Kolme vuotta ennen kuolemaansa ohjaaja Derek Jarman teki kuninkaallisdraamasta homoaktivismia - Kulttuuri | HS.fi

Kolme vuotta ennen kuolemaansa ohjaaja Derek Jarman teki kuninkaallisdraamasta homoaktivismia

Julmassa ja kauniissa Edward II -draamassa heijastuvat tekoaikansa pelot aidsista.

Tilda Swinton näyttelee Edward II:n puolisoa, kuningatar Isabellaa.

15.9. 2:00 | Päivitetty 15.9. 10:38

Draama

Edward II ★★★★

Britannia 1991

Teema klo 22.06 ja Areena (K16)

Christopher Marlowe oli William Shakespearen aikalainen ja liki veroinenkin näytelmäkirjailija ja runoilija, mutta hän kuoli jo 29-vuotiaana, joten tuotanto jäi vähäiseksi.

Brittiläinen ohjaaja ja monipuolinen taiteilija Derek Jarman teki oman versionsa Marlowen näytelmästä Edward II vuonna 1991. Näytelmä on peräisin 1500-luvun lopulta, Edward II hallitsi 1300-luvulla.

Jarman oli sukupolvensa näkyvimpiä homoseksuaalisia taiteilijoita, ja Edward II:ssa hän toi teeman vielä erityisen vahvasti esiin. Kuten teki myös Marlowe aikanaan, sillä Edwardista on aina tiedetty, että hänellä oli miespuolinen suosikki, Piers Gaveston.

Näytelmä ja Jarmanin elokuva kertovat tästä julmasta ja surullisesta rakkaudesta. Gavestoniin suhtaudutaan vihamielisesti, mutta Edward ei anna periksi vaan puolustaa häntä viimeiseen saakka. Edwardin puoliso, kuningatar Isabella, kärsii, kun aviomies torjuu hänet. Hän ryhtyy juonimaan lordi Mortimerin kanssa, ja loput onkin helppo arvata. Kuningasdraamoissa ei käy yleensä kellekään hyvin.

Jarmanin elokuviin on tapana liittää sana postmoderni, joka ei nykyään tarkoita enää juuri mitään. Ysärityyliin elokuvassa leikitellään huolettomasti eri aikakausilla ja vahvalla estetiikalla. Veri värjää synkeitä näkymiä, ja väkivalta on kauheaa.

Näyttelijät esiintyvät välillä keskiaikaan viittaavissa teatteriasuissa ja -lavasteissa, mutta seuraavassa kohtauksessa nähdään homoaktivisteja t-paidoissaan ja nahkarotseissaan kantamassa mielenosoituskylttejä.

Isabellaa näyttelee Jarmanin ystävä ja luottonäyttelijä Tilda Swinton, joka vaihtaa häikäisevän upeita asujaan joka kohtauksessa. Edwardia näyttelee Steven Waddington, Gavestonia Andrew Tiernan.

Elokuvaa ymmärtääkseen pitää muistaa, että tekoaikana elettiin aids-epidemian raskaimpia vuosia. Homot joutuivat – taas – kestämään heihin kohdistuvaa vainoa ja ennakkoluuloja, samalla kun he menettivät läheisiään sairaudelle.

Tauti tarttui veren välityksellä, ja veri sai yhtäkkiä uusia merkityksiä. Se herätti kuolemanpelkoa. Jarman itse sai hiv-tartunnan ja kuoli aidsiin vuonna 1994.

Elokuvan koskettavimpia kohtauksia on Annie Lennoxin esittämä, Cole Porterin surumielinen ikivihreä Every Time We Say Goodbye.

Lennox lauloi sen alun perin Red, Hot & Blue -albumilla, jossa tunnetut tähdet versioivat Porteria ja tukivat samalla aids-kampanjointia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat