Ennen t-paita oli alusvaate, ja nyt käytämme kadulla pyjamaa: viimeisen sadan vuoden ajan pukeutuminen on rentoutunut ja säännöt väljentyneet, eikä loppua näy - Kulttuuri | HS.fi

Ennen t-paita oli alusvaate, ja nyt käytämme kadulla pyjamaa: viimeisen sadan vuoden ajan pukeutuminen on rentoutunut ja säännöt väljentyneet, eikä loppua näy

Designmuseon näyttely tarkastelee pukeutumista suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Designmuseon Mukavuuden vallankumous -näyttelyn kuraattori Liisa Jokisen (vas) ja Nanson pääsuunnittelija Noora Niinikosken mukaan pukeutuminen on rentoutunut.

11.6. 12:39

Olihan se radikaalia. Käyttää nyt alusasua päällysvaatteena!

Mutta niin Marlon Brando teki. Vuonna 1951 ilmestyneessä elokuvassa Viettelyksen vaunu hän esitti Stanley Kowalskia yllään valkoinen t-paita.

Vaikka jo 1900-luvun alussa useampi t-paitoja valmistava yritys markkinoi tuotetta myös vapaa-ajan käyttöön, miellettiin alun perin Britannian ja Yhdysvaltain armeijoissa univormun alla pidetty vaate alusasuksi.

Brandon esiintyminen muutti suhtautumista. Viimeistään t-paidan suosion sementoi James Dean elokuvassa Nuori kapinallinen (1955).

Nykyään t-paita on yksi maailman käytetyimmistä vaatekappaleista.

Viimeisen sadan vuoden ajan muodin kehitystä on ohjannut mukavuus. Pukeutuminen on rentoutunut, säännöt väljentyneet.

Vaatteen käyttäjän hyvinvoinnista on tullut tärkeää.

Kehitys näkyy t-paidan tarinan tavoin: aiemmin piilossa olleista alus- tai kotiasuista on tullut katumuotia. Alusmekot ovat päällysvaatteita, legginsit ovat haastaneet housut. Nykymuodissa yöpaita on kesämekko ja pyjamaa käytetään kodin ulkopuolella.

Koronapandemia on vahvistanut muutosta. Moni on tehnyt töitä etänä. On arvostettu rentoutta.

Juuri mukavuudesta kertoo tänään perjantaina 11. kesäkuuta Helsingin Designmuseossa avautuva näyttely Mukavuuden vallankumous. Näyttelyn on kuratoinut Liisa Jokinen, ja se on tehty yhteistyössä sata vuotta täyttävän suomalaisen tekstiilialan yrityksen Nanson kanssa. Esillä on vanhoja ja uusia valokuvia sekä videota. Neljän historiallisen vaatekappaleen – laamapaidan, t-paidan, yöasun ja alusmekon – kautta avataan muodin kehitystä.

Muutoksia peilataan ympäröivään yhteiskuntaan. Se kun vaikuttaa pukeutumiseen.

1800-luvun puolivälissä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa syntyi uudistusmielisiä liikkeitä. Kampanjoitiin kasvisruoan, liikunnan ja mukavamman pukeutumisen puolesta. Ajateltiin, että vaate vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.

Toki mukavuuden tavoittelun voi nähdä alkaneen jo aiemmin. Esimerkiksi Ranskan vallankumouksen aikaan koristeellinen hovityyli taittui kohti puritaanista yksinkertaisuutta. Vaatteen haluttiin tuntuvan hyvältä.

Pukeutumiseen ovat vaikuttaneet vahvasti myös esimerkiksi feminismi ja naisasialiike, globalisaatio, nuorisomuoti, populaarikulttuuri...

Nyttemmin on ennustettu, että muodin rentoutuminen, casualisation, määrää pukeutumista tulevaisuudessa enemmän kuin mikään muu tekijä.

Monikäyttöisten vaatteiden suosio on kasvanut. Sama asu käy töihin ja vapaa-aikaan.

Vaikka joillain aloilla suositaan edelleen tarkkaa pukukoodistoa, ovat ”tiukat säännöt” murtumassa, uskoo Nanson pääsuunnittelija Noora Niinikoski.

Designmuseon näyttely haastaa myös miettimään pukeutumisen seuraavia askelia ja suhdetta oman vaatekaapin sisältöön. Esimerkiksi ekologisuus on noussut keskeiseksi teemaksi.

Trendiennustaja Li Edelkoortin mukaan tulevaisuuden vaatteet ovat ”lohtua tuovia ystäviä”. Vaate on siis tunneasia.

”Ja kun vaate on itse valittu, siitä halutaan huolehtia. Syntyy syvä side”, Niinikoski sanoo.

Voisi tietysti kysyä, eikö pukeutuminen enää kiinnosta ihmisiä.

Ennen oli farkut, nyt collegehousut. Pukeudutaan trikoisiin, Crocseihin, Ugg-saappaisiin. Vaatekappaleista rennoimmat dominoivat katukuvaa.

Näyttelyn kuraattori Liisa Jokisella on vastaus: kyllä kiinnostaa.

”Pukeudumme nykyään enemmän itseämme varten.”

Jokinen on toimittaja ja Gem-vintagesovelluksen perustaja. Hänet tunnetaan myös valokuvaajana erityisesti katutyyliblogiensa Hel Looks ja NYC Looks kautta.

Jokinen sanoo pukeutumisen viestivän paitsi yhteiskunnassa vallalla olevia, myös omia arvoja ja ihanteita. Ja – kuten Georg Simmelin klassinen muodin teoria esittää – vaatteiden avulla voi sekä erottua että kuulua joukkoon.

Toki mukavuuden halua on helppo kritisoida, sen Jokinen sanoo.

”Mutta kenen mukaan mukavat vaatteet eivät ole tyylikkäitä, persoonallisia ja kiinnostavia?”

Designmuseon näyttely Mukavuuden vallankumous on avoinna 11.6.–29.8.2021.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat