistaa sitä tuttua tarinaa, että olen pajalla ja lapset kasvavat kotona huomaamatta”, hän sanoo.

Opettaminen on ollut mielekästä; hän on jatkanut innostavaa opettajantyötään ja opettanut sadoille oppilaille käsin tekemisen riemun.

Yhden yleisen harhaluulon hän haluaa poistaa.

”Usein ajatellaan, että niistä jotka eivät lukuaineissa pärjää, tulee kovia käsityöläisiä, mutta minun mielestäni se ei pidä paikkaansa. Ne, joilla on ollut lahjakkuutta tähän hommaan, ovat yleensä olleet monessa muussakin aineessa lahjakkaita. Tämä työ kuitenkin vaatii analyyttista otetta siihen tekemiseen.”

Puuseppä pitää tuhlauksena Helsingin kaupungin tapaa jauhaa vanhat jalopuut hakkeeksi. Salmisen mukaan kaadettujen puiden joukossa on paljon hyväkuntoista materiaalia, joka kelpaisi hyvin vaikka huonekalujen valmistamiseen.

”Kaupunki pitää puiden sahauttamista taloudellisesti kannattamattomana toimintana, mutta minusta se voisi olla Helsingille myös imagokysymys”, hän sanoo.

Jokaisen puun yksilöllisyys näkyy lopputuloksessa. Yksikään Salmisen valmistama pöytä ei ole täysin samanlainen.

Kaikkiaan Salminen aikoo valmistaa elämänsä aikana sata numeroitua pöytää, ei yhtään enempää. Nyt niitä on tehty vajaa parikymmentä, viidestä on tilaus sisällä.

”Joku määrä oli pakko päättää”, hän sanoo. ”Nykyäänhän kaikki bisnes perustuu siihen, että se kasvaa koko ajan, mutta haluan ajatella vähän toisella tavalla. Minusta sata on hyvä määrä pöytiä, ja sen jälkeen teen jotain muuta.”

Salmisen valmistamalle suurelle Pekki-pöydälle voi tulla hintaa kymmenisentuhatta euroa, mikä saattaa tuntua tavallisesta kodinlaittajasta suurelta summalta.

Puuseppä itse sanoo kyllästyneensä vallitsevaan kertakäyttökulttuuriin.

”Kaikki on suhteellista. Itselläni on isovanhempien vanhoja kalusteita kotona. Heidän aikaansa ruokailuryhmä on saattanut maksaa puolen vuoden palkan, mutta sitä on ajateltu esineenä, joka kestää koko elämän ja jatkaa sitten suvussa eteenpäin.”

Poikkeuksellista Salmisen sadan pöydän hinnoittelussa on se, että jokainen valmistuva pöytä on edellistä kalliimpi. Näin ollen joskus vuosien päästä valmistuva sadas valmistuva pöytä saattaa olla hyvinkin arvokas.

Puusepän perustelu hinnoitteluperiaatteelle on yksinkertainen.

”Päätin, että koska pöytien määrä on rajattu, hinnan täytyy nousta”, hän sanoo.

Kun pöytä sitten vuosien odottelun jälkeen valmistuu, se kastetaan monivaiheisessa seremoniassa, jonka päätteeksi Salmisen vaimo soittaa trumpetilla fanfaarin.

Omien lastensa urasuunnitelmiin puuseppä ei aio puuttua.

”En halua, että kukaan ajattelee, että hänen täytyy jatkaa mun työtä. Minulle itselleni on annettu tilaa tehdä elämässä mitä haluan ja samaa haluan omille lapsillenikin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat