Otto Mäkilän maalauksen hahmot näkevät jotakin mitä me emme näe - Kulttuuri | HS.fi

Otto Mäkilän maalauksen hahmot näkevät jotakin mitä me emme näe

Suomalaisten taidekokoelmien helmiä esittelevässä sarjassa katse käännetään nyt tuntemattomaan.

Otto Mäkilän maalaus He näkevät mitä me emme näe (1939).

17.12.2021 12:42

Kuvan takana

Otto Mäkilä: He näkevät mitä me emme näe, 1939, öljy kankaalle. Turun taidemuseo.

Otto Mäkilän maalauksessa näkyy kolme lähes identtistä paperinukkemaista hahmoa, jotka seisovat pilvetöntä taivasta vasten paljaassa, hiekkaerämaata muistuttavassa maisemassa. Käsissään heillä on pitkä, mittanauhan kaltainen köysi.

Alas sijoittuvan horisontin ansiosta hahmot näyttävät seisovan katsojaa ylempänä, kääntyneinä kohti tuntematonta, jonne maalausta katsovan silmä ei yllä. Yksilöllistä heissä on vain kuvan ulkopuolisten valolähteiden synnyttämät oudot ja epäloogiset varjot.

Turkulaisen modernismin kantaviin voimiin kuulunut Otto Mäkilä (1904–55) oli suomalaisista surrealisteista merkittävin, ja He näkevät mitä me emme näe (1939) yksi merkkipaaluista hänen urallaan. Piirteiltään niukan ja arvoituksellisen teoksen sisältöä on tulkittu monella tavalla.

Päällimmäiseksi ovat nousseet synkeät tunnelmat. Maalauksen korostetun kaksiulotteisuuden on sanottu kuvaavan ihmisen osaa, yksinäisyyden kylmää autiutta ja kuoleman rajaa. Kesäpäivänsinisestä taivaasta huolimatta teoksen on nähty myös ennustavan tulevien sotavuosien synkkää kauhua. Kriitikko E. J. Vehmaalle se oli ”aikamme ahdistuksen ja tuskan tulkki”.

Turun taidemuseo hankki maalauksen jyväskyläläiseltä keräilijältä Jorma Tissarilta vuonna 1959. Keräilijän omien merkintöjen mukaan Mäkilän teos on ”kuin näyttämölle pantuna olemassaolon mysteerio”. Hän ei kokenut sitä ahdistavaksi, vaan näki siluettimaisissa hahmoissa ”tulevaisuuden kehittyneemmän ihmisen”, jonka katse kantaa outoon, vielä tuntemattomaan maailmaan.

Mäkilän taiteen kirjallisista yhteyksistä on kirjoitettu paljon, ja sitä on verrattu muun muassa hänen aikalaistensa Uuno Kailaan ja Kaarlo Sarkian runoihin.

Aivan erityinen yhteys näyttää kuitenkin olleen Mäkilän ja Mika Waltarin välillä. Sen lisäksi, että Waltari keräsi Mäkilän teoksia, hän sai taiteilijalta vaikutteita työhönsä. Waltari myös kirjoitti Mäkilästä perusteellisen esseen vuoden 1946 Suomen taiteen vuosikirjaan. Otsikkona oli osuvasti Syöksy tuntemattomaan.

Lue lisää: Kuvan takana -sarja esittelee suomalaisten taidekokoelmien aarteita pintaa syvemmältä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat