Yksi viime vuosisadan tärkeimmistä elokuvaohjaajista Jean-Luc Godard on kuollut 91-vuotiaana

Ranskalaisen uuden aallon merkittävä ohjaaja Jean-Luc Godard teki palkittuja elokuvia vielä viime vuosiin asti.

Jean-Luc Godard

13.9. 11:37

Ranskalainen elokuvaohjaaja Jean-Luc Godard kuoli 13. syyskuuta. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Pariisissa 3. joulukuuta 1930.

Jean-Luc Godard oli yksi 1900-luvun tärkeimmistä, innovatiivisimmista ja kiistellyimmistä elokuvaohjaajista. Yhdessä muun muassa Francois Truffaut’n, Eric Rohmerin ja Claude Chabrolin kanssa hän edusti 1950-luvun lopulla kriitikkopiireistä noussutta ranskalaisen elokuvan ”uutta aaltoa”, mutta Godardista tuli lopulta kriitikko- ja ohjaajatovereitaan merkittävämpi.

Godardin isä oli syntyjään sveitsiläinen, ja hän muuttikin perheineen takaisin Sveitsiin Jean-Lucin ollessa nelivuotias. Suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Godard asui ja kävi koulua Sveitsissä, myös toisen maailmansodan vuosina.

Vuonna 1949 Godard palasi Pariisiin opiskelemaan antropologiaa, mutta opintojen sijasta hän kiinnostui sodan jälkeen virinneiden elokuvakerhojen ohjelmistoista ja toiminnasta. Näissä kerhoissa Godard tutustui Truffaut’hin, Chabroliin ja Jacques Rivetteen, joista kaikista tuli merkittäviä elokuvaohjaajia.

Kun maineikas elokuvakriitikko Andre Bazin perusti yhä ilmestyvän Cahiers du Cinéma -elokuvalehden, Godard oli yksi ensimmäisistä nuorista kriitikoista, joiden artikkeli julkaistiin lehdessä tammikuussa 1952.

Godard palasi Sveitsiin ja teki ensimmäisenä elokuvanaan dokumentin padon rakennustöistä. Myöhemmin hän teki muutamia lyhytelokuvia, ja tarttui viimein muutama vuosi aiemmin Truffaut’n kanssa työstämäänsä aiheeseen. Siitä syntyi Godardin ensimmäinen pitkä elokuva Viimeiseen hengenvetoon (1960), nyt jo legendaarinen tarina pariisilaisesta pikkuroistosta ja häneen rakastuvasta amerikkalaisesta lehdenmyyjätytöstä.

Raikas ja moderni rikos- ja rakkaustarinan yhdistelmä kapinoi ”uuden aallon” kriitikoiden ja elokuvantekijöiden inhoamaa ranskalaista studioelokuvaa ja vakiintuneita ohjaajanimiä vastaan niin kuvauksellaan, leikkauksellaan kuin kuvauspaikoillaankin. Se teki myös tähden Jean-Paul Belmondosta.

Jean-Luc Godard kuvattuna vuonna 1959.

Vuodesta 1960 noin vuoteen 1966 Godard teki 10 elokuvaa, joissa hän teki kunniaa elokuvan historialle. leikitteli elokuvatekniikalla ja elokuvareferaateilla sekä vakiinnutti asemansa. Aikakauden muistettavia teoksia ovat muun muassa hienot yhteiskunnalliset naiskuvaukset Elää elämäänsä (1962), Aviovaimo (1964) ja Aviovaimo Pariisissa (1967), lakoninen scifi-tarina Alphaville eli Lemmy Caution – piru mieheksi (1965) sekä mainio 1960-lukuisen pariisilaisnuorison kuvaus Maskuliini feminiini (1966). Hullu Pierrot (1965) oli Godardin omintakeinen, absurdi tie-elokuva ja samalla pieni kumarrus amerikkalaisohjaaja Samuel Fullerille.

Godard oli käyttänyt marxilaista teoriaa elokuvissaan jo aiemminkin, mutta vuodesta 1967 lähtien se hallitsi hänen taidettaan. Godard hyökkäsi porvaristoa, amerikkalaista imperialismia, kerskakulutusta ja Vietnamin sotaa vastaan muun muassa elokuvissa Made in USA, Kiinatar ja Itätuuli, jotka valmistuivat 1967–70. Tuolloin Godard myös aloitti yhteistyön nuoren maolaisen elokuvantekijän Jean-Pierre Gorinin kanssa. He tekivät yhdessä viisi elokuvaa, joista tunnetuin on Kaikki ovat oikeassa (1972).

1970-luvulla Godard perusti sveitsiläisen elokuvantekijän Anne-Marie Miévillen kanssa vaihtoehtoiseen videotuotantoon keskittyneen Sonimage-yhtiön.

Jean-Luc Godard vuonna 1983.

Kokeellisuus, kapinallisuus, vasemmistolaisuus ja ehtymätön into luoda uutta ilmaisua säilyivät Godardin tuotannossa loppuun asti. 1980-luvulla hän palasi perinteisemmän elokuvailmaisun pariin. Vuosina 1988-98 hän teki yhden merkittävimmistä teoksistaan, moniosaisen sarjan Histoire(s) du cinéma, jossa Godard yhdisti videokokeilujaan 1900-luvun ja elokuvan historiaa ruotivaan sisältöön.

Uransa loppupuolella Godard teki paljon dokumentteja ja lyhytelokuvia. 2014 hän voitti Cannesin elokuvafestivaaleilla juryn palkinnon elokuvalla Adieu au Langage. Se kertoo pariskunnasta joka pystyy kommunikoimaan keskenään vain koiransa avulla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat