Taidejärjestöissä muhii riita siitä, miten koronatuet pitäisi jakaa - Muusikoiden arvostellaan ajavan vain hyvin ansaitsevien asiaa - Kulttuuri | HS.fi

Taidejärjestöissä muhii riita siitä, miten koronatuet pitäisi jakaa - Muusikoiden arvostellaan ajavan vain hyvin ansaitsevien asiaa

Muusikkojärjestöt alkoivat lobata taiteilijoille koronarahaa, joka perustuu menetettyihin tuloihin. Pienituloisemmat taiteenalat suuttuivat.

Kaisa Rönkkö (vas.), Hanna Kosonen, Paula Tuovinen ja Ahti Vänttinen kertovat, miten kulttuurialan koronatuet pitäisi heidän mielestään jakaa.

26.5. 10:50

Hallituksen linjaama kulttuurin ja taiteen ammattilaisille, toiminimille ja yksinyrittäjille suunnattu 64,8 miljoonan euron koronatukipaketti on tulossa haettavaksi kesäkuun puolivälissä, mutta nyt eri taiteenalojen kesken on puhjennut lihava riita siitä, miten rahat pitäisi jakaa. Hallituksen on määrä päättää tämän viidennen paketin jakomekanismista näinä päivinä.

Maaliskuun lopussa hallituspuolueet päättivät yhdessä, että Taiteen edistämiskeskus eli Taike jakaa myös tulevan paketin. Suurin osa tulevasta paketista jaetaan näillä näkymin kahden ja kolmen kuukauden eli neljän ja kuuden tuhannen euron verottomina apurahoina.

Muusikoita keskusteluissa edustaneet Music Finland, Muusikkojen liitto ja Musiikintekijät haluaisivat rahaa jaettavan esimerkiksi yhdestä neljän kuukauden erissä porrastetusti. Tällöin rahaa olisi tarjolla 2000:sta 8000:een euroon todistettujen tulonmenetysten pohjalta. Tästä he ovat pitäneet kiinni joidenkin kommenttien mukaan ”uhmaikäisesti”.

Music Finlandin toiminnanjohtajan Kaisa Rönkön mukaan vaatimusta tukee jo hallituksen linjaus: ”Siinä puhutaan koronan vaikutuksista. Tämä on kriisiapua, ei kulttuuripolitiikkaa.”

Lue lisää: 32 lomakkeen jälkeen tukea tuli 71 euroa – Näin korona-aika on kohdellut vapaan kentän taiteilijoita

Järjestökentällä kiista harmittaa. Monissa koronakriisiin liittyvissä asioissa koko kulttuurialalla on ollut yhteinen etu. Kuinka paljon tukea saadaan ylipäätään? Miten tapahtumarajoituksia saadaan purettua perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ”ihmislukosta”?

Muusikkojärjestöillä on muita vahvempi lobbausvipuvarsi, ja rahanjaossa ne ovat nyt alkaneet käyttää sitä oman sektorinsa hyväksi, sanoo hallituslähde. Pelinappuloiksi jäävät ne taiteilijat ja kulttuurialan edustajat, joiden tulot ovat jo valmiiksi vähäisemmät tai epäsäännöllisemmät. HS on haastatellut kirjoitusta varten lukuisia ihmisiä hallituspuolueista ja järjestökentältä.

Julkisuutta paljon saaneet pop-muusikot ovat ulostuloissaan olleet väliinputoajien puolella, mutta monet kannattavat silti tulonmenetysten pohjalta toimivaa mallia.

Yksi järjestöarvio kuuluukin, että aggressiivinen lobbaus johtuu siitä, että ”ylemmän keskiluokan” muusikoille on tullut šokkina työttömyysturvan ja apurahojen matala taso.

”Menetysten määriin perustuva malli sopisi parhaiten hyvin ansaitseville kulttuurin ammattilaisille”, taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artisin pääsihteeri Hanna Kosonen sanoo.

Hallituslähde on jyrkempi: ”Muusikot oksentavat kuvataiteilijoiden päälle.”

Music Finlandin Kaisa Rönkkö kysyy, onko reilua sekään, että tuhannen euron tulonmenetyksillä voisi saada neljäntuhannen euron tuen.

Taike jyvittää tukisummat eri aloille suunnilleen hakemusmäärien mukaisesti. Vuonna 2020 sen kautta jaettiin kolme koronatukipakettia, yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Neljännen potin, 15 miljoonaa, hakemukset ovat parhaillaan Taiken käsittelyssä. Jo tähän asti eniten rahaa ovat saaneet muusikot, koska heitä oli hakijoista suurin osuus, hieman yli neljännes.

