Yli 30 taiteilijan Luontoretki-näyttelyssä Nastolassa paljastuu suomalaisen luontosuhteen vinous - Kulttuuri | HS.fi

Yli 30 taiteilijan Luontoretki-näyttelyssä Nastolassa paljastuu suomalaisen luontosuhteen vinous

Yli 30 taiteilijan näyttely on muhkea ja monipuolinen, mutta myös epätasainen.

Noora Geagean videoteoksessa Struggle

23.7. 12:17

Nykytaide

Luontoretki – Nastolan kesänäyttely 2021 15.8. saakka Nastolan vanhalla kunnantalolla (Pekkalantie 5, Nastola). Avoinna ti–su kello 11–17 sekä kaikkina elokuun viikonloppuina.

Pitkiä käytäviä, loisteputkivalaisimia ja toimistohuoneita, joiden ovella liikennevalojen väriset pienet valot summerien yläpuolella eivät pala.

Nastolan vanha kunnantalo ei ehkä ole se kohottavin ympäristö nykytaidenäyttelylle, mutta tuo siihen väistämättä oman lisänsä – varsinkin, kun näyttelyn nimi ja teema on tänä vuonna Luontoretki.

Veikko Halmetojan kuratoimassa yli 30 taiteilijan kokonaisuudessa on mukana maalausta, valokuva- ja videotaidetta, veistoksia, installaatioita ja paikkasidonnaisia teoksia. Näyttely on muhkea ja monipuolinen mutta myös varsin hajanainen ja epätasainen. Parhaimmillaan taiteilijat lähestyvät luontoteemaa tarkkanäköisesti ja hyödyntävät tiloja oivaltavasti.

Mikko Paakkonen Bits, I’m Falling Apart, 2021, installaatio.

Sekä Mikko Paakkosen että Emmi Kallion maalausinstallaatiot ovat todellakin vuoropuhelussa niille osoitettujen tilojen kanssa: kun astuu huoneeseen, astuu maalaukseen. Kankaat, muodot ja värit vyöryvät pitkin seiniä, lattioita ja kattoa.

Henrik Härkösen reliefit puolestaan ovat syntyneet suoraan tilaan ja sen rakenteista seinä- ja lattiapintoja avaamalla. Symmetriset kuviot paljastavat keltaisen lasivillan, laastikerroksen ja tiiliseinän – pienen osan kunnantalon anatomiaa.

Henrik Härkönen, Ghosts, 2019, tilaan upotetu reliefi

Jarmo Kallisen installaatiossa tilan haltuun ottaminen tapahtuu luontoteeman ehdoilla: pienet litteät kuuset muodostavat metsiä entisen kunnanjohtajan huoneen puisiin huonekaluihin. Tuomalla metsän niiden kohtaloon päätöksillään vaikuttavan tahon pöydälle, tuolille ja kirjahyllyyn Kallinen tuntuu muistuttavan, että puut eivät ole vain numeroita tai abstraktia biomassaa jossakin muualla, näkymättömissä.

Luontoretki tekee näkyväksi suomalaisen luontosuhteen vinoumat. Moni näyttelyn teos käsittelee sitä, millä tavalla ja motiiveilla luonnossa liikutaan ja millaisena se nähdään, koetaan ja esitetään.

Noora Geagea kohdistaa katseensa Suomen tunnetuimpaan ja kopioiduimpaan luontoaiheiseen taideteokseen, Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot -maalaukseen (1886). Geagean videoteoksessa Struggle: VII (2018) näyttelijä Niko Saarelan esittämä hahmo torkkuu tuolilla von Wrightin maalauksen edessä. Hän ei vain pysty pysymään hereillä, silmät painuvat väkisin kiinni ja pää nuokahtelee jatkuvasti alas.

Taistelevat metsot toistuu niin ikään myös Joel Karppasen kokeellisessa dokumenttielokuvassa Luontoelokuva (2021), joka on eräänlainen uutiskuvista, matkailumainoksista ja luontodokumenteista koottu sikermä suomalaisen luontokuvan kliseitä.

Joel Karppanen, Luontoelokuva, 2021, still-kuva.

Maisemat ovat jylhiä järvi- ja metsämaisemia tai käppyrämäntyjä ja tykkylunta. Metsissä hiivitään aseen tai kameran kanssa hyvän saaliin toivossa. On kumisaappaita, nuotioita ja luontoretkiä mutta myös hakattuja metsiä, häkkisikoja, täytettyjä lintuja ja kissanäyttelyitä. Karppasen teos toistaa, purkaa ja luo luontokuvastoa, jonka jatkoksi tekisi mieli vielä lisätä kesänäyttelyt ja kunnantalot.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat