Näky on vaikuttava, kuin taideteos katukuvassa. Se muodostuu pisteistä, poliisin mukaan noin 1 500 henkilöstä. He seisovat riveissä, turvavälien päässä toisistaan, aivan Eduskuntatalon alimmilta portailta Oodin edustalle saakka. Katseen suunta on sama: kohti Arkadianmäkeä.
Valtaosa on pukeutunut mustiin vaatteisiin, kasvomaskia myöten. Aivan kuin olisi kyse hautajaisista – ja niin miltei onkin.
Mielenilmaukseen osallistuvilla on asiaa: heidän mittansa on täysi.
Torstaina 3. kesäkuuta kulttuuri- ja tapahtuma-ala osoitti mieltä kulttuurin rahoituksen leikkauksia ja tapahtuma-alan epäreiluksi kokemaa koronapandemian aikaista kohtelua vastaan.
Tapahtuma alkoi kahdeltatoista. Muusikko Mikko Kosonen piti puheen.
”Pandemia-aika on paljastanut tapahtuma- ja kulttuurialalle karulla ja raa’alla tavalla miten vähän meistä välitetään, miten vähän meitä kuunnellaan, miten vähän meitä tuetaan ja miten vähäisenä elinkeinomme panos yhteiskunnallemme nähdään.”
Mitta on täysi -nimisen mielenilmauksen viesti oli selvä: ala pitkässä ahdingossa saanut osakseen myötätuntoa, mutta yhteiskunnan tuki on jäänyt alamittaiseksi.
Odotukset kohdistuivat päättäjiin: tarvitaan välittömästi toimia.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Vuodesta 2002 kulttuurialalla työskennellyt tanssinopettaja ja koreografiKatri Liikola odottaa, että päättäjät tekisivät jotain konkreettista. ”Olo ei ole kovin toiveikas erityisesti kulttuurialan tulevaisuuden rahoituksen suhteen.”
Tina Jukarainen työskentelee musiikinalalla managerina. Hän hoitaa artistien käytännönasioita ja on heidän tukenaan. On ollut vaikeaa. ”Vaikka musiikkia voi tehdä, monille toimeentulon kannalta elintärkeitä keikkoja ei ole ollut. Korona on siis kolaus paitsi rahallisesti myös henkisesti, sillä alalla toimijoiden rakas ammatti on vaikeutunut.”
Toista vuotta jatkuneessa pandemiassa kaikista toimialoista eniten Suomessa ovat käsineet lentoliikenne sekä kulttuuri- ja tapahtuma-ala.
Vuoden 2018 tilastojen mukaan taide- ja kulttuuriammateissa työskentelee laajasti katsoen 135 000 ihmistä, yli kolme prosenttia kaikista työllisistä. Ala muodostaa 3,3 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Liikevaihto on laskutavasta riippuen noin neljä miljardia euroa.
Vaikka alalle on suunnattu tukia tähän mennessä lähes puoli miljardia euroa, monelle jakautuessa summat jäävät pieniksi. Kaikki tukimuodot eivät sovi myöskään kaikille. Alalle tyypillistä on monimuotoisuus: erilaiset toimijat, ansaintamallit, työtehtävät, työsuhdemuodot. Lisäksi tukien myöntäminen on ollut hidasta.
Myös tulevaisuus näyttää synkältä: kulttuurialan rahoitus vähenee ensi ja seuraavana vuonna. Syynä on Veikkauksen rahapelitoiminnan tuottojen pieneneminen.
Mielenilmauksessa eduskunnalle luovutettiin luovien alojen vaatimuksen tiivistämä julkilausuma, jonka oli allekirjoittanut 171 alan yhteisöä ja toimijaa.
Siinä vaadittiin muun muassa tapahtumajärjestämisen avaamista turvallisuusohjeistuksella, freelancereiden koronatukien maksua välittömästi, sekä starttitukea tapahtuma-alalle liiketoimintojen uudelleen käynnistämiseksi. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden prosentin investointia kulttuuriin valtion budjetista, työsuhteen uudelleenmäärittelyä sekä freelancereiden turvaverkon parantamista.
Julkilausuman vastaanottanut, viikko sitten tiede- ja kulttuuriministerinä aloittanut Antti Kurvinen (kesk) myönsi tilanteen olevan ”erittäin vaikea”.
Hän oli kuitenkin toiveikas: ala nousee kriisistä entistä vahvempana.
Myös eri puolueiden edustajat pääsivät ääneen. Puheet olivat samansuuntaisia. Lausuttiin alan äärimmäisestä hädästä ja epätasa-arvoisesta asemasta. Päättäjien oli kannettava vastuu. He korostivat kulttuurin itseisarvoa.
Puheiden jälkeen Mikko Kosonen kiitti. Hänellä oli kuitenkin kysymys.
”Minkähän takia olemme täällä kun kaikki puolueet haluavat ajaa meidän asioitamme?”
Riveissä seisovat ihmiset alkoivat taputtaa.
Juttua muokattu 4.6.2021 kello 9.44: Lisätty tieto, että osallistujamäärä perustuu poliisin antamaan tietoon.