Muusikoiden mukaan raha pitäisi jaotella sektoreittain menetettyjen tulojen pohjalta, mikä lisäisi muusikoiden osuutta saajista entisestään. Onhan pandemia lyönyt muusikoita euromääräisesti kovimmin.

Ongelma on ollut siinä, että on paljon kriteerit täyttäviä kulttuurityöläisiä, kuten ruotsinlaivan trubaduureja ja valoteknikoita, jotka jäävät arvioinnissa koulutetumpien jalkoihin.

”Rahaa on ollut niin vähän, että kulttuurialan reunamille sitä ei ole yltänyt. Seuraavasta paketista pitäisi riittää lähes kaikille kriteerit täyttäville hakijoille, todennäköisesti”, Taiken johtaja Paula Tuovinen sanoo.

Iskua on korostanut sekin, että harva muusikko kuuluu esimerkiksi työttömyyskassoihin. Muusikkojen liiton puheenjohtajan Ahti Vänttisen mukaan syy on, että TE-toimistojen linjausten vuoksi on tulkinnanvaraista ja epävarmaa, saavatko freelancerit ansiosidonnaista vai eivät.

Taiken apurahat ovat harkinnanvaraisia valtionavustuksia, joista määrää laki. Apurahan saadakseen pitää kertoa, mitä aikoo tehdä ja todistaa olevansa ammattilainen.

Muusikkojen liiton Vänttisen mukaan juuri tulot ovat hyvä ja läpinäkyvä keino mitata ammattilaisuutta. Music Finland on tarjonnut haun nopeuttamiseksi ja automatisoimiseksi monivalintalomaketta, Muusikoiden liitto mobiilisovellusta.

Paula Tuovinen tyrmää ajatuksen.

”Me olemme valtion virasto. Ei tulisi mieleen, että valtio antaisi yksityisen säätiön jakaa yritystukia. Se kuulostaa naiivilta”, hän sanoo.

Hänen mukaansa raksi ruutuun -lomake olisi yritys oikoa valtionavustuslain harkinnanvaraisuudesta ja tarpeen arvioinnista. Rahojen ohjaaminen muusikoiden ehdottamalla tavalla – luvut edellä – olisi ”laskennallinen malli”, takautuvaa tukea, jota Taike ei voi jakaa ilman uusia lakeja.

”Silloin pitäisi ottaa huomioon verotettavat tulot, pandemia-ajan tulot, sosiaaliturva, muut apurahat ja myöntäjällä pitäisi olla suorat viranomaisyhteydet. Asia on paljon monimutkaisempi kuin muusikot luulevat”, Tuovinen sanoo.

Tulonmenetyksiä voitaisiin kyllä painottaa arvioinnissa, mutta se hidastaisi tukien jakamista entisestään ja vaatisi hakijoilta paljon aiempaa enemmän dokumentaatiota.

”Tulonmenetykset on meille informaatiota, joka ei ole eksaktia dataa. Silloin pitäisi punnita, kumpi tarvitsee rahaa enemmän, sata tonnia menettänyt oopperalaulaja vai humppabändin rumpali, joka on menettänyt muutaman tonnin?” Tuovinen sanoo.

Muusikoiden malli koskisi tietysti myös muuta musiikin kenttää. Keikkabussikuskit ja trubaduurit ovat todennäköisesti menettäneet vähemmän, joten he myös saisivat vähemmän. Keskituloiset pääsisivät voittajien puolelle, ja parhaiten ansainneille poppareille ja kapellimestareille syntyisi kannustin hakea ja saada maksimipotti, kunhan koronavuonna tulot olisivat pudonneet tarpeeksi.

”Ei me voida laittaa ihmisiä järjestykseen heidän varallisuutensa pohjalta”, Muusikoiden liiton Vänttinen vastaa.

Tähän asti esimerkiksi kovatuloiset Paula Vesala ja Jaakko Kuusisto ovat hakeneet ja saaneet korona-apurahaa – samoin perustein ja samoja tasasummia kuin muutkin.

”Kuka tahansa saa hakea, se on Taiken lähtökohta”, Paula Tuovinen sanoo.

Lue lisää: Kulttuuritukipaketin valmistelu oli melkein kuin leiri, kertovat mukana olleet – Miten kulttuurialan epäreilulta tuntuvaan tilanteeseen oikein on päädytty?

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat