Ruotsin jännityskirjailijoiden yhteisö Svenska Deckarakademin täyttää 50 vuotta - Kulttuuri | HS.fi

Ruotsin jännityskirjailijoiden yhteisö Svenska Deckarakademin täyttää 50 vuotta

Vuoden 2019 parhaan ruotsalaisen esikoisdekkarin palkinto jaettiin koronan vuoksi vasta tänä vuonna. Sen sai Malin Thunberg Schunke.

Malin Thunberg Schunke sai Svenska Deckarakademini vuoden 2019 parhaan ruotsalaisen esikoisdekkarin palkinnon.

3.12.2021 2:00

Tukholma

Yhä useammat dekkarikirjailijat kirjoittavat nykyään yksittäisten romaanin sijasta sarjoja, joissa esiintyvät aina samat päähenkilöt. Suomessakin moni esikoisdekkaristi lähtee siitä, että hänen ensimmäisestä romaanistaan syntyy kokonainen sarja.

Ruotsin jännityskirjailijoiden yhteisön Svenska Deckarakademinin 50-vuotisjuhlien keskustelutilaisuudessa nostettiin esille teema dekkarikirjallisuuden sarjoittumisesta ja kysyttiin joukolta dekkaristeja, miksi he tekevät sarjoja. Vastaavina olivat muun muassa Ninni Schulman, Arne Dahl ja Inger Frimansson. Vastauksia oli monia, kustantajan toivomuksista siihen, että kirjailija on niin kiintynyt luomiinsa hahmoihin, ettei halua jättää heitä. Kukaan ei silti sanonut vielä yhtä selkeää syytä eli sitä, että sarjojen avulla on helppo koukuttaa lukija.

Vaikka yksittäisissä romaaneissa olisikin oma tarinansa, sen kehyksissä viitataan kuitenkin usein sarjan edellisten osien tapahtumiin, joista tietääkseen pitää olla lukenut nämä edelliset kirjat.

Huhtikuun 16. päivänä vuonna 1971 perustettu Svenska Deckarakademin eroaa Suomen Dekkariyhdistyksestä siinä, että siihen ei voi liittyä kuka tahansa. Deckarakademinin jäsenkunta koostuu jännityskirjailijoista, ja jäseniä siinä on 50 vuoden aikana ollut noin 60. Eronneet jäsenet ovat voineet jäädä kunniajäseniksi, ja he voivat ottaa osaa akatemian toimintaan tahtonsa mukaan.

Paitsi parhaan kotimaisen esikoisdekkarin palkinnon, Svenska Deckarakademin jakaa vuosittain myös vuoden parhaan ruotsalaisen ja parhaan käännösdekkarin palkinnot. Jälkimmäistä kutsuttiin ennen myös The Martin Beck Awardiksi akatemian perustajajäsenten Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön maineikkaan etsivähahmon mukaan.

Tänä vuonna parhaaksi dekkariksi valittiin Åsa Larssonin Fädernas missgärningar. Teos ilmestyy ensi vuonna suomeksi nimellä Isien pahat teot (Otava, suom. Kirsi Kokkonen). Paras käännetty dekkari oli ranskalaiskirjailija Guillaume Musson Återträffen. Parhaan esikoisdekkarin kirjoitti Sara Strömberg dekkarillaan Sly.

Koronan vuoksi vuoden 2019 parhaan ruotsalaisen esikoisdekkarin palkinto jaettiin vasta tänä vuonna. Sen sai Malin Thunberg Schunke kirjastaan Ett högre syfte. Thunberg Schunke on vuoden 2019 jälkeen kirjoittanut jo kaksi muuta dekkaria. Hänen kirjojaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu suomeksi.

Palkinnoillaan, jäsenkunnallaan ja dekkarikirjallisuuden edistämistoiminnallaan Svenska Deckarakademin on 50 vuoden ajan ollut merkittävä tekijä ruotsalaisen jännityskirjallisuuden kehityksessä.

Ja kehittynythän se todella on, ehkä vähän liikaakin. Viime vuonna akatemian palkintolautakunnat saivat luettavakseen kaikkiaan 135 uutta ruotsalaisdekkaria.

Lisäys 3.12. kello 13.03: Lisätty tiedot tänä vuonna palkituista dekkareista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat