Vuoden nuori taiteilija Joel Slotte tunnetaan esimerkiksi Maustetyttöjen levynkansista – Nyt nähdään sympaattisia maalauksia nuorista keski-ikäisistä - Kulttuuri | HS.fi

Vuoden nuori taiteilija Joel Slotte tunnetaan esimerkiksi Maustetyttöjen levynkansista – Nyt nähdään sympaattisia maalauksia nuorista keski-ikäisistä

Vuoden nuori taiteilija ja Maustetytöt-yhtyeen levyjen kansitaiteen tekijä Joel Slotte maalaa sympaattisen huonoryhtisiä milleniaaleja, jotka muistuttavat pyhimyksistä ja muista arkkityyppisistä hahmoista.

Joel Slotte, Toipilas, 2019

11.6. 13:50

Kuvataide

Joel Slotte: Vuoden nuori taiteilija 5.9. saakka Tampereen taidemuseossa (Puutarhakatu 34, Tampere). Avoinna ti–to 9–17, pe–su 10–18.

Kun Tampereen taidemuseossa kiertelee Joel Slotten Vuoden nuori taiteilija -näyttelyssä, voi vain ihmetellä, kuinka nopeasti Slotten maalaamat vakavat milleniaalit ovat vakiintuneet osaksi suomalaisen nykymaalauksen peruskuvastoa.

Slotten töitä on voinut nähdä tähän asti lähinnä pienissä gallerioissa. Vuoden nuori taiteilija -näyttely on Slotten ensimmäinen museonäyttely. Suuressa tilassa teosten määrällinen volyymi tulee näkyväksi. Esillä on yli 50 teosta: maalauksia, keramiikkaveistoksia ja puuväripiirustuksia vuosilta 2017–2021.

Slotte on vakiintunut nykymaalauksen perusnimeksi nopeasti. Vain kaksi vuotta sitten, syksyllä 2019, nähtiin Helsingissä galleria Huudossa muutaman teoksen näyttely, jonka jälkeen Slotten alakuloiset hahmot ovat levinneet lukuisiin kotimaisiin kokoelmiin ja Maustetytöt-yhteen levyjen kansiin.

Slotte maalaa nuoria keski-ikäisiä, jotka harrastavat musiikkia ja puutarhanhoitoa, käyttävät bändipaitoja, koristelevat ihonsa piirrosmaisin tatuoinnein ja oleskelevat suomalaisittain yksitotisessa luontoympäristössä.

Taidemaalari Päivi Takala luonnehtii Vuoden nuori taiteilija -katalogiin kirjoittamassaan esseessä Slotten teoksia autofiktioksi. Slotte käyttääkin mielellään teostensa malleina ystäviään ja läheisiään.

Valokuvapohjaiset teokset laajenevat kuitenkin kokonaiseksi fiktiiviseksi maailmaksi, joka viittaa yhtä aikaa milleniaalien kulttuuriin, taiteen historiaan ja myyttiseen fantasiamaailmaan.

Pikkutarkalla pieteetillä teoksiinsa suhtautuva taiteilija jaksaa viilata ja hioa. Ihmettelen pressun pressumaisuutta varhaisessa maalauksessa Maisema I (2018).

Toinen saman kauden tekniikkaharjoitus on Maan kehoon painettu mustelma (2018). Siinä Slotte on haastanut itseään erilaisten tekstuurien parissa. Radioaktiivisena hehkuvan koivikon keskellä on kummallinen tarvikekimppu, josta erottuvat silmukkapanssari, tuohipunos, sotkuisena risteilevä risukko ja kaiken koossa pitävä köysi.

Maan kehoon painettu mustelma, 2018.

Monissa Slotten maalaamissa maisemissa on niiden mystiikasta huolimatta jotain kovin suomalaista. Maalauksissa kuvattu luontosuhde on tutulla tavalla ankea. ”Metsä” voi esimerkiksi olla korkeintaan kahden puulajin harvaan istutettu läntti ja ”puutarha” ruohonleikkurilla kynitty mielikuvitukseton piha.

Arkisesta vireestä huolimatta kyseessä on taiteen historian konventioilla leikittely. Esimerkiksi kasveja ja kukkia on käytetty muotokuvamaalauksessa mallien ominaisuuksien ja sosiaalisen statuksen symbolina. Mutta millaisista ihmisistä ja kulttuurista Slotten maalaamat muotokuvat kertovatkaan?

Kaalimies III (2019) kannattelee kuin rukoillen kahta keräkaalia voikukkien villitsemällä pihalla virkattu mansikkamyssy päässään. Simpukankuuntelija (2018) oleilee vetelässä hurmoksessa koiranputkien keskellä simpukka korvallaan. Punaisia juureksia apaattisesti kädessään pitelevä Retiisinsyöjä (2020) näyttää taiteilijalta itseltään.

Iskelmämäistä matalamielistä tunnelmaa on puolestaan maalauksessa Lemmenkipeä mies ja neilikka (2020), jossa metsästystakkiin pukeutunut hahmo hamuaa nuoren koivun runkoa punainen kukka kädessä.

Hyvin slottemainen on myös vuonna 2019 valmistunut Ohdake, jossa harmaaseen huppariin sonnustautunut mies vetää huppunsa nyörejä kulmat kurtussa samalla, kun taustalla oleva kasvi kiertyy huputetun pään ympärille sädekehämäiseksi kruunuksi – eräänlainen pyhimyskuva siis.

Sormien nuolija ja syreeni, 2020.

Virkistävää onkin se, kuinka teosten maailmassa arkkityyppisillä hahmoilla, kuten pyhimyksellä, ritarilla, tietäjällä tai trubaduurilla on usein sympaattisella tavalla huono ryhti, finnien punaamat posket ja rasvaiset hiukset.

Fantasiaa ja arkea taiturimaisesti yhdistävät teokset onnistuvat luomaan erikoisella tavalla vaikutelmaa kokonaisesta maailmasta, johon voi astua sisään. On kuin niihin liittyisi oma alakulttuurinsa pukeutumistyyleineen, musiikkeineen ja muine riitteineen.

Laulu ryövärinpesästä, 2020.

Joihinkin teoksiin liittyy myös tosielämässä toimintaa. Museon alakerrassa katosta roikkuva keraaminen irtopää, Noki minut puhtaaksi (2020), on toiminut lintulautana viime vuonna Tammisaaressa esillä ollessa Bird Feeder -näyttelyssä, jossa hahmon silmistä ja suusta tarjoiltiin siivekkäille herkkupaloja.

Fantasiamaailma jatkuu alakerran käytäville esille asetetuissa puuväripiirustuksissa, joissa Slotte kuvaa taikakaluja, amuletteja, parantavia yrttejä, satumaisia hahmoja ja esoteerisiä perinteitä.

Heleä Diaefvulsflyckt (2020) kertoo taiteilijan vapaa-ajan harrastuksesta, kirjailusta: yöttömän yön auringossa kukkiva keltainen kasvi on sommiteltu symmetrisesti kirjontatöiden mallikuvien tapaan.

Joel Slotte

  • Vuoden nuori taiteilija 2021

  • Syntynyt 1987 Kokkolassa.

  • Valmistunut 2016 Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen osastolta.

  • Teoksia useissa kotimaisissa kokoelmissa.

  • Asuu ja työskentelee Helsingissä.

  • Vuoden nuori taiteilija -näyttely nähdään syksyllä 2021 Vaasassa Tikanojan taidekodissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat