Seikkailu
Vinski ja näkymättömyyspulveri. Ohjaus Juha Wuolijoki. Pääosissa Kuura Rossi, Pirjo Heikkilä, Martti Suosalo ja Mikko Leppilampi. 80 min. K7. ★★★
Aapelin eli Simo Puupposen nuortenkirja Koko kaupungin Vinski (1954) on ajaton klassikko, josta on otettu 2000-luvullakin useita painoksia. Kirjassa 10-vuotias poika keppostelee ja tekee sankaritekoja taikavoimilla, jotka hänelle antaa mystinen näkymättömyyspulveri.
Merkittävä osa kirjan taikaa on uneliaan – kovasti Kuopion tuntuisen – Hömpstadin kuvailu sekä humoristisesti ja humaanin hellästi kuvatut henkilöhahmot.
Kirja sovitettiin ensimmäisen kerran 40-minuuttiseksi televisioelokuvaksi vuonna 1969, jolloin ohjauksesta vastasivat Raili Rusto ja Leena Paavonen. Nyt Vinskin on päivittänyt 2020-luvulle ohjaaja Juha Wuolijoki.
Kuura Rossi näyttelee elokuvan nimiroolin.
Perusasetelma on sama kuin kirjassa. Salaperäinen apteekkari (Martti Suosalo) myy Vinskille (Kuura Rossi) näkymättömyyspulveria, jonka avulla hän pystyy muuttumaan näkymättömäksi ja kävelemään seinien läpi. Sen sijaan juonenkäänteet on pantu pitkälti uuteen uskoon.
Näkymättömyystaika tulee tarpeeseen, sillä rauhallista Hömpstadin pikkukaupunkia riivaa ennen kokematon rikosaalto ja poliisi on voimaton. Iäkäs apteekkari on suunnitellut rötösten selvittämisessä Vinskille apurin ja sankarin roolia.
Elokuvan hulvattomin osuus alkaa kun kaksikko sabotoi tolvanan tuntuisten konnien ryöstöyrityksiä. Kohtauksissa on muistumia Yksin kotona -elokuvien gageista, jollaisia olisi katsonut mieluusti lisääkin.
Tämän jälkeen elokuva palaa alun tunnelmiin, jotka ovat yllättäen aika apeat. Vinski on uusi Hömpstadissa, häntä kiusataan koulussa eikä hänellä ole ystäviä. Hänen äitinsä Krista (Pirjo Heikkilä) on yksinhuoltaja ja kiireinen yksityisyrittäjä. Vinski uhkaa jäädä paitsioon vaikka kesälomakin on juuri alkamassa.
Kun äidin leipomoon murtaudutaan, astuu Kristan ja Vinskin arkeen hälytinlaitteita kaupitteleva Antero (Mikko Leppilampi), joka tuntee vetoa Kristaan ja päinvastoin. Vinskille selviää kuitenkin nopeasti, että potentiaalinen isäpuoli ei ole sitä, mitä hän esittää.
Asetelma kasaa Vinskille lisäpaineita tavalla, josta tulee aikuisellekin nihkeä olo. Koko perheen seikkailuelokuvaksi ikäraja (K7) on enemmän kuin kohdallaan varsinkin kun äänimaailmakin on painostava. Leffa olisi kestänyt enemmän huumoria ja leppoisuutta.
Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvassa toimivat parhaiten aikatasoja sekoittavat lavastus- ja rekvisiittaratkaisut sekä näyttelijöiden välinen henkilökemia.
Paikallinen sanomalehti on retrohenkinen, mutta sitä luetaan tabletilta. Vihkipappi on nainen eikä näyttelijäkaarti ole umpivalkoinen.
Ulkokuvissa kirjan 1950-luvun pikkukaupunki on korvattu retrohenkisellä Porvoon sekä Liettuan Vilnan ja Kaunasin yhdistelmällä. Autojen merkit, mallit ja rekisterikilvet ovat eri vuosikymmeniltä. Autojen joukosta voi bongata muun muassa Fingerpori-piirtäjä Pertti Jarlan kuvauksiin lainaamat Barkas-pakettiauton ja Saab 96:n.
Nosteessa oleva lapsinäyttelijä Kuura Rossi on nappivalinta luontevana Vinskinä. Rossia on nähty aiemmin Helsingin kaupunginteatterin lavalla, ja hän on yksi syksyllä 2022 ensi-iltansa saavan Munkkivuori-sarjan päähenkilöistä.
Alun perin koomikkona profiloitunut Pirjo Heikkilä tekee hyvän roolin vähän hukassa olevana, mutta sydämellisenä äitinä. Hänen ja Rossin välinen kemia toimii pakottomasti, missä on isoksi avuksi poikkeuksellisen soljuva dialogi.
Suosalon varmoin ottein näyttelemässä apteekkarissa on aimo pläjäys Paluu tulevaisuuteen -elokuvien tohtori Brownia eikä varmasti sattumalta. Sen sijaan Mikko Leppilampi näyttelee Anteron niin pahasti yli, ettei se ole linjassa muiden päähenkilöiden kanssa.
